Kulutuskulut Japani

Uusin Kulutuskulut-luku maalle Japani

Kurssi

308,87 T JPY

Muutos +/-

-840,9 Mrd. JPY

Prosentuaalinen muutos

-0,27 %

Keskiarvo

264,13 T JPY

Kaikkien aikojen korkein

318,15 T JPY

1.3.2014

Kaikkien aikojen matalin

153,29 T JPY

1.3.1980

Nykyinen Japani kulutuskulujen arvo on 308,87 T JPY. Japani kulutuskulut laskivat 308,87 T JPY 1.9.2026, sen jälkeen kun ne olivat 309,71 T JPY 1.6.2026. Vuosien 1.3.1980 ja 1.9.2026 välisenä aikana Japani bruttokansantuotteen keskiarvo oli 264,13 T JPY. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2014 318,15 T JPY, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1980 153,29 T JPY.

Lähde: Cabinet Office, Japan

Kulutuskulut maassa Japani laski 1.9.2026 päivänä arvosta 309,71 T JPY 1.6.2026 päivällä arvoon 308,87 T JPY. Kulutuskulut maassa Japani oli keskimäärin 264,13 T JPY aikavälillä 1.3.1980–1.9.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 318,15 T JPY 1.3.2014 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 153,29 T JPY 1.3.1980 päivällä.

Kulutuskulut

Kulutuskulut

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Kulutusmenot
Päivämäärä
Kulutusmenot
12.1.2024
304,91 T JPY
3.1.2025
306,73 T JPY
6.1.2025
307,07 T JPY
9.1.2025
309,19 T JPY
12.1.2025
309,33 T JPY
3.1.2026
310,65 T JPY
6.1.2026
309,71 T JPY
9.1.2026
308,87 T JPY

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Kulutuskulut Historia

Kulutuskulut — Historia
PäivämääräArvo
308,87 T JPY
309,71 T JPY
310,65 T JPY
309,33 T JPY
309,19 T JPY
307,07 T JPY
306,73 T JPY
304,91 T JPY
305,09 T JPY
303,38 T JPY
...

Kulutuskulut

Japanissa kotitalouksien lopullinen kulutusmeno ottaa huomioon sekä tarjontapuolen että kysyntäpuolen arviot, jotka on johdettu muun muassa "Perheiden tulo- ja kulutustutkimuksesta". Kotitalouksien lopullinen kulutusmeno edustaa kysyntä- ja tarjontapuolen arvioiden painotettua keskiarvoa.

Mikä on Kulutuskulut?

Kulutuskäyttäytyminen: Makrotalouden Kannalta Keskeinen Osa-alue Kulutuskäyttäytyminen eli kuluttajien ostovoiman ilmentyminen on yksi tärkeimmistä makrotalouden osa-alueista ja se vaikuttaa laajasti eri talouden sektoreihin. Eulerpoolin verkkosivustolla käsittelemme kulutuskäyttäytymistä syväluotauksena, esittäen sekä ajankohtaista dataa että analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään tämän ilmiön monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Kulutuskäyttäytyminen on herkkä monille tekijöille, kuten tulotason muutoksille, korkotasolle, työllisyyden kehitykselle ja kuluttajien luottamukselle. Tämän vuoksi sen seuranta ja analysointi on olennaista laatiessa talousennusteita ja poliittisia päätöksiä. Kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Ensisijaisesti se jakautuu kahteen pääalueeseen: yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Yksityinen kulutus kattaa kotitalouksien menot, kuten ruoka, asuminen, terveys- ja koulutuspalvelut sekä muu vapaa-ajan käyttö. Julkinen kulutus puolestaan viittaa valtion ja kuntien menoja, jotka kohdistuvat yleiseen hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan talouden kasvuun tai taantumaan. Kulutusmenojen rakenteen muuttuminen on yksi merkittävistä kulutuskäyttäytymistä koskevista trendeistä. Viime vuosina digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet merkittävästi kulutustottumuksia. Verkkokaupan kasvu ja uudet maksutavat ovat luoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille, mikä puolestaan vaikuttaa talouskasvuun. Kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, mikä muokkaa kulutuksen rakennetta ja haastaa perinteisiä sektoreita, kuten kivijalkakauppaa. Kulutuksen kestävyystrendi on myös kasvussa. Yhä useammat kuluttajat arvostavat kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mikä näkyy kulutustavassa ja -kohteissa. Tämä muutos on merkittävä, sillä se vaikuttaa paitsi tuotantoon ja tarjontaan myös talouspolitiikkaan ja sääntelyyn. Kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa on huomioitava myös kotitalouksien demografiset tekijät ja elinvaihe. Ikä, sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat priorisoida kulutuksessaan vapaa-ajan ja koulutuksen, kun taas ikääntyneet kuluttajat voivat keskittää menonsa terveydenhoitoon ja asuntojen ylläpitoon. Myös maantieteelliset tekijät, kuten kaupungistuminen ja alueellinen taloudellinen kehitys, muokkaavat kulutustottumuksia. Kuluttajien odotukset ja luottamus talouteen ovat keskeisiä muuttujia, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajan luottamusindeksit, jotka mittaavat kuluttajien näkemystä talouden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, ovat tärkeitä indikaattoreita talouden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Positiivinen luottamus talouteen kannustaa kulutukseen ja investointeihin, kun taas negatiivinen luottamus voi johtaa säästämiseen ja kulutuksen vähentämiseen, jolla on laajamittaiset vaikutukset talouskasvuun. Makrotaloudessa seurataan myös kulutukseen liittyviä hintatason muutoksia, eli inflaatiota. Inflaation nousu voi heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua. Keskuspankkien rahapoliittiset toimenpiteet, kuten korkojen sääntely, ovat työkaluja, joiden avulla inflaatiota ja sen vaikutuksia pyritään hallitsemaan. Näin ollen kulutuskäyttäytymisen analysointi edellyttää inflaation ja korkotason kehityksen tarkkaa seurantaa. Eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan muutokset ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu terveys- ja hoivapalveluihin, mikä vaikuttaa merkittävästi julkisiin menoihin ja verotukseen. Vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja siten kulutukseen. Kulutuskäyttäytymisen seurannassa ajantasainen ja tarkka data on olennaista. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan korkealaatuista ja luotettavaa makrotaloudellista dataa liittyen kulutuskäyttäytymiseen ja sen eri osa-alueisiin. Dataamme käyttävät niin analyytikot, tutkijat kuin talouspoliittiset päättäjät, jotka tarvitsevat syvällistä ymmärrystä kulutuskäyttäytymisen trendeistä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kulutuskäyttäytyminen on makrotalouden keskeinen osa-alue, jota moninaiset tekijät muovaavat. Sen ymmärtäminen ja analysointi edellyttää syvällistä tietämystä talouden eri osatekijöistä, kuten tulotaso, inflaatio, korkotaso ja kuluttajien luottamus. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajankohtaista tietoa, joka tukee asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Seuraamme tarkasti kulutuskäyttäytymisen kehitystä ja siihen vaikuttavia trendejä, jotta voimme tarjota arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka helpottavat taloudellisten ennusteiden ja suunnitelmien tekoa.

Kulutuskulut Japani — FAQ

Mikä on nykyinen Kulutuskulut maassa Japani?

Nykyinen Kulutuskulut maassa Japani on 308,87 T JPY (1.9.2026).

Miten Kulutuskulut maassa Japani on muuttunut äskettäin?

Kulutuskulut maassa Japani laski arvosta 309,71 T JPY (1.6.2026) arvoon 308,87 T JPY (1.9.2026).

Mikä on Kulutuskulut:n ennätyskorkea maassa Japani?

Ennätyskorkea Kulutuskulut maassa Japani oli 318,15 T JPY (1.3.2014).

Mikä on Kulutuskulut:n ennätysmatala maassa Japani?

Ennätysmatala Kulutuskulut maassa Japani oli 153,29 T JPY (1.3.1980).

Mikä on Kulutuskulut:n historiallinen keskiarvo maassa Japani?

Historiallinen keskiarvo Kulutuskulut maassa Japani on 264,13 T JPY välillä 1.3.1980–1.9.2026.

Mistä Kulutuskulut-tiedot maalle Japani ovat peräisin?

Kulutuskulut-tiedot maalle Japani ovat peräisin lähteestä Cabinet Office, Japan ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.