Liikennevalokoalition kannat ovat erimielisiä talouspolitiikan suhteen - aivan kuten liikennevalo eri väreineen. Mutta nyt talousviisaat asettavat valtiovarainministerin paineen alle esittämällä velkajarrun uudistusta.
Politiikan huipputason keskustelussa FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner puhuu investointien rahoituksesta, helpotuksista ja kansainvälisestä avusta velkajarrun puitteissa. Hänelle tämä ei ole vain perustuslaillinen velvollisuus, vaan myös taloudellinen järkevyys.
Ensimmäistä kertaa koronapandemian puhkeamisen jälkeen liitto noudattaa tänä vuonna velkaantumisen jarrua. Lindnerille tämä on pieni ylellisyys, joka mahdollistaa hänelle vastata koalitiokumppaneilleen SPD:lle ja Vihreille.
Lindner taistelee yksin velkajarrun puolesta, kun taas tiistai-aamuna viisi talousviisasta julkaisi reformiehdotuksen velkajarrulle. Samanaikaisesti Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvostelee Saksan velkasääntöjä.
Asiantuntijaneuvosto ehdottaa, että liittovaltiolle myönnetään lupa suurempiin alijäämämenoihin aikoina, kun kokonaisvelkaantuminen on matalaa. Lisäksi taloussuhdanteiden oikaisumenetelmää mukautetaan ja velansääntelyyn siirtyminen hätätilanteissa tehdään pehmeämmäksi.
Tämä voisi tarjota liitolle yli 50 miljardin euron lisärahoitusmahdollisuuksia vuoteen 2027 mennessä. Asiantuntijaneuvoston ehdotukset tulevat jälleen kiihdyttämään keskustelua velkajarrun mielekkyydestä.
Talousviisaat, jotka ovat talouspoliittisissa kannoissaan yhtä jakautuneita kuin liikennevalokoalitio, ovat silti löytäneet yhteisen kannan velkajarruun.
Tämä voisi olla myös signaali poliitikoille. Taloustieteilijät parhaimmillaan herättävät keskustelua reformiehdotuksillaan, kuten esimerkiksi investointien yleinen poikkeus säännöstä. Silti he vaativat laajamittaisia muutoksia perustuslakiin.
FDP:n lisäksi myös Unionin olisi hyväksyttävä, mikä on tällä hetkellä epätodennäköistä. Siitä huolimatta Sachverständigenratsin puheenjohtaja Monika Schnitzer kampanjoi ehdotusten puolesta, joiden pitäisi lisätä finanssipolitiikan joustavuutta eikä vaarantaa valtiontalouden kestävyyttä. Ehdotus sisältää yksityiskohtaisesti:
1. Flexibilität der Neuverschuldung je nach Schuldenstand
Normaaleina aikoina velkajarru sallii 0,35 prosentin vuotuisen velanoton bruttokansantuotteesta. Talousneuvosto pitää tätä liian jäykkänä, koska investointeja rajoitetaan sen vuoksi "tarpeettomasti". Tietyissä olosuhteissa, kuten korkeamman talouskasvun tai matalien korkojen yhteydessä, ovat "kestävämmät velkasuhteet mahdollisia".
Velkaantumisaste kuvaa kokonaisvelkaa suhteessa talouden kokonaistuotokseen. Tällä hetkellä Saksa on 64 prosentissa. Ehdotus sisältää kolme skenaariota: Jos velkaantumisaste on alle 60 prosenttia, sallitaan vuosittainen lainanotto yhden prosentin verran. Jos velkaantumisaste on yli 60 prosenttia, sallitaan 0,5 prosentin velkaantuminen. Jos velan suhdeluku ylittää 90 prosenttia, palautetaan alkuperäinen 0,35 prosentin lainanottomäärä.
Neuvoston simulaatioiden mukaan tämä uudistus johtaisi siihen, että velkasuhde laskisi 59 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Ilman uudistusta nykyinen sääntely johtaisi siihen, että suhde laskisi alle 30 prosenttiin.
2. Übergangsregelung nach Krisen
Kriisit päättyvät velkajarrun mukaan aina vuoden joulukuun 31. päivänä. Perustuslaissa säädetään, että liittopäivät voivat julistaa hätätilan - kuten viime vuosina on tapahtunut pandemioiden tai energiaturvallisuushuolien vuoksi.
Hätätila voidaan kuitenkin aina päättää vain vuodeksi. 1. tammikuuta alkaen sallittu velanotto laskee jälleen 0,35 prosenttiin. Shokkien vaikutukset eivät kuitenkaan lopu äkillisesti. Ne hiipuvat nopeasti, mutta ulottuvat vuosien yli.
Asiantuntijaneuvosto ehdottaa siirtymäaikaa hätätilanteen jälkeen. "Kriisien vaikutukset ovat usein vielä havaittavissa, vaikka ensisijainen syy onkin jo voitettu," talousviisaat toteavat. Siirtymäaika voisi kestää joko neljä vuotta, jolloin sallittu velanotto vähennetään joka vuosi 0,5 prosenttiyksikköä, tai kolme vuotta, jolloin velanottoa alennetaan joka vuosi lineaarisesti 0,35 prosenttiin.
Tämä uudistus luo finanssipoliittista liikkumavaraa ja vahvistaa samanaikaisesti velkajarrua, koska toistuvat keskustelut hätätilan uudelleen julistamisesta vältetään. Taloustieteilijät kaikilta aloilta ovat jo ilmaisseet tukensa tälle siirtymäsäännökselle.
3. Konjunkturkomponente
0,35 prosentin säännöt eivät ainoastaan määritä vuosittaisen uuden velan määrää, vaan niitä sopeutetaan taloudellisen tilanteen mukaisesti: Huonojen vaiheiden aikana korkeammat velat ovat mahdollisia, hyvinä aikoina vähemmän. Tämä mahdollistaa hallitukselle reagoinnin suhdannevaihteluihin ja pakottaa sen säästämään huonompia aikoja varten. Ratkaisevaa laskelmissa on suhdannekehityksen poikkeama normaalista kapasiteetin käytöstä, eli Saksan talouden potentiaalista.
Tämän suuruusluokan arvio on kuitenkin talousviisaiden ja monien muiden ekonomistien näkökulmasta vanhentunut. Uudistus on mainittu hallitusohjelmassa ja se voitaisiin toteuttaa ilman perustuslain muutosta. Viime kuukausina taloudellisen työpajan aikana liittokanslerin hallitus on kerännyt useita ehdotuksia, jotka kuitenkin eroavat toisistaan huomattavasti.
"Se tila, jonka he tällä hetkellä tarjoaisivat, on välillä muutamasta miljardista korkeampaan kaksinumeroiseen miljardiin"
Please note that this sentence fragment seems to end abruptly with "miljardiin" (billion(s) in Finnish). If it was meant to imply "higher double-digit billion range", the translation would be more accurate with the full context or completion of the sentence.
