Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ruotsi Bruttokiinteän pääoman muodostus
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokiinteän pääoman muodostus Ruotsi on 400,486 miljardia SEK. Bruttokiinteän pääoman muodostus Ruotsi laski arvoon 400,486 miljardia SEK 1.9.2023, oltuaan 402,868 miljardia SEK 1.6.2023. Vuosien 1.3.1981 ja 1.12.2023 välillä, BKT:n keskiarvo Ruotsi oli 234,58 miljardia SEK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2022 ollen 411,36 miljardia SEK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.1981 ollen 123,12 miljardia SEK.
Bruttokiinteän pääoman muodostus ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | |
---|---|
1.3.1981 | 125,49 miljardia SEK |
1.6.1981 | 124,74 miljardia SEK |
1.9.1981 | 125,79 miljardia SEK |
1.12.1981 | 123,12 miljardia SEK |
1.3.1982 | 125,15 miljardia SEK |
1.6.1982 | 126,23 miljardia SEK |
1.9.1982 | 125,16 miljardia SEK |
1.12.1982 | 126,90 miljardia SEK |
1.3.1983 | 127,82 miljardia SEK |
1.6.1983 | 127,27 miljardia SEK |
1.9.1983 | 130,82 miljardia SEK |
1.12.1983 | 134,64 miljardia SEK |
1.3.1984 | 135,72 miljardia SEK |
1.6.1984 | 140,16 miljardia SEK |
1.9.1984 | 140,79 miljardia SEK |
1.12.1984 | 147,10 miljardia SEK |
1.3.1985 | 151,06 miljardia SEK |
1.6.1985 | 153,43 miljardia SEK |
1.9.1985 | 152,59 miljardia SEK |
1.12.1985 | 150,95 miljardia SEK |
1.3.1986 | 151,80 miljardia SEK |
1.6.1986 | 153,84 miljardia SEK |
1.9.1986 | 156,10 miljardia SEK |
1.12.1986 | 157,74 miljardia SEK |
1.3.1987 | 158,24 miljardia SEK |
1.6.1987 | 161,25 miljardia SEK |
1.9.1987 | 166,62 miljardia SEK |
1.12.1987 | 166,89 miljardia SEK |
1.3.1988 | 168,56 miljardia SEK |
1.6.1988 | 167,92 miljardia SEK |
1.9.1988 | 171,52 miljardia SEK |
1.12.1988 | 174,80 miljardia SEK |
1.3.1989 | 182,75 miljardia SEK |
1.6.1989 | 188,38 miljardia SEK |
1.9.1989 | 188,05 miljardia SEK |
1.12.1989 | 193,76 miljardia SEK |
1.3.1990 | 188,39 miljardia SEK |
1.6.1990 | 189,93 miljardia SEK |
1.9.1990 | 192,33 miljardia SEK |
1.12.1990 | 186,87 miljardia SEK |
1.3.1991 | 183,58 miljardia SEK |
1.6.1991 | 175,50 miljardia SEK |
1.9.1991 | 171,92 miljardia SEK |
1.12.1991 | 171,28 miljardia SEK |
1.3.1992 | 169,71 miljardia SEK |
1.6.1992 | 164,77 miljardia SEK |
1.9.1992 | 156,56 miljardia SEK |
1.12.1992 | 152,27 miljardia SEK |
1.3.1993 | 139,72 miljardia SEK |
1.6.1993 | 139,56 miljardia SEK |
1.9.1993 | 136,32 miljardia SEK |
1.12.1993 | 140,18 miljardia SEK |
1.3.1994 | 146,41 miljardia SEK |
1.6.1994 | 145,11 miljardia SEK |
1.9.1994 | 147,95 miljardia SEK |
1.12.1994 | 157,44 miljardia SEK |
1.3.1995 | 156,13 miljardia SEK |
1.6.1995 | 156,02 miljardia SEK |
1.9.1995 | 163,88 miljardia SEK |
1.12.1995 | 170,38 miljardia SEK |
1.3.1996 | 166,62 miljardia SEK |
1.6.1996 | 166,44 miljardia SEK |
1.9.1996 | 172,73 miljardia SEK |
1.12.1996 | 173,69 miljardia SEK |
1.3.1997 | 169,16 miljardia SEK |
1.6.1997 | 173,88 miljardia SEK |
1.9.1997 | 171,34 miljardia SEK |
1.12.1997 | 177,75 miljardia SEK |
1.3.1998 | 180,57 miljardia SEK |
1.6.1998 | 184,36 miljardia SEK |
1.9.1998 | 187,94 miljardia SEK |
1.12.1998 | 192,03 miljardia SEK |
1.3.1999 | 195,05 miljardia SEK |
1.6.1999 | 193,08 miljardia SEK |
1.9.1999 | 201,49 miljardia SEK |
1.12.1999 | 199,23 miljardia SEK |
1.3.2000 | 202,35 miljardia SEK |
1.6.2000 | 209,24 miljardia SEK |
1.9.2000 | 212,75 miljardia SEK |
1.12.2000 | 216,12 miljardia SEK |
1.3.2001 | 213,60 miljardia SEK |
1.6.2001 | 212,26 miljardia SEK |
