Japani Teräksen tuotanto

Kurssi

Kurssi

6,8 M tonnia

Muutos +/-

-200 000 tonnia

Prosentuaalinen muutos

-2,86 %

Tämänhetkinen arvo Teräksen tuotanto Japani on 6,8 M tonnia. Teräksen tuotanto Japani laski 6,8 M tonnia 1.6.2026, oltuaan 7 M tonnia 1.5.2026. Välillä 1.1.1969 ja 1.6.2026, keskimääräinen BKT Japani oli 8,52 M tonnia. Kaikkien aikojen korkeimmillaan arvo oli 1.3.2008 10,78 M tonnia, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1987 1,18 M tonnia.

Lähde: World Steel Association

The current value of Teräksen tuotanto in Japani is 6,8 M tonnia. Teräksen tuotanto in Japani decreased to 6,8 M tonnia from 7 M tonnia.Teräksen tuotanto in Japani averaged 8,52 M tonnia from 1.1.1969 until 1.6.2026.The all-time high was 10,78 M tonnia (1.3.2008)and the record low was 1,18 M tonnia (1.1.1987).

Teräksen tuotanto

Teräksen tuotanto

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Teräksen tuotanto
Date
Teräksen tuotanto
11.1.2025
6,80 M Tonnes
12.1.2025
6,60 M Tonnes
1.1.2026
6,80 M Tonnes
2.1.2026
6,40 M Tonnes
3.1.2026
6,90 M Tonnes
4.1.2026
6,60 M Tonnes
5.1.2026
7,00 M Tonnes
6.1.2026
6,80 M Tonnes
Access this data via the Eulerpool API

Teräksen tuotanto Historia

Teräksen tuotanto — Historia
PäivämääräArvo
6,8 M tonnia
7 M tonnia
6,6 M tonnia
6,9 M tonnia
6,4 M tonnia
6,8 M tonnia
6,6 M tonnia
6,8 M tonnia
6,9 M tonnia
6,4 M tonnia
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Teräksen tuotanto

