đŸ‡«đŸ‡·

Ranska Vienti

Osakekurssi

Osakekurssi
53,43 miljardia EUR
1.1.2026
Muutos +/-
+385,3 milj. EUR
Muutos %
+0,73 %

Nykyinen arvo Vienti Ranska on 53,43 miljardia EUR. Vienti Ranska nousi arvoon 53,43 miljardia EUR 1.1.2026, kun se oli 53,044 miljardia EUR 1.12.2025. Vuosien 1.1.1970 ja 1.12.2025 vÀlisenÀ aikana keskimÀÀrÀinen BKT Ranska oli 22,68 miljardia EUR. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2022 arvolla 53,56 miljardia EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.5.1970 arvolla 1,17 miljardia EUR.

LĂ€hde: MinistĂšre de l'Économie et des Finances

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Vienti
Date
Vienti
1.1.1970
1,18 miljardia EUR
2.1.1970
1,25 miljardia EUR
3.1.1970
1,28 miljardia EUR
4.1.1970
1,27 miljardia EUR
5.1.1970
1,17 miljardia EUR
6.1.1970
1,29 miljardia EUR
7.1.1970
1,26 miljardia EUR
8.1.1970
1,29 miljardia EUR
9.1.1970
1,31 miljardia EUR
10.1.1970
1,30 miljardia EUR
11.1.1970
1,34 miljardia EUR
12.1.1970
1,35 miljardia EUR
1.1.1971
1,38 miljardia EUR
2.1.1971
1,41 miljardia EUR
3.1.1971
1,39 miljardia EUR

Vienti Historia

PÀivÀmÀÀrÀArvo
1.1.202653,43 miljardia EUR
1.12.202553,044 miljardia EUR
1.11.202552,159 miljardia EUR
1.10.202552,664 miljardia EUR
1.9.202551,886 miljardia EUR
1.8.202551,969 miljardia EUR
1.7.202552,137 miljardia EUR
1.6.202551,178 miljardia EUR
1.5.202549,36 miljardia EUR
1.4.202549,526 miljardia EUR
...

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti

đŸ‡«đŸ‡·

Asekauppa

Vuosittain

TÀllÀ hetkellÀ
2,272 miljardia SIPRI TIV
Edellinen
2,15 miljardia SIPRI TIV
đŸ‡«đŸ‡·

Kauppatase

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
−4,843 miljardia EUR
Edellinen
−4,036 miljardia EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Kultavarannot

Kvartaali

TÀllÀ hetkellÀ
2 437 Tonnes
Edellinen
2 437 Tonnes
đŸ‡«đŸ‡·

Maakaasuimporit

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
131 866,79 Terajoule
Edellinen
148 363,052 Terajoule
đŸ‡«đŸ‡·

Matkailijoiden saapumiset

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
2,267 milj.
Edellinen
3,374 milj.
đŸ‡«đŸ‡·

Matkailutulot

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
5,612 miljardia EUR
Edellinen
4,231 miljardia EUR
đŸ‡«đŸ‡·

PÀÀomavirrat

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
7,324 miljardia EUR
Edellinen
11,532 miljardia EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Terrorisminiindeksi

Vuosittain

TÀllÀ hetkellÀ
2,712 Points
Edellinen
2,647 Points
đŸ‡«đŸ‡·

Tilisiirrot

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
28 milj. EUR
Edellinen
28 milj. EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Tuonnit

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
57,905 miljardia EUR
Edellinen
56,214 miljardia EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Ulkomaan suorat sijoitukset

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
4,497 miljardia EUR
Edellinen
4,205 miljardia EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen

Kvartaali

TÀllÀ hetkellÀ
264 % of GDP
Edellinen
263 % of GDP
đŸ‡«đŸ‡·

Ulkomainen velka

Kvartaali

TÀllÀ hetkellÀ
7,816 Bio. EUR
Edellinen
7,765 Bio. EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Vaihtotase

Kuukausittain

TÀllÀ hetkellÀ
−557 milj. EUR
Edellinen
−333 milj. EUR
đŸ‡«đŸ‡·

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Vuosittain

TÀllÀ hetkellÀ
0,1 % of GDP
Edellinen
−1 % of GDP

Ranska vie pÀÀasiassa kuljetusvÀlineitÀ (23 prosenttia kokonaisviennistÀ), joista ilmailu (12 prosenttia) ja autoteollisuus (10 prosenttia) ovat merkittÀviÀ. Muita vientituotteita ovat mekaaniset laitteet, elektroniset ja tietokonevarusteet (19 prosenttia); kemikaalit, hajuvedet, kosmetiikka (12 prosenttia); elintarviketeollisuuden tuotteet (10 prosenttia); metallurgian ja metallituotteet (7 prosenttia); lÀÀkkeet (6 prosenttia); tekstiilit, nahkatuotteet (5 prosenttia); kumi- ja muovituotteet, erilaiset mineraalituotteet (4 prosenttia); korut, lelut, huonekalut (3 prosenttia); sekÀ maa-, metsÀ-, kalastus- ja vesiviljelytuotteet (3 prosenttia). TÀrkeimmÀt vientikumppanit ovat Saksa (15 prosenttia kokonaisviennistÀ), Espanja ja Italia (8 prosenttia kumpikin), Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Belgia (7 prosenttia kukin), Kiina ja Alankomaat (4 prosenttia kukin).

MikÀ on Vienti

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvĂ€llistĂ€ tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tĂ€rkeimmistĂ€ osa-alueista. ViennillĂ€ on merkittĂ€vĂ€ rooli makrotaloudessa, sillĂ€ se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvĂ€listĂ€ kauppaa. TĂ€ssĂ€ artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden nĂ€kökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillĂ€ se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdĂ€ taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnĂ€n muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestĂ€vyyttĂ€ taloudelle. TĂ€mĂ€ voi auttaa maata selviytymÀÀn paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistĂ€. Toinen tĂ€rkeĂ€ nĂ€kökohta on viennin ja tuonnin vĂ€linen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. YlijÀÀmĂ€inen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijÀÀmĂ€inen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittĂ€vĂ€sti vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiĂ€ ja parantaa niiden kilpailukykyĂ€ kansainvĂ€lisillĂ€ markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittĂ€minen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistÀÀ viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiĂ€ viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyĂ€ kansainvĂ€lisillĂ€ markkinoilla. TĂ€mĂ€ voi myös johtaa brĂ€ndin vahvistumiseen ja pysyvÀÀn markkina-asemaan. YmpĂ€ristö ja kestĂ€vyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissĂ€. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympĂ€ristötietoisuus vaikuttaa yhĂ€ enemmĂ€n kaupankĂ€yntiin ja tuotteiden kehitykseen. KestĂ€vien ja ympĂ€ristöystĂ€vĂ€llisten tuotteiden kysyntĂ€ on kasvanut, ja maat, jotka pystyvĂ€t vastaamaan tĂ€hĂ€n tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. TĂ€mĂ€ edellyttÀÀ kuitenkin tiiviistĂ€ yhteistyötĂ€ yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten vĂ€lillĂ€, jotta voidaan kehittÀÀ uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. MenestyksekĂ€s vientistrategia edellyttÀÀ, ettĂ€ yritykset ymmĂ€rtĂ€vĂ€t kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset sÀÀdökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitĂ€, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. TĂ€mĂ€n vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntĂ€minen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisĂ€nneet viennin merkitystĂ€ entisestÀÀn. NykyisessĂ€ talousjĂ€rjestelmĂ€ssĂ€ maat ovat tiukasti linkittyneitĂ€ toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. TĂ€mĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ viennin muutokset yhdessĂ€ maassa voivat heijastua laajasti kansainvĂ€lisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, vĂ€liset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittĂ€viĂ€ heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sÀÀntely ovat myös keskeisiĂ€ tekijöitĂ€. KansainvĂ€liset ja kansalliset sÀÀnnökset voivat vaikuttaa merkittĂ€vĂ€sti vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla nĂ€itĂ€ sÀÀdöksiĂ€ yritykset voivat vĂ€lttÀÀ toimitusketjun hĂ€iriöitĂ€ ja varmistaa sujuvan kaupankĂ€ynnin. Lopuksi on tĂ€rkeÀÀ huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisĂ€tĂ€ kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikĂ€ puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tĂ€rkeÀÀ varmistaa, ettĂ€ viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnĂ€n ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden vĂ€lillĂ€ on keskeistĂ€ kestĂ€vĂ€n talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, ettĂ€ vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekĂ€ kansallisesti ettĂ€ globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystĂ€ ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvĂ€llistĂ€ ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla nĂ€itĂ€ indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita nĂ€kemyksiĂ€ ja työkaluja taloudellisten pÀÀtösten tueksi.