Eurooppalaisen aloitteen selvitys avaruudessa sijaitsevien datakeskusten toteutettavuudesta on osoittanut, että hanke voisi olla taloudellisesti kannattava ja samalla vähentää infrastruktuurin hiilijalanjälkeä, joka ylläpitää tekoälyn (AI) nousua.
Thales Alenia Space, eurooppalaisen hankkeen koordinaattori, kertoi torstaina, että toteutettavuustutkimus on vahvistanut, että datakeskusten sijoittaminen avaruuteen voisi olla kestävämpi ratkaisu tietojen isännöintiin ja käsittelyyn. Yhtiön mukaan hanke voisi myös tuottaa vuoteen 2050 mennessä useiden miljardien eurojen pääoman tuoton.
Datakeskukset tarjoavat laskentatehoa, jota tekoälymallit tarvitsevat, mutta kuluttavat myös huomattavia määriä energiaa ja vettä. ChatGPT:n ja vastaavien tekoälysovellusten nousu on aiheuttanut teknologiayritysten keskuudessa kilpajuoksun rakentaa lisää datakeskuksia, mikä on herättänyt huolta mahdollisesta ympäristökuormituksesta.
Tutkimus nimeltä Ascend, joka on lyhenne sanoista Advanced Space Cloud for European Net zero emission and Data sovereignty, rahoitettiin Euroopan unionin toimesta ja vertaili avaruus- ja maapohjaisten datakeskusten ympäristövaikutuksia, yritys kertoi. Tulevaisuudessa yritys aikoo konsolidoida ja optimoida tuloksensa.
Avaruusdatakeskuksia käytettäisiin Maan ilmakehän ulkopuolella aurinkoenergian avulla Euroopan unionin tavoitteena olevan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, totesi projektikoordinaattori.
„Ascend-tutkimuksen tulokset vahvistavat, että tietokeskusten käyttäminen avaruudessa voisi muuttaa Euroopan digitaalista maisemaa ja tarjota ympäristöystävällