Japani Väestö

Kurssi

Kurssi

123,22 M

Muutos +/-

-583 000

Prosentuaalinen muutos

-0,47 %

Väestö-arvo tällä hetkellä Japani-maassa on 123,22 M . Väestö Japani-maassa laski 123,22 M arvoon 1.1.2025, kun se oli 123,8 M 1.1.2024-päivänä. Välillä 1.1.1950 ja 1.1.2025, Japani-maan keskimääräinen BKT oli 114,73 M . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2010 128,06 M , kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1950 83,20 M .

Lähde: Statistics Bureau of Japan

The current value of Väestö in Japani is 123,22 M. Väestö in Japani decreased to 123,22 M from 123,8 M.Väestö in Japani averaged 114,73 M from 1.1.1950 until 1.1.2025.The all-time high was 128,06 M (1.1.2010)and the record low was 83,20 M (1.1.1950).

Väestö

Väestö

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Väestö
Date
Väestö
1.1.2018
126,25 M base
1.1.2019
126,01 M base
1.1.2020
126,15 M base
1.1.2021
125,50 M base
1.1.2022
124,95 M base
1.1.2023
124,35 M base
1.1.2024
123,80 M base
1.1.2025
123,22 M base
Access this data via the Eulerpool API

Väestö Historia

Väestö — Historia
PäivämääräArvo
123,22 M
123,8 M
124,35 M
124,95 M
125,5 M
126,15 M
126,01 M
126,25 M
126,71 M
126,93 M
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Väestö

Väestö

Japanin väestö edustaa 1,85 prosenttia maailman kokonaisväestöstä, mikä tarkoittaa käytännössä, että joka 55. planeetan asukas on Japanin kansalainen.

Mikä on Väestö?