Ajoneuvojen rekisteröinnit

Kuukaittain

Nykyinen
242 578 Units
Edellinen
247 956 Units

Composite PMI

Kuukaittain

Nykyinen
52,7 points
Edellinen
52,8 points

Henkilöautojen tuotanto

Kuukaittain

Nykyinen
540 331 Units
Edellinen
589 567 Units

Johtava indikaattori

Kuukaittain

Nykyinen
116,4 points
Edellinen
116,4 points

Kaivostoiminnan tuotanto

Kuukaittain

Nykyinen
−7,2 %
Edellinen
−7,1 %

Kapasiteetin käyttöaste

Kuukaittain

Nykyinen
103 points
Edellinen
102,9 points

Koneiden tilaukset

Kuukaittain

Nykyinen
−12,4 %
Edellinen
8,7 %

Konkurssit

Kuukaittain

Nykyinen
1 028 Companies
Edellinen
1 021 Companies

Liiketoiminnan ilmapiiri

Vuosineljännes

Nykyinen
22 points
Edellinen
17 points

Palveluiden PMI

Kuukaittain

Nykyinen
51,2 points
Edellinen
52,2 points

Palvelusektorin indeksi

Kuukaittain

Nykyinen
107,3 points
Edellinen
106,1 points

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi

Vuosineljännes

Nykyinen
37 points
Edellinen
36 points

Pienten yritysten mieliala

Vuosineljännes

Nykyinen
9 points
Edellinen
7 points

Reuters Tankan -indeksi

Kuukaittain

Nykyinen
18 points
Edellinen
13 points

Sementtituotanto

Kuukaittain

Nykyinen
3,39 M Tonnes
Edellinen
3,82 M Tonnes

Suurten valmistusyritysten liiketoimintatutkimusindeksi

Vuosineljännes

Nykyinen
−1,8 %
Edellinen
3,8 %

Taloudellisten tarkkailijain tutkimus

Kuukaittain

Nykyinen
45,7 points
Edellinen
44 points

Talouden havainnoijien kyselyn näkymät

Kuukaittain

Nykyinen
45,8 points
Edellinen
45,7 points

Tankan ei-valmistavan sektorin näkymät

Vuosineljännes

Nykyinen
28 points
Edellinen
29 points

Tankan pääomakulut kaikilla toimialoilla

Vuosineljännes

Nykyinen
11,5 %
Edellinen
3,3 %

Tankan suuria valmistusteollisuuden yrityksiä koskevan näkymät

Vuosineljännes

Nykyinen
17 points
Edellinen
14 points

Teollisuustuotanto

Kuukaittain

Nykyinen
4,2 %
Edellinen
−2,1 %

Teollisuustuotanto kuukausittain

Kuukaittain

Nykyinen
1,3 %
Edellinen
0,1 %

Työstökoneiden tilaukset

Kuukaittain

Nykyinen
193,1 Mrd. JPY
Edellinen
203,52 Mrd. JPY

Uudet tilaukset

Kuukaittain

Nykyinen
1,69 T JPY
Edellinen
1,25 T JPY

Valmistuksen ostopäällikköindeksi

Kuukaittain

Nykyinen
54,5 points
Edellinen
54,8 points

Valmistustuotanto

Kuukaittain

Nykyinen
4,1 %
Edellinen
−2,1 %

Varastojen muutokset

Vuosineljännes

Nykyinen
−1,85 T JPY
Edellinen
−1,48 T JPY

Yhdenmukaisuusindeksi

Kuukaittain

Nykyinen
118,2 points
Edellinen
117,9 points

Yhdistetty ennakoiva indikaattori

Kuukaittain

Nykyinen
100,3 points
Edellinen
100,24 points

Yksityiset sijoitukset

Vuosineljännes

Nykyinen
0 %
Edellinen
6,5 %

Yritysvoitot

Vuosineljännes

Nykyinen
32,63 T JPY
Edellinen
30,03 T JPY

Mikä on Teräksen tuotanto?

