components_HeaderAdBanner_2

components_HeaderAdBanner_3
Analyse
components_StockPageHeaderMobile__1
🇸🇪

country_se Osa-aikatyö

components_StockPageHeaderMobile__3

1,004 number_format_mio
components_countryMacro_MacroPageHeader_0
+16 400
components_countryMacro_MacroPageHeader_1
+1,65 %

Osa-aikatyön nykyarvo country_se on 1,004 number_format_mio . Osa-aikatyö country_se nousi 1,004 number_format_mio 1.12.2023, kun se oli 987 600 1.9.2023. Vuosina 1.6.1998 - 1.3.2024 BKT:n keskiarvo country_se oli 1,05 number_format_mio . Korkein arvo saavutettiin 1.6.2008 1,18 number_format_mio , kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2001 824 300,00 .

pages_countries_[country]_[slug]_4

Osa-aikatyö

  • chart_toolbar_3y

  • chart_toolbar_5y

  • chart_toolbar_10y

  • components_charts_BaseChart_0

  • chart_toolbar_max

macro_category_Part Time Employment

Osa-aikatyö components_countryMacro_QuotesTable_0

components_countryMacro_QuotesTable_1components_countryMacro_QuotesTable_2
1.12.20231,004 number_format_mio
1.9.2023987 600
1.6.20231,041 number_format_mio
1.3.2023999 700
1.12.20221,013 number_format_mio
1.9.20221,001 number_format_mio
1.6.20221,037 number_format_mio
1.3.20221,003 number_format_mio
1.12.2021996 500
1.9.2021982 800
1
2
3
4
5
...
10

components_countryMacro_RelatedPrices_4

components_countryMacro_RelatedPrices_0components_countryMacro_RelatedPrices_1components_countryMacro_RelatedPrices_2components_countryMacro_RelatedPrices_3
🇸🇪
macro_category_Average Weekly Hours
31 Hours31,8 Hoursfrequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Employed Persons
5,429 number_format_mio 5,187 number_format_mio frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Employment Change
−0,4 %−0,2 %frequency_quarterly
🇸🇪
macro_category_Employment Rate
71,5 %68,3 %frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Full Time Employment
3,973 number_format_mio 4,018 number_format_mio frequency_quarterly
🇸🇪
macro_category_Job Vacancies
102 070 130 875 frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Job Vacancy Rate
2,9 %2,1 %frequency_quarterly
🇸🇪
macro_category_Labor Force Participation Rate
74,9 %75,6 %frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Labour Costs
160,4 points158,6 pointsfrequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Long Term Unemployment Rate
1,7 %1,6 %frequency_quarterly
🇸🇪
macro_category_Population
10,52 number_format_mio 10,45 number_format_mio frequency_yearly
🇸🇪
macro_category_Productivity
105,534 points104,954 pointsfrequency_quarterly
🇸🇪
macro_category_Retirement Age Men
63 Years63 Yearsfrequency_yearly
🇸🇪
macro_category_Retirement Age Women
66 Years66 Yearsfrequency_yearly
🇸🇪
macro_category_Unemployed Persons
496 000 513 000 frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Unemployment Rate
8,7 %8,9 %frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Wage Growth
4 %4,2 %frequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Wages
198,6 SEK/Hour196,1 SEK/Hourfrequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Wages in Manufacturing
214 SEK/Hour210,7 SEK/Hourfrequency_monthly
🇸🇪
macro_category_Youth Unemployment Rate
23,9 %23,2 %frequency_monthly

pages_countries_[country]_[slug]_5

Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.