1.9.2001 | 214,22 miljardia SEK |
1.12.2001 | 221,78 miljardia SEK |
1.3.2002 | 205,63 miljardia SEK |
1.6.2002 | 216,44 miljardia SEK |
1.9.2002 | 213,17 miljardia SEK |
1.12.2002 | 214,88 miljardia SEK |
1.3.2003 | 222,72 miljardia SEK |
1.6.2003 | 216,49 miljardia SEK |
1.9.2003 | 216,21 miljardia SEK |
1.12.2003 | 217,20 miljardia SEK |
1.3.2004 | 221,31 miljardia SEK |
1.6.2004 | 225,76 miljardia SEK |
1.9.2004 | 231,54 miljardia SEK |
1.12.2004 | 235,75 miljardia SEK |
1.3.2005 | 235,13 miljardia SEK |
1.6.2005 | 238,11 miljardia SEK |
1.9.2005 | 245,11 miljardia SEK |
1.12.2005 | 241,43 miljardia SEK |
1.3.2006 | 249,42 miljardia SEK |
1.6.2006 | 262,85 miljardia SEK |
1.9.2006 | 265,39 miljardia SEK |
1.12.2006 | 270,20 miljardia SEK |
1.3.2007 | 281,89 miljardia SEK |
1.6.2007 | 281,59 miljardia SEK |
1.9.2007 | 281,46 miljardia SEK |
1.12.2007 | 291,14 miljardia SEK |
1.3.2008 | 290,54 miljardia SEK |
1.6.2008 | 284,92 miljardia SEK |
1.9.2008 | 281,41 miljardia SEK |
1.12.2008 | 281,54 miljardia SEK |
1.3.2009 | 252,52 miljardia SEK |
1.6.2009 | 247,58 miljardia SEK |
1.9.2009 | 245,04 miljardia SEK |
1.12.2009 | 249,31 miljardia SEK |
1.3.2010 | 247,40 miljardia SEK |
1.6.2010 | 258,52 miljardia SEK |
1.9.2010 | 271,80 miljardia SEK |
1.12.2010 | 275,31 miljardia SEK |
1.3.2011 | 270,15 miljardia SEK |
1.6.2011 | 286,49 miljardia SEK |
1.9.2011 | 284,61 miljardia SEK |
1.12.2011 | 276,22 miljardia SEK |
1.3.2012 | 284,04 miljardia SEK |
1.6.2012 | 277,33 miljardia SEK |
1.9.2012 | 270,75 miljardia SEK |
1.12.2012 | 277,61 miljardia SEK |
1.3.2013 | 271,64 miljardia SEK |
1.6.2013 | 276,47 miljardia SEK |
1.9.2013 | 282,95 miljardia SEK |
1.12.2013 | 284,30 miljardia SEK |
1.3.2014 | 290,54 miljardia SEK |
1.6.2014 | 293,02 miljardia SEK |
1.9.2014 | 296,38 miljardia SEK |
1.12.2014 | 304,10 miljardia SEK |
1.3.2015 | 307,62 miljardia SEK |
1.6.2015 | 314,06 miljardia SEK |
1.9.2015 | 313,71 miljardia SEK |
1.12.2015 | 326,38 miljardia SEK |
1.3.2016 | 321,72 miljardia SEK |
1.6.2016 | 329,67 miljardia SEK |
1.9.2016 | 327,95 miljardia SEK |
1.12.2016 | 331,38 miljardia SEK |
1.3.2017 | 339,14 miljardia SEK |
1.6.2017 | 347,81 miljardia SEK |
1.9.2017 | 357,31 miljardia SEK |
1.12.2017 | 344,31 miljardia SEK |
1.3.2018 | 353,10 miljardia SEK |
1.6.2018 | 353,57 miljardia SEK |
1.9.2018 | 348,20 miljardia SEK |
1.12.2018 | 353,45 miljardia SEK |
1.3.2019 | 350,26 miljardia SEK |
1.6.2019 | 340,20 miljardia SEK |
1.9.2019 | 350,38 miljardia SEK |
1.12.2019 | 363,87 miljardia SEK |
1.3.2020 | 364,04 miljardia SEK |
1.6.2020 | 340,58 miljardia SEK |
1.9.2020 | 361,15 miljardia SEK |
1.12.2020 | 360,67 miljardia SEK |
1.3.2021 | 371,73 miljardia SEK |
1.6.2021 | 380,44 miljardia SEK |
1.9.2021 | 381,63 miljardia SEK |
1.12.2021 | 389,29 miljardia SEK |
1.3.2022 | 394,45 miljardia SEK |
1.6.2022 | 408,69 miljardia SEK |
1.9.2022 | 411,36 miljardia SEK |
1.12.2022 | 403,69 miljardia SEK |
1.3.2023 | 402,50 miljardia SEK |
1.6.2023 | 402,87 miljardia SEK |
1.9.2023 | 400,49 miljardia SEK |
Bruttokiinteän pääoman muodostus Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.9.2023 | 400,486 miljardia SEK |
1.6.2023 | 402,868 miljardia SEK |
1.3.2023 | 402,5 miljardia SEK |
1.12.2022 | 403,688 miljardia SEK |
1.9.2022 | 411,355 miljardia SEK |
1.6.2022 | 408,689 miljardia SEK |
1.3.2022 | 394,448 miljardia SEK |
1.12.2021 | 389,286 miljardia SEK |
1.9.2021 | 381,626 miljardia SEK |
1.6.2021 | 380,439 miljardia SEK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokiinteän pääoman muodostus
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇪 BKT | 593,27 miljardia USD | 590,41 miljardia USD | Vuosittain |
🇸🇪 BKT henkeä kohti | 55 521,43 USD | 55 894,16 USD | Vuosittain |
🇸🇪 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 64 190,62 USD | 64 621,55 USD | Vuosittain |
🇸🇪 BKT vakiohinnoin | 1,563 Bio. SEK | 1,552 Bio. SEK | Kvartaali |
🇸🇪 BKT:n kasvuvauhti | −0,8 % | 0,7 % | Kvartaali |
🇸🇪 BKT:n vuosikasvu | −0,2 % | 2,8 % | Vuosittain |
🇸🇪 Bruttokansantulo | 1,704 Bio. SEK | 1,59 Bio. SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Julkishallinnon BKT | 136,929 miljardia SEK | 160,507 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Kaivosalan BKT | 6,142 miljardia SEK | 9,17 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Kuukausittainen BKT Kuukausimuutos | 0,9 % | −0,1 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Kuukausittainen BKT YoY | −1,1 % | −0,8 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Liikennealan BKT | 47,536 miljardia SEK | 48,236 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Maatalouden BKT | 15,336 miljardia SEK | 13,721 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Palveluiden BKT | 692,917 miljardia SEK | 760,605 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Palveluyritysten BKT | 35,203 miljardia SEK | 37,102 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Rakennusalan BKT | 94,602 miljardia SEK | 94,143 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Valmistavan teollisuuden BKT | 224,821 miljardia SEK | 218,05 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 0,7 % | −0,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokiinteän pääoman muodostus
Bruttoinvestoinnit ovat keskeinen mittari makrotaloudellisessa analyysissä ja talouskehityksen arvioimisessa. Eulerpool-sivustolla tarjoamme laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, joiden avulla käyttäjät voivat saada kattavan käsityksen eri talouden osa-alueista. Tässä artikkelissa tarkastelemme syvällisesti bruttoinvestointeja, niiden merkitystä ja vaikutusta talouden kasvuun Suomessa ja kansainvälisesti. Bruttoinvestoinnit, tunnetaan myös nimellä bruttokiinteä pääomanmuodostus, viittaavat taloudessa tietyn ajanjakson aikana tehtyihin investointeihin, jotka lisäävät kiinteän pääoman varantoa. Kiinteä pääoma kattaa laajan kirjon fyysisiä varoja, kuten rakennukset, tehdaslaitokset, koneet ja laitteet, jotka käytetään tuotantoprosesseissa pitkän ajanjakson ajan. Toisin sanoen, bruttoinvestoinnit edustavat niitä sijoituksia, jotka yritykset, julkissektori ja kotitaloudet tekevät tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi tai laajentamiseksi. Bruttoinvestointien rooli taloudessa on merkittävä useista syistä. Ensinnäkin, ne lisäävät tuotantokapasiteettia, mikä mahdollistaa talouden laajentumisen ja kasvun. Kun yritykset investoivat uusiin koneisiin ja laitteisiin, he voivat lisätä tuotantoaan, parantaa tehokkuutta ja kilpailukykyä. Tämä johtaa korkeampaan taloudelliseen aktiivisuuteen ja työllisyyteen, mikä siten lisää kokonaistuotantoa ja tuloja. Toiseksi, bruttoinvestoinnit ovat keskeisiä teknologisen kehityksen ja innovaatioiden kannalta. Investoimalla uuteen teknologiaan ja laitteisiin yritykset voivat pysyä kilpailukykyisinä ja tuottaa uusia ja parempia tuotteita ja palveluita. Tämä ei ainoastaan paranna yritysten yksittäistä kilpailuetua, vaan myös edistää koko talouden tuottavuuden kasvua. Innovaatioiden kautta saavutettu tuottavuuden nousu voi johtaa pysyvään taloudelliseen kasvuun ja parantaa elintasoa pitkällä aikavälillä. Kolmanneksi, bruttoinvestoinnit heijastavat luottamusta talouden tulevaisuuteen. Kun yritykset ja muut talouden toimijat päättävät sijoittaa kiinteään pääomaan, he tekevät päätöksiä pitkän aikavälin näkymien perusteella. Näin ollen korkea investointitaso voi olla merkki luottamuksesta taloudelliseen vakauteen ja kasvuun. Toisaalta, laskeneet investoinnit voivat vihjata epävarmuudesta talouden tulevaisuuden näkymistä, mikä voi johtaa taloudelliseen hidastumiseen. Bruttoinvestointien mittaaminen ja analysointi on olennaista talouspolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa. Esimerkiksi, talous- ja finanssipoliittiset toimenpiteet voidaan kohdentaa investointien edistämiseen kiihdyttääkseen talouden elpymistä taantuman jälkeen. Julkiset investoinnit infrastruktuuriin, kuten tieverkostoihin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, voivat myös toimia merkittävinä kasvun ajureina. Siten bruttoinvestointien tarkka seuranta ja analyysi on välttämätöntä tehokkaan talouspolitiikan kannalta. Suomessa bruttoinvestoinnit ovat olleet vaihtelevia eri aikakausina, heijastaen niin taloudellisia suhdanteita kuin rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi, 1990-luvun alun pankkikriisin jälkeen investoinnit elpyivät hitaasti, mutta 2000-luvun nousukaudella ne kasvoivat merkittävästi. Viimeaikaiset investoinnit ovat keskittyneet erityisesti teknologia- ja palvelusektoreihin, mikä heijastaa Suomen talouden rakenteellisia muutoksia teollisuudesta tietopohjaiseen ja palveluvetoiseen kasvuun. Kansainvälisessä kontekstissa bruttoinvestoinnit ovat myös keskeinen tekijä globaalin talouden dynamiikassa. Globalisaation myötä monikansalliset yritykset sijoittavat pääomaa eri puolille maailmaa optimoidakseen tuotantokustannuksia ja hyödyntääkseen uusia markkinamahdollisuuksia. Tämä on johtanut erilaisten alueiden ja maiden investointitasoihin ja -trendeihin, jotka heijastavat globaaleja talouden kehityssuuntia. Esimerkiksi kasvavat taloudet kuten Kiina ja Intia ovat houkutelleet valtavia määriä ulkomaisia investointeja, jotka ovat kiihdyttäneet niiden talouskasvua ja modernisointia. On myös huomattava, että bruttoinvestoinnit voivat vaikuttaa talouden tasapainoon ja vakauteen. Liiallinen investointi voi johtaa ylikapasiteettiin ja resurssien tehottomaan käyttöön, mikä voi kärjistyä taloudellisessa laskusuhdanteessa. Toisaalta, liian alhainen investointitaso voi rajoittaa talouden kasvupotentiaalia ja johtaa tuotantokapasiteetin rappeutumiseen ajan mittaan. Siksi tasapainoinen ja kestävään kehitykseen tähtäävä investointistrategia on elintärkeä pitkäjänteisen taloudellisen vakauden ja kasvun kannalta. Bruttoinvestoinnit tarjoavat kattavan kuvan talouden elinvoimaisuudesta ja kehityspotentiaalista. Eulerpool-sivustolla tarjoamme yksityiskohtaisia ja reaaliaikaisia tietoja bruttoinvestoinneista, jotka auttavat käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä ja analyysejä. Ymmärtämällä bruttoinvestointien syvällisempää taloudellista merkitystä, voidaan rakentaa parempaa taloudellista ennakointia ja strategista suunnitelmaa, joka edistää kestävää talouskasvua ja sosiaalista hyvinvointia. Siksi kehotamme talouden asiantuntijoita, päätöksentekijöitä ja tutkijoita hyödyntämään bruttoinvestointien tietoja ja analyysejä osana laajempaa talouden ymmärrystä ja kehittämistä.