Ruotsi Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Kurssi

Kurssi

91,43 Mrd. SEK

Muutos +/-

+1,22 Mrd. SEK

Prosentuaalinen muutos

+1,36 %

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Ruotsi on 91,43 Mrd. SEK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Ruotsi nousi 91,43 Mrd. SEK 1.3.2026, kun se oli 90,21 Mrd. SEK 1.12.2025. Välillä 1.3.1981 ja 1.3.2026, keskimääräinen BKT Ruotsi oli 72,37 Mrd. SEK. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.3.2022 arvolla 98,09 Mrd. SEK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.1993 arvolla 52,12 Mrd. SEK.

Lähde: Statistics Sweden

The current value of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi is 91,43 Mrd.SEK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi increased to 91,43 Mrd.SEK from 90,21 Mrd.SEK.Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi averaged 72,37 Mrd.SEK from 1.3.1981 until 1.3.2026.The all-time high was 98,09 Mrd.SEK (1.3.2022)and the record low was 52,12 Mrd.SEK (1.12.1993).

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Date
BKT rakentamisesta
6.1.2024
89,68 Mrd. SEK
9.1.2024
91,85 Mrd. SEK
12.1.2024
90,58 Mrd. SEK
3.1.2025
88,03 Mrd. SEK
6.1.2025
88,57 Mrd. SEK
9.1.2025
88,22 Mrd. SEK
12.1.2025
90,21 Mrd. SEK
3.1.2026
91,43 Mrd. SEK
Access this data via the Eulerpool API

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
91,43 Mrd. SEK
90,21 Mrd. SEK
88,22 Mrd. SEK
88,57 Mrd. SEK
88,03 Mrd. SEK
90,58 Mrd. SEK
91,85 Mrd. SEK
89,68 Mrd. SEK
93,87 Mrd. SEK
95,42 Mrd. SEK
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Ruotsi — FAQ

What is the current Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi?

The current Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi is 91,43 Mrd.SEK as of 1.3.2026.

How has the Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi changed recently?

The Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi increased from 90,21 Mrd.SEK (1.12.2025) to 91,43 Mrd.SEK (1.3.2026).

What is the all-time high for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi?

The all-time high for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi was 98,09 Mrd.SEK, recorded on 1.3.2022.

What is the all-time low for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi?

The all-time low for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi was 52,12 Mrd.SEK, recorded on 1.12.1993.

What is the historical average of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi?

The historical average of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Ruotsi is 72,37 Mrd.SEK, calculated over the period from 1.3.1981 to 1.3.2026.

Where does the Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta data for Ruotsi come from?

The Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta data for Ruotsi is sourced from Statistics Sweden and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.