Terästeollisuuden tuotanto on yksi merkittävimmistä ja vaikuttavimmista osista globaalissa makrotaloudessa. Se muodostaa perustan monille teollisuudenaloille, mukaan lukien rakentaminen, autoteollisuus, konepajateollisuus ja monet muut. Eulerpoolin tarjoamat terästuotannon makrotaloudelliset tiedot auttavat yrityksiä, sijoittajia ja analyytikkoja ymmärtämään tämän keskeisen sektorin tilaa ja suuntauksia. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota syvällinen katsaus terästuotantoon, sen merkitykseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin ammattimaiselta näkökulmalta. Terästuotanto alkaa raaka-aineiden hankinnasta, joihin kuuluu pääosin rautamalmi, hiili ja kalkkikivi. Raudan valmistus aloitetaan rautamalmin jalostuksella, joka sulatetaan korkeissa lämpötiloissa masuunissa. Tämä prosessi vaatii suuria määriä energiaa, ja se tuottaa rautaa, jota kutsutaan raakaraudaksi. Raakaraudassa on kuitenkin edelleen epäpuhtauksia, jotka on poistettava ennen kuin siitä saadaan laadukasta terästä. Seuraava vaihe on raakaraudan jalostus teräkseksi, mikä suoritetaan terästehtaassa. Tässä prosessissa raakaraudasta poistetaan hiili ja muut epäpuhtaudet puhaltamalla siihen happea. Käytössä on myös muita menetelmiä, kuten sähkökaariuunimenetelmä, jossa kierrätettyä terästä sulatetaan sähkön avulla. Teräksen laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten seosaineiden - esimerkiksi kromin, nikkelin ja vanadiinin - käyttö, jotka parantavat teräksen ominaisuuksia tietyissä sovelluksissa. Terästeollisuus on merkittävä osa kansantaloutta monissa maissa. Se työllistää miljoonia ihmisiä suoraan ja välillisesti ja toimii tärkeänä vientituotteena monille kansantalouksille. Esimerkiksi Kiina ja Intia ovat suurimpia teräksen tuottajia maailmassa, ja niiden taloudet ovat verkkoutuneet tiiviisti terästeollisuuteen. Teräksen tuotanto ja kulutus ovatkin selkeitä indikaattoreita talouden nousuista ja laskuista. Terästuotantoon vaikuttavat monet makrotaloudelliset tekijät. Talouskasvun hidastuminen tai maailmanlaajuiset taantumat voivat vähentää teräksen kysyntää, minkä seurauksena tuotanto voi laskea ja tuoda mukanaan työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta. Toisaalta voimakas talouskasvu, kaupungistuminen ja teollisuuden investoinnit lisäävät teräksen kysyntää ja luovat uusia mahdollisuuksia. Maailmanmarkkinatilanne vaikuttaa myös merkittävästi terästeollisuuteen. Kansainvälinen kauppa ja tullimaksut voivat joko parantaa tai heikentää kilpailukykyä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on aiheuttanut huomattavia muutoksia teräsmarkkinoilla, ja suojatullit ovat vaikuttaneet tuontihintoihin ja kotimaiseen tuotantoon. Tämä korostaa tarvetta jatkuvaan seurantaan ja analysointiin, jotta yritykset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä muutostilanteissa. Ympäristövaikutukset ovat myös keskeinen aihe terästeollisuudessa. Teräksen tuotantoprosessit ovat energiaintensiivisiä ja tuottavat huomattavia määriä hiilidioksidia sekä muita kasvihuonekaasuja. Tästä syystä terästeollisuus on suurennuslasin alla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Innovaatiot ja vihreä teknologia, kuten vedyn käyttö raakaraudan valmistuksessa perinteisen koksihiilen sijasta, ovat tärkeitä askelia kohti kestävämpää terästuotantoa. Eu:n asettamat tiukat päästöstandardit ja kansainväliset sopimukset kannustavat teräsyhtiöitä vähentämään ympäristökuormitustaan. Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat nousseet avainteemoiksi terästeollisuudessa. Kierrätetty teräs on erinomainen raaka-aine, koska sen uudelleensulatus säästää energiaa ja vähentää malmin louhinnan ympäristövaikutuksia. Tämä on myös kustannustehokasta ja tukee liiketoimintamallien kehittymistä ympäristöystävällisemmiksi. Kierrätetyn teräksen hyödyntäminen onkin noussut merkittäväksi osaksi modernia terästuotantoa. Digitalisaatio ja automaatio ovat toisia merkittäviä kehitysaskeleita terästeollisuudessa. Tehokkaammat tuotantoprosessit, parempi logistinen hallinta ja reaaliaikainen data-analyysi mahdollistavat tuotannon optimoinnin ja kustannusten säästön. Digitaalisten työkalujen käyttö, kuten teollisuuden Internet of Things (IoT) ja tekoäly, auttavat parantamaan tuottavuutta ja laatua. Tämä kehitys tekee terästeollisuudesta kilpailukykyisempää ja mukautumiskykyisempää globaalien markkinoiden muutoksiin. Eulerpool tarjoaa kattavat makrotaloudelliset tiedot ja analyysit terästeollisuudesta, auttaen yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan tämän sektorin kehitystä ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Sivustollamme käyttäjät voivat tutustua teräksen tuotanto- ja kulutusmääriin, hintoihin, kansainväliseen kauppaan sekä ympäristöindikaattoreihin. Tavoitteenamme on tarjota ajantasaista ja luotettavaa tietoa, joka tukee strategista päätöksentekoa ja kilpailukykyä. Yhteenvetona voidaan todeta, että terästeollisuus on monimutkainen ja monimuotoinen sektori, jolla on laajoja vaikutuksia globaaliin talouteen. Sen kehitystä ohjaavat taloudelliset suhdanteet, kauppapolitiikka, teknologiset innovaatiot ja ympäristövaatimukset. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot ja analyysit auttavat ymmärtämään tämän sektorin muutoksia ja tarjoavat arvokasta tukea yritysten ja sijoittajien päätöksentekoon maailmanmarkkinoilla.

Teräksen tuotanto Japani — FAQ

What is the current Teräksen tuotanto in Japani?

The current Teräksen tuotanto in Japani is 6,8 M tonnia as of 1.6.2026.

How has the Teräksen tuotanto in Japani changed recently?

The Teräksen tuotanto in Japani decreased from 7 M tonnia (1.5.2026) to 6,8 M tonnia (1.6.2026).

What is the all-time high for Teräksen tuotanto in Japani?

The all-time high for Teräksen tuotanto in Japani was 10,78 M tonnia, recorded on 1.3.2008.

What is the all-time low for Teräksen tuotanto in Japani?

The all-time low for Teräksen tuotanto in Japani was 1,18 M tonnia, recorded on 1.1.1987.

What is the historical average of Teräksen tuotanto in Japani?

The historical average of Teräksen tuotanto in Japani is 8,52 M tonnia, calculated over the period from 1.1.1969 to 1.6.2026.

Where does the Teräksen tuotanto data for Japani come from?

The Teräksen tuotanto data for Japani is sourced from World Steel Association and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.