Ruotsi Valtion tulot
Kurssi
Kurssi
143,48 Mrd. SEK
Muutos +/-
+63,27 Mrd. SEK
Prosentuaalinen muutos
+78,88 %
Valtion tulot nykyinen arvo Ruotsi on 143,48 Mrd. SEK. Valtion tulot Ruotsi nousivat 143,48 Mrd. SEK 1.5.2026, aiemman arvon ollessa 80,21 Mrd. SEK 1.4.2026. Välillä 1.1.1985 ja 1.5.2026, keskimääräinen BKT Ruotsi oli 63,13 Mrd. SEK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.2.2021 ollessa 239,77 Mrd. SEK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1991 ollessa 2,73 Mrd. SEK.
The current value of Valtion tulot in Ruotsi is 143,48 Mrd.SEK. Valtion tulot in Ruotsi increased to 143,48 Mrd.SEK from 80,21 Mrd.SEK.Valtion tulot in Ruotsi averaged 63,13 Mrd.SEK from 1.1.1985 until 1.5.2026.The all-time high was 239,77 Mrd.SEK (1.2.2021)and the record low was 2,73 Mrd.SEK (1.6.1991).
Valtion tulot
Valtion tulot
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Valtion tulot Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 143,48 Mrd. SEK | |
| 80,21 Mrd. SEK | |
| 114,31 Mrd. SEK | |
| 185,84 Mrd. SEK | |
| 96,07 Mrd. SEK | |
| 75,03 Mrd. SEK | |
| 116,2 Mrd. SEK | |
| 90,66 Mrd. SEK | |
| 101,6 Mrd. SEK | |
| 122,73 Mrd. SEK |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion tulot
Hallituksen kulutus suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Korruptioindeksi
Vuosittain
Korruptioluokitus
Vuosittain
Sotilaalliset menot
Vuosittain
Turvanpaikkahakemukset
Kuukaittain
Valtion budjetin arvo
Kuukaittain
Valtion budjetti
Vuosittain
Valtion menot
Vuosineljännes
Valtion velan suhde BKT:hen
Vuosittain
Valtion velka
Kuukaittain
Verotukselliset menot
Kuukaittain
Valtion tulot
Valtion tulot viittaavat kaikkiin hallituksen saamiin tuloihin, mukaan lukien verot, tullit, valtion omistamien yritysten tulot, pääomatulot ja ulkomainen apu. Valtion tulot ovat osa valtion budjettitasapainon laskentaa.
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Valtion tulot?
Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.
Valtion tulot Ruotsi — FAQ
What is the current Valtion tulot in Ruotsi?
The current Valtion tulot in Ruotsi is 143,48 Mrd.SEK as of 1.5.2026.
How has the Valtion tulot in Ruotsi changed recently?
The Valtion tulot in Ruotsi increased from 80,21 Mrd.SEK (1.4.2026) to 143,48 Mrd.SEK (1.5.2026).
What is the all-time high for Valtion tulot in Ruotsi?
The all-time high for Valtion tulot in Ruotsi was 239,77 Mrd.SEK, recorded on 1.2.2021.
What is the all-time low for Valtion tulot in Ruotsi?
The all-time low for Valtion tulot in Ruotsi was 2,73 Mrd.SEK, recorded on 1.6.1991.
What is the historical average of Valtion tulot in Ruotsi?
The historical average of Valtion tulot in Ruotsi is 63,13 Mrd.SEK, calculated over the period from 1.1.1985 to 1.5.2026.
Where does the Valtion tulot data for Ruotsi come from?
The Valtion tulot data for Ruotsi is sourced from Swedish National Financial Management Authority and published on Eulerpool.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Kaikki neljännesvuositulokset yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Market Sentiment Indicator
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset