Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Japani

Uusin Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-luku maalle Japani

Kurssi

31,26 T JPY

Muutos +/-

-1,97 T JPY

Prosentuaalinen muutos

-5,93 %

Keskiarvo

36,32 T JPY

Kaikkien aikojen korkein

46,76 T JPY

1.1.1994

Kaikkien aikojen matalin

29,07 T JPY

1.1.2011

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Japani on 31,26 T JPY. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Japani laski arvoon 31,26 T JPY 1.1.2024, kun se oli 33,24 T JPY 1.1.2023. Välillä 1.1.1994 ja 1.1.2024, keskimääräinen BKT Japani oli 36,32 T JPY. Korkein arvo saavutettiin 1.1.1994 arvolla 46,76 T JPY, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.1.2011 arvolla 29,07 T JPY.

Lähde: Cabinet Office, Japan

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani laski 1.1.2024 päivänä arvosta 33,24 T JPY 1.1.2023 päivällä arvoon 31,26 T JPY. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani oli keskimäärin 36,32 T JPY aikavälillä 1.1.1994–1.1.2024, saavutti kaikkien aikojen huipun 46,76 T JPY 1.1.1994 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 29,07 T JPY 1.1.2011 päivällä.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Päivämäärä
BKT rakentamisesta
1.1.2017
36,53 T JPY
1.1.2018
36,27 T JPY
1.1.2019
35,25 T JPY
1.1.2020
33,43 T JPY
1.1.2021
32,90 T JPY
1.1.2022
32,40 T JPY
1.1.2023
33,24 T JPY
1.1.2024
31,26 T JPY
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
31,26 T JPY
33,24 T JPY
32,4 T JPY
32,9 T JPY
33,43 T JPY
35,25 T JPY
36,27 T JPY
36,53 T JPY
36,81 T JPY
37,11 T JPY

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Japani — FAQ

Mikä on nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani?

Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani on 31,26 T JPY (1.1.2024).

Miten Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani on muuttunut äskettäin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani laski arvosta 33,24 T JPY (1.1.2023) arvoon 31,26 T JPY (1.1.2024).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätyskorkea maassa Japani?

Ennätyskorkea Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani oli 46,76 T JPY (1.1.1994).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätysmatala maassa Japani?

Ennätysmatala Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani oli 29,07 T JPY (1.1.2011).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n historiallinen keskiarvo maassa Japani?

Historiallinen keskiarvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Japani on 36,32 T JPY välillä 1.1.1994–1.1.2024.

Mistä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Japani ovat peräisin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Japani ovat peräisin lähteestä Cabinet Office, Japan ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.