Macroeconomic Category 'Population' in Finnish Väestö on yksi keskeisimmistä tekijöistä makrotaloudessa, ja sen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi talouden eri osa-alueisiin. Väestönkehitys, ikärakenne, syntyvyys ja kuolleisuus, sekä muuttoliike ovat kaikki keskeisiä tekijöitä, jotka muokkaavat talouden kokonaiskuvaa. Eulerpoolissa tarjoamme kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa väestöön liittyvistä makrotaloudellisista indikaattoreista, jotta käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analyysejä. Väestönmäärän kasvu ja sen jakautuminen ovat avainasemassa talouden kehityksessä. Väestönkasvun nopeus vaikuttaa suoraan työvoiman tarjontaan, kulutuskysyntään ja julkisten palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi voimakas väestönkasvu tarkoittaa usein lisääntyvää tarvetta koulutukselle, terveydenhuollolle ja infrastruktuurille. Toisaalta hidastuva tai negatiivinen väestönkasvu voi tuoda mukanaan haasteita, kuten työvoimapulaa ja kasvavia eläkemenopaineita. Väestönkasvulla on myös suorat vaikutukset BKT:hen ja taloudelliseen kasvuun, sillä se vaikuttaa sekä tarjontapuoleen (työvoima) että kysyntäpuoleen (kulutus). Ikärakenne on toinen merkittävä väestötekijä, joka vaikuttaa makrotalouteen. Ikääntyvä väestö asettaa haasteita eläkejärjestelmille ja terveydenhuollolle, samalla kun se vähentää työvoiman määrää ja voi hidastaa talouskasvua. Nuorekaampi väestörakenne puolestaan merkitsee suurempaa työvoiman tarjontaa ja potentiaalista innovaatio- ja talouskasvua, mutta se vaatii myös suuria investointeja koulutukseen ja nuorten työllisyyteen. Ikärakenteen vaikutukset ulottuvat myös kulutuskysyntään, sillä eri ikäryhmillä on erilaiset kulutustottumukset ja tarpeet. Syntyvyys ja kuolleisuus ovat luonnollisesti olennaisia väestödynamiikan osatekijöitä. Syntyvyyden lasku monissa kehittyneissä maissa on johtanut väestön ikääntymiseen ja jopa väestön supistumiseen. Toisaalta korkea syntyvyys kehitysmaissa voi johtaa nopeaan väestönkasvuun, mutta se voi myös aiheuttaa haasteita, kuten riittämättömät resurssit koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kuolleisuus puolestaan vaikuttaa elinajanodotteeseen ja väestön ikärakenteeseen, mikä heijastuu sosiaaliturvajärjestelmiin ja taloudelliseen suunnitteluun pitkällä aikavälillä. Muuttoliike on toinen merkittävä väestötekijä, joka voi merkittävästi vaikuttaa talouteen. Kansainvälinen muuttoliike voi täydentää työvoimapulaa, tuoda uusia taitoja ja innovaatioita sekä lisätä kulttuurista monimuotoisuutta. Toisaalta se voi myös aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia jännitteitä, jos kotouttamistoimet eivät ole riittäviä tai jos muuttoliike kohdistuu voimakkaasti tiettyihin alueisiin. Sisäinen muuttoliike, kuten maaseudulta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike, vaikuttaa myös talouden rakenteeseen ja alueelliseen kehitykseen. Väestön koulutustaso on toinen merkittävä väestöön liittyvä makrotaloudellinen tekijä. Koulutustaso vaikuttaa suoraan työvoiman tuottavuuteen, innovaatiokykyyn ja talouden kilpailukykyyn. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä korreloi usein positiivisesti taloudellisen kasvun, korkeamman elintason ja paremman sosiaalisen koheesion kanssa. Toisaalta matala koulutustaso voi johtaa suurempaan työttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin. Myös väestön terveys on keskeinen makrotaloudellinen tekijä. Terveempi väestö on tuottavampi ja sen työvoiman tarjonta on suurempi. Korkea terveydenhuollon laatu ja saavutettavuus voivat myös lisätä eliniänodotetta, mikä vaikuttaa ikärakenteeseen ja eläkemenoihin. Terveysongelmat, kuten krooniset sairaudet tai epidemiat, voivat puolestaan vaikuttaa taloudelliseen suorituskykyyn ja vaatia merkittäviä resursseja terveydenhuoltoon. Tarkasteltaessa väestöä osana makrotaloutta, on tärkeää huomioida myös väestön jakautuminen maantieteellisesti ja sosioekonomisesti. Kaupunkien ja maaseudun väestökehitys voi olla hyvin erilaista, ja se vaikuttaa sekä alueelliseen että kansalliseen talouskehitykseen. Sosioekonomiset tekijät, kuten tulotaso, työllisyysaste ja asuinolot, vaikuttavat myös väestön taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme kattavaa dataa ja analyysejä kaikista näistä väestön makrotaloudellisista tekijöistä. Tavoitteenamme on tarjota käyttäjillemme selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään väestön dynamiikan vaikutuksia talouteen ja tekemään parempia päätöksiä. Olitpa sitten taloudellinen analyytikko, politiikantekijä, tutkija tai opiskelija, löydät meiltä tarvitsemasi tiedot ja työkalut väestöön liittyvien makrotaloudellisten kysymysten tarkasteluun ja analysointiin. Ymmärtämällä väestön vaikutukset talouteen, voimme paremmin suunnitella ja toteuttaa sellaisia taloudellisia ja sosiaalisia strategioita, jotka tukevat kestävää ja tasapainoista kehitystä. Väestön dynamiikan analysointi on keskeistä, kun pyritään ennakoimaan tulevia taloudellisia trendejä ja varautumaan niihin. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan käyttäjilleen korkealaatuista dataa ja syvällisiä analyysejä, jotta voimme yhdessä luoda selkeämmän kuvan tulevaisuuden makrotaloudellisesta maisemasta.

Väestö Japani — FAQ

What is the current Väestö in Japani?

The current Väestö in Japani is 123,22 M as of 1.1.2025.

How has the Väestö in Japani changed recently?

The Väestö in Japani decreased from 123,8 M (1.1.2024) to 123,22 M (1.1.2025).

What is the all-time high for Väestö in Japani?

The all-time high for Väestö in Japani was 128,06 M, recorded on 1.1.2010.

What is the all-time low for Väestö in Japani?

The all-time low for Väestö in Japani was 83,20 M, recorded on 1.1.1950.

What is the historical average of Väestö in Japani?

The historical average of Väestö in Japani is 114,73 M, calculated over the period from 1.1.1950 to 1.1.2025.

Where does the Väestö data for Japani come from?

The Väestö data for Japani is sourced from Statistics Bureau of Japan and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.