🇸🇪

Ruotsi Bruttokansantuote

Kurssi

Kurssi
1,822 T SEK
Muutos +/-
+138,307 Mrd. SEK
Prosentuaalinen muutos
+8,22 %

Nykyinen Bruttokansantuote Ruotsissa on 1,822 T SEK. Bruttokansantuote Ruotsissa nousi arvoon 1,822 T SEK 1.12.2025, kun se oli 1,683 T SEK 1.9.2025. Välillä 1.3.1980 - 1.12.2025 Bruttokansantuotteen keskiarvo Ruotsissa oli 742,56 Mrd. SEK. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 arvollaan 1,82 T SEK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1980 arvollaan 141,61 Mrd. SEK.

Lähde: Statistics Sweden

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Bruttokansantuote

Bruttokansantuote

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Bruttonationaalituote
Date
Bruttonationaalituote
3.1.1980
141,61 Mrd. SEK
6.1.1980
143 Mrd. SEK
9.1.1980
142,63 Mrd. SEK
12.1.1980
163,8 Mrd. SEK
3.1.1981
155,49 Mrd. SEK
6.1.1981
160,3 Mrd. SEK
9.1.1981
153,31 Mrd. SEK
12.1.1981
174,39 Mrd. SEK
3.1.1982
167,84 Mrd. SEK
6.1.1982
176,66 Mrd. SEK
9.1.1982
164,09 Mrd. SEK
12.1.1982
192,66 Mrd. SEK
3.1.1983
183,89 Mrd. SEK
6.1.1983
194,54 Mrd. SEK
9.1.1983
185,71 Mrd. SEK
Access this data via the Eulerpool API

Bruttokansantuote Historia

Bruttokansantuote — Historia
PäivämääräArvo
1,822 T SEK
1,683 T SEK
1,648 T SEK
1,648 T SEK
1,77 T SEK
1,628 T SEK
1,72 T SEK
1,583 T SEK
1,688 T SEK
1,57 T SEK
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote

🇸🇪

BKT

Vuosittain

Nykyinen
610,12 Mrd. USD
Edellinen
585,49 Mrd. USD
🇸🇪

BKT asukasta kohti

Vuosittain

Nykyinen
54 916,03 USD
Edellinen
54 557,13 USD
🇸🇪

BKT henkilöä kohti ostovoimapariteetti

Vuosittain

Nykyinen
63 258,91 USD
Edellinen
62 845,48 USD
🇸🇪

BKT julkisesta hallinnosta

Vuosineljännes

Nykyinen
301,405 Mrd. SEK
Edellinen
301,143 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT kaivannaisteollisuudesta

Vuosineljännes

Nykyinen
11,241 Mrd. SEK
Edellinen
10,538 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT kuljetussektorilta

Vuosineljännes

Nykyinen
50,719 Mrd. SEK
Edellinen
52,017 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT maataloudesta

Vuosineljännes

Nykyinen
20,919 Mrd. SEK
Edellinen
21,146 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT palvelualalta

Vuosineljännes

Nykyinen
41,148 Mrd. SEK
Edellinen
40,116 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT palveluista

Vuosineljännes

Nykyinen
780,152 Mrd. SEK
Edellinen
774,725 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT rakentamisesta

Vuosineljännes

Nykyinen
87,122 Mrd. SEK
Edellinen
85,384 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT vakiohinnoin

Vuosineljännes

Nykyinen
1,643 T SEK
Edellinen
1,635 T SEK
🇸🇪

BKT valmistuksesta

Vuosineljännes

Nykyinen
210,359 Mrd. SEK
Edellinen
213,317 Mrd. SEK
🇸🇪

BKT:n kasvu koko vuodelle

Vuosittain

Nykyinen
1,5 %
Edellinen
1 %
🇸🇪

BKT:n kasvunopeus

Vuosineljännes

Nykyinen
0,5 %
Edellinen
0,8 %
🇸🇪

BKT:n vuotuinen kasvuvauhti

Vuosineljännes

Nykyinen
2,1 %
Edellinen
2,6 %
🇸🇪

Bruttopääomamuodostus

Vuosineljännes

Nykyinen
421,627 Mrd. SEK
Edellinen
409,864 Mrd. SEK
🇸🇪

Kuukauden BKT KK-muutos

Kuukaittain

Nykyinen
−1,1 %
Edellinen
−0,7 %
🇸🇪

Kuukausittainen BKT vuositasolla

Kuukaittain

Nykyinen
0,6 %
Edellinen
1,4 %

Mikä on Bruttokansantuote?

Bruttokansantuote (BKT), makrotaloustieteen keskeinen mittari, määrittelee kansantalouden tuotannon yhtenä vuotena. Eulerpoolin tarjoamassa makrotaloustiedon palvelussa bruttokansantuote on yksi keskeisistä indikaattoreista, joka auttaa seuraamaan ja analysoimaan taloudellista kehitystä. Bruttokansantuote on laaja-alainen mittari, joka ottaa huomioon sekä yksityiset kulutusmenot, julkiset kulutusmenot, investoinnit että nettoviennin. Se kuvastaa maan tuotannon kokonaistasoa ja on monille yrityksille, sijoittajille ja poliittisille päättäjille keskeinen päätöksentekoa ohjaava työkalu. BKT:n muutokset voivat viitata talouden yleiseen suuntaan, jolloin kasvava bruttokansantuote yleensä merkitsee taloudellista kasvua ja laskeva BKT talouden supistumista. Bruttokansantuotteen mittaaminen ja laskeminen tapahtuu yleensä kolmeen eri menetelmään perustuen: tuotantoperiaate, tuloperiaate ja menoperiaate. Tuotantoperiaate keskittyy maan tuotannon markkina-arvoon, tuloperiaate tarkastelee palkkoja, voittoja ja veroja, ja menoperiaate kattaa loppukäyttäjän kulutuksen ja investointien yhteenlasketun arvon. Tämä tarjontatapa takaa sen, että BKT:n laskeminen kattaa kaikki kansantalouden merkittävät osa-alueet, varmistaen siten sen tarkkuuden ja merkityksen. Suomessa Tilastokeskus on taho, joka vastaa bruttokansantuotteen laskemisesta ja julkaisemisesta. Tilastokeskuksen keräämät ja tuottamat tiedot ovat ratkaisevia, kun arvioidaan taloudellinen toimeliaisuus maassa, sekä vertaillaan sitä kansainvälisesti. Eulerpool hyödyntää Tilastokeskuksen julkaisuja ja tarjoaa reaaliaikaista ja kattavaa makrotaloustietoa käyttäjilleen, mahdollistaen tarkat ja ajankohtaiset analyysit. Bruttokansantuote voidaan jakaa myös osiin, mikä auttaa syvällisemmässä talouden analysoinnissa. Näitä osia ovat esimerkiksi teollisuuden, palveluiden ja maatalouden osuudet, jotka yhdessä muodostavat kokonais-BKT:n. Teollisuuden osuus heijastaa valmistavan teollisuuden tuotannon arvoa, palveluiden osuus kattaa kaikki palvelusektorin toiminnat, ja maatalouden osuus käsittää maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen. Näiden erilaisten osien analysointi voi tarjota syvällisempiä näkemyksiä siitä, missä talouden vahvuudet ja heikkoudet piilevät. Bruttokansantuote ei kuitenkaan ole täydellinen mittari, ja sitä on kritisoitu sen puutteista. Yksi merkittävimmistä kritiikeistä kohdistuu sen kyvyttömyyteen mitata hyvinvointia tai taloudellista tasa-arvoa. Esimerkiksi ympäristön saastuminen tai luonnonvarojen kestävä käyttö ei heijastu bruttokansantuotteeseen kielteisesti, vaikka näillä tekijöillä voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia talouteen. Lisäksi BKT ei ota huomioon varallisuuden jakautumista kansalaisten keskuudessa, mikä voi piilottaa eriarvoistumisen ongelmat talouden kasvuluvun taakse. Pyrkimyksenä on kehittää täydentäviä mittareita, kuten inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI) tai kestävän kehityksen indikaattoreita, jotta saadaan kattavampi kuva taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Eulerpool seuraa näitä kehityksiä tarkasti ja integroi uusia relevantteja mittareita palveluunsa, varustaen käyttäjät mahdollisimman kattavalla ja tarkalla taloudellisella tiedolla. Toinen tärkeä bruttokansantuotteen analysoinnin osa-alue on sen suhde muihin talousindikaattoreihin, kuten työttömyysasteeseen, inflaatioon ja ulkomaankauppaan. Näiden indikaattoreiden välisen dynamiikan ymmärtäminen on avainasemassa, kun pyritään arvioimaan talouden eri osatekijöiden vaikutusta kokonaisuuteen. Esimerkiksi korkean työttömyyden aikana bruttokansantuotteen kasvu voi olla hidasta, vaikka investointitasot olisivat korkeat. Inflaation vaikutus ostovoimaan voi myös vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja näin ollen BKT:n kehitykseen. Eulerpoolilla uskomme, että kattava ja monipuolinen taloudellisen tiedon tarjonta on välttämätöntä nykyaikaisessa jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä. Tämän vuoksi tarjoamme asiakkaillemme yksityiskohtaisia BKT-tietoja ja analyysejä, mukaan lukien historiallisen datan vertailut ja ennustetiedot, jotta käyttäjät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä. Bruttokansantuotetta tarkasteltaessa on myös huomioitava eri maiden väliset erot ja niiden vaikutukset kansainväliseen kauppaan ja taloudellisiin suhteisiin. Jokainen maa laskee bruttokansantuotteensa hieman eri tavalla, mikä voi johtaa haasteisiin eri maiden taloudellisen suorituskyvyn vertailussa. Kansainväliset instituutiot, kuten IMF ja OECD, pyrkivät standardoimaan näitä laskentatapoja ja tarjoamaan yhtenäisiä raportointiperiaatteita. Eulerpool integroi näiden instituutioiden tuottamat kansainväliset taloustiedot palveluunsa, mahdollistaen kansainvälisesti tarkasteltujen taloustietojen vertailun ja analysoinnin yhdellä alustalla. Lopuksi, bruttokansantuotteen tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus ovat keskeisiä tekijöitä taloudellisen analyysin ja ennusteiden kannalta. Talouden nopeat muutokset ja odottamattomat tapahtumat, kuten globaalit talouskriisit tai pandemiat, voivat vaikuttaa merkittävästi BKT:n kehitykseen lyhyellä aikavälillä. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaiset päivitykset ja analyysit, pitäen käyttäjät ajan tasalla kaikista olennaisista muutoksista. Yhteenvetona voidaan todeta, että bruttokansantuote on yksi keskeisimmistä mittareista makrotaloustieteessä, ja se tarjoaa laajan kuvan kansantalouden tuotannon tasosta. Vaikka sillä on omat rajoituksensa, BKT:n analysointi yhdessä muiden talousindikaattoreiden kanssa tarjoaa syvällisen näkemyksen talouden tilasta ja kehityksestä. Eulerpoolin palvelut takaa, että saat ajantasaista ja tarkkaa makrotaloustietoa päätöksenteon tueksi, aina useista näkökulmista tarkasteltuna.

Bruttokansantuote Ruotsi — FAQ

What is the current Bruttokansantuote in Ruotsi?

The current Bruttokansantuote in Ruotsi is 1,822 TSEK as of 1.12.2025.

How has the Bruttokansantuote in Ruotsi changed recently?

The Bruttokansantuote in Ruotsi increased from 1,683 TSEK (1.9.2025) to 1,822 TSEK (1.12.2025).

What is the all-time high for Bruttokansantuote in Ruotsi?

The all-time high for Bruttokansantuote in Ruotsi was 1,82 TSEK, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Bruttokansantuote in Ruotsi?

The all-time low for Bruttokansantuote in Ruotsi was 141,61 Mrd.SEK, recorded on 1.3.1980.

What is the historical average of Bruttokansantuote in Ruotsi?

The historical average of Bruttokansantuote in Ruotsi is 742,56 Mrd.SEK, calculated over the period from 1.3.1980 to 1.12.2025.

Where does the Bruttokansantuote data for Ruotsi come from?

The Bruttokansantuote data for Ruotsi is sourced from Statistics Sweden and published on Eulerpool.