🇸🇪

Ruotsi Väestö

Osakekurssi

Osakekurssi
10,588 milj.
1.1.2025
Muutos +/-
+36 000
Muutos %
+0,34 %

Nykyinen Väestö Ruotsissa on 10,588 milj. . Väestö Ruotsissa nousi 10,588 milj. 1.1.2025, kun se oli 10,552 milj. 1.1.2024. Välillä 1.1.1960 ja 1.1.2025, keskimääräinen BKT Ruotsissa oli 8,79 milj. . Korkein arvo saavutettiin 1.1.2025 10,59 milj. , kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1960 7,47 milj. .

Lähde: EUROSTAT

Väestö

Väestö

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

väestö
Date
väestö
Jan 1, 1960
7,47 milj.
Jan 1, 1961
7,50 milj.
Jan 1, 1962
7,54 milj.
Jan 1, 1963
7,58 milj.
Jan 1, 1964
7,63 milj.
Jan 1, 1965
7,70 milj.
Jan 1, 1966
7,77 milj.
Jan 1, 1967
7,84 milj.
Jan 1, 1968
7,89 milj.
Jan 1, 1969
7,93 milj.
Jan 1, 1970
8,00 milj.
Jan 1, 1971
8,08 milj.
Jan 1, 1972
8,12 milj.
Jan 1, 1973
8,13 milj.
Jan 1, 1974
8,14 milj.

Väestö Historia

PäivämääräArvo
1.1.202510,588 milj.
1.1.202410,552 milj.
1.1.202310,522 milj.
1.1.202210,452 milj.
1.1.202110,379 milj.
1.1.202010,328 milj.
1.1.201910,23 milj.
1.1.201810,12 milj.
1.1.20179,995 milj.
1.1.20169,851 milj.
1
2
3
4
5
...
7

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Väestö

🇸🇪

Avoimet työpaikat

Kuukausittain

Tällä hetkellä
105 700
Edellinen
76 600
🇸🇪

Eläkeikä naiset

Vuosittain

Tällä hetkellä
66 Years
Edellinen
66 Years
🇸🇪

Eläkeikäiset miehet

Vuosittain

Tällä hetkellä
63 Years
Edellinen
63 Years
🇸🇪

Keskimääräiset viikkotyötunnit

Kuukausittain

Tällä hetkellä
28,9 Hours
Edellinen
32,5 Hours
🇸🇪

kokopäivätyö

Kvartaali

Tällä hetkellä
4,13 milj.
Edellinen
4,071 milj.
🇸🇪

nuorisotyöttömyysaste

Kuukausittain

Tällä hetkellä
23,6 %
Edellinen
26,2 %
🇸🇪

Osa-aikatyö

Kvartaali

Tällä hetkellä
959 200
Edellinen
990 700
🇸🇪

Ostoaste

Kuukausittain

Tällä hetkellä
75 %
Edellinen
75,2 %
🇸🇪

Palkat

Kuukausittain

Tällä hetkellä
207,7 SEK/Hour
Edellinen
207,2 SEK/Hour
🇸🇪

Palkkakasvu

Kuukausittain

Tällä hetkellä
3,7 %
Edellinen
3,7 %
🇸🇪

Pitkäaikaistyöttömyysaste

Kvartaali

Tällä hetkellä
1,8 %
Edellinen
1,7 %
🇸🇪

Tuottavuus

Kvartaali

Tällä hetkellä
107,284 points
Edellinen
106,726 points
🇸🇪

Työkustannukset

Kuukausittain

Tällä hetkellä
169,2 points
Edellinen
168,4 points
🇸🇪

Työllisyysaste

Kuukausittain

Tällä hetkellä
68,1 %
Edellinen
69 %
🇸🇪

Työllisyysmuutos

Kvartaali

Tällä hetkellä
0,6 %
Edellinen
0,2 %
🇸🇪

Työpaikkatarjousaste

Kvartaali

Tällä hetkellä
1,7 %
Edellinen
2,1 %
🇸🇪

Työssäkäyvät

Kuukausittain

Tällä hetkellä
5,252 milj.
Edellinen
5,275 milj.
🇸🇪

Työttömät henkilöt

Kuukausittain

Tällä hetkellä
476 800
Edellinen
470 000
🇸🇪

Työttömyysaste

Kuukausittain

Tällä hetkellä
8,3 %
Edellinen
8,2 %
🇸🇪

Valmistuksen palkat

Kuukausittain

Tällä hetkellä
222 SEK/Hour
Edellinen
222,5 SEK/Hour

Ruotsin väestö edustaa 0,14 prosenttia maailman kokonaisväestöstä, mikä tarkoittaa, että jokaista 738 ihmistä kohden yksi on ruotsalainen.

Mikä on Väestö

Macroeconomic Category 'Population' in Finnish Väestö on yksi keskeisimmistä tekijöistä makrotaloudessa, ja sen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi talouden eri osa-alueisiin. Väestönkehitys, ikärakenne, syntyvyys ja kuolleisuus, sekä muuttoliike ovat kaikki keskeisiä tekijöitä, jotka muokkaavat talouden kokonaiskuvaa. Eulerpoolissa tarjoamme kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa väestöön liittyvistä makrotaloudellisista indikaattoreista, jotta käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analyysejä. Väestönmäärän kasvu ja sen jakautuminen ovat avainasemassa talouden kehityksessä. Väestönkasvun nopeus vaikuttaa suoraan työvoiman tarjontaan, kulutuskysyntään ja julkisten palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi voimakas väestönkasvu tarkoittaa usein lisääntyvää tarvetta koulutukselle, terveydenhuollolle ja infrastruktuurille. Toisaalta hidastuva tai negatiivinen väestönkasvu voi tuoda mukanaan haasteita, kuten työvoimapulaa ja kasvavia eläkemenopaineita. Väestönkasvulla on myös suorat vaikutukset BKT:hen ja taloudelliseen kasvuun, sillä se vaikuttaa sekä tarjontapuoleen (työvoima) että kysyntäpuoleen (kulutus). Ikärakenne on toinen merkittävä väestötekijä, joka vaikuttaa makrotalouteen. Ikääntyvä väestö asettaa haasteita eläkejärjestelmille ja terveydenhuollolle, samalla kun se vähentää työvoiman määrää ja voi hidastaa talouskasvua. Nuorekaampi väestörakenne puolestaan merkitsee suurempaa työvoiman tarjontaa ja potentiaalista innovaatio- ja talouskasvua, mutta se vaatii myös suuria investointeja koulutukseen ja nuorten työllisyyteen. Ikärakenteen vaikutukset ulottuvat myös kulutuskysyntään, sillä eri ikäryhmillä on erilaiset kulutustottumukset ja tarpeet. Syntyvyys ja kuolleisuus ovat luonnollisesti olennaisia väestödynamiikan osatekijöitä. Syntyvyyden lasku monissa kehittyneissä maissa on johtanut väestön ikääntymiseen ja jopa väestön supistumiseen. Toisaalta korkea syntyvyys kehitysmaissa voi johtaa nopeaan väestönkasvuun, mutta se voi myös aiheuttaa haasteita, kuten riittämättömät resurssit koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kuolleisuus puolestaan vaikuttaa elinajanodotteeseen ja väestön ikärakenteeseen, mikä heijastuu sosiaaliturvajärjestelmiin ja taloudelliseen suunnitteluun pitkällä aikavälillä. Muuttoliike on toinen merkittävä väestötekijä, joka voi merkittävästi vaikuttaa talouteen. Kansainvälinen muuttoliike voi täydentää työvoimapulaa, tuoda uusia taitoja ja innovaatioita sekä lisätä kulttuurista monimuotoisuutta. Toisaalta se voi myös aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia jännitteitä, jos kotouttamistoimet eivät ole riittäviä tai jos muuttoliike kohdistuu voimakkaasti tiettyihin alueisiin. Sisäinen muuttoliike, kuten maaseudulta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike, vaikuttaa myös talouden rakenteeseen ja alueelliseen kehitykseen. Väestön koulutustaso on toinen merkittävä väestöön liittyvä makrotaloudellinen tekijä. Koulutustaso vaikuttaa suoraan työvoiman tuottavuuteen, innovaatiokykyyn ja talouden kilpailukykyyn. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä korreloi usein positiivisesti taloudellisen kasvun, korkeamman elintason ja paremman sosiaalisen koheesion kanssa. Toisaalta matala koulutustaso voi johtaa suurempaan työttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin. Myös väestön terveys on keskeinen makrotaloudellinen tekijä. Terveempi väestö on tuottavampi ja sen työvoiman tarjonta on suurempi. Korkea terveydenhuollon laatu ja saavutettavuus voivat myös lisätä eliniänodotetta, mikä vaikuttaa ikärakenteeseen ja eläkemenoihin. Terveysongelmat, kuten krooniset sairaudet tai epidemiat, voivat puolestaan vaikuttaa taloudelliseen suorituskykyyn ja vaatia merkittäviä resursseja terveydenhuoltoon. Tarkasteltaessa väestöä osana makrotaloutta, on tärkeää huomioida myös väestön jakautuminen maantieteellisesti ja sosioekonomisesti. Kaupunkien ja maaseudun väestökehitys voi olla hyvin erilaista, ja se vaikuttaa sekä alueelliseen että kansalliseen talouskehitykseen. Sosioekonomiset tekijät, kuten tulotaso, työllisyysaste ja asuinolot, vaikuttavat myös väestön taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme kattavaa dataa ja analyysejä kaikista näistä väestön makrotaloudellisista tekijöistä. Tavoitteenamme on tarjota käyttäjillemme selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään väestön dynamiikan vaikutuksia talouteen ja tekemään parempia päätöksiä. Olitpa sitten taloudellinen analyytikko, politiikantekijä, tutkija tai opiskelija, löydät meiltä tarvitsemasi tiedot ja työkalut väestöön liittyvien makrotaloudellisten kysymysten tarkasteluun ja analysointiin. Ymmärtämällä väestön vaikutukset talouteen, voimme paremmin suunnitella ja toteuttaa sellaisia taloudellisia ja sosiaalisia strategioita, jotka tukevat kestävää ja tasapainoista kehitystä. Väestön dynamiikan analysointi on keskeistä, kun pyritään ennakoimaan tulevia taloudellisia trendejä ja varautumaan niihin. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan käyttäjilleen korkealaatuista dataa ja syvällisiä analyysejä, jotta voimme yhdessä luoda selkeämmän kuvan tulevaisuuden makrotaloudellisesta maisemasta.