Valtion tulot Ruotsi
Uusin Valtion tulot-luku maalle Ruotsi
Kurssi
121,64 Mrd. SEK
Muutos +/-
+16,71 Mrd. SEK
Prosentuaalinen muutos
+15,92 %
Keskiarvo
63,35 Mrd. SEK
Kaikkien aikojen korkein
239,77 Mrd. SEK
1.2.2021
Kaikkien aikojen matalin
2,73 Mrd. SEK
1.6.1991
Valtion tulot nykyinen arvo Ruotsi on 121,64 Mrd. SEK. Valtion tulot Ruotsi nousivat 121,64 Mrd. SEK 1.8.2026, aiemman arvon ollessa 104,93 Mrd. SEK 1.7.2026. Välillä 1.1.1985 ja 1.8.2026, keskimääräinen BKT Ruotsi oli 63,35 Mrd. SEK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.2.2021 ollessa 239,77 Mrd. SEK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1991 ollessa 2,73 Mrd. SEK.
Valtion tulot maassa Ruotsi nousi 1.8.2026 päivänä arvosta 104,93 Mrd. SEK 1.7.2026 päivällä arvoon 121,64 Mrd. SEK. Valtion tulot maassa Ruotsi oli keskimäärin 63,35 Mrd. SEK aikavälillä 1.1.1985–1.8.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 239,77 Mrd. SEK 1.2.2021 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 2,73 Mrd. SEK 1.6.1991 päivällä.
Valtion tulot
Valtion tulot
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Valtion tulot Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 121,64 Mrd. SEK | |
| 104,93 Mrd. SEK | |
| 71,17 Mrd. SEK | |
| 143,48 Mrd. SEK | |
| 80,21 Mrd. SEK | |
| 114,31 Mrd. SEK | |
| 185,84 Mrd. SEK | |
| 96,07 Mrd. SEK | |
| 75,03 Mrd. SEK | |
| 116,2 Mrd. SEK |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion tulot
Hallituksen kulutus suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Korruptioindeksi
Vuosittain
Korruptioluokitus
Vuosittain
Sotilaalliset menot
Vuosittain
Turvanpaikkahakemukset
Kuukaittain
Valtion budjetin arvo
Kuukaittain
Valtion budjetti
Vuosittain
Valtion menot
Vuosineljännes
Valtion velan suhde BKT:hen
Vuosittain
Valtion velka
Kuukaittain
Verotukselliset menot
Kuukaittain
Valtion tulot
Valtion tulot viittaavat kaikkiin hallituksen saamiin tuloihin, mukaan lukien verot, tullit, valtion omistamien yritysten tulot, pääomatulot ja ulkomainen apu. Valtion tulot ovat osa valtion budjettitasapainon laskentaa.
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Valtion tulot?
Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.
Valtion tulot Ruotsi — FAQ
Mikä on nykyinen Valtion tulot maassa Ruotsi?
Nykyinen Valtion tulot maassa Ruotsi on 121,64 Mrd. SEK (1.8.2026).
Miten Valtion tulot maassa Ruotsi on muuttunut äskettäin?
Valtion tulot maassa Ruotsi nousi arvosta 104,93 Mrd. SEK (1.7.2026) arvoon 121,64 Mrd. SEK (1.8.2026).
Mikä on Valtion tulot:n ennätyskorkea maassa Ruotsi?
Ennätyskorkea Valtion tulot maassa Ruotsi oli 239,77 Mrd. SEK (1.2.2021).
Mikä on Valtion tulot:n ennätysmatala maassa Ruotsi?
Ennätysmatala Valtion tulot maassa Ruotsi oli 2,73 Mrd. SEK (1.6.1991).
Mikä on Valtion tulot:n historiallinen keskiarvo maassa Ruotsi?
Historiallinen keskiarvo Valtion tulot maassa Ruotsi on 63,35 Mrd. SEK välillä 1.1.1985–1.8.2026.
Mistä Valtion tulot-tiedot maalle Ruotsi ovat peräisin?
Valtion tulot-tiedot maalle Ruotsi ovat peräisin lähteestä Swedish National Financial Management Authority ja julkaistaan Eulerpoolissa.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Osavuosikatsausten päivämäärät ja kellonajat yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Markkinatunnelman indikaattori
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
ETFs
Yli 9 000 ETF:ää tarjoajan, omaisuusluokan ja indeksin mukaan.
Krypto
Tärkeimpien kolikoiden livehinnat ja markkina-arvot.
Hyödykkeet
Gold, oil, gas, metals, agriculture and electricity prices.
Valuutta
Tärkeimpien valuuttaparien livekurssit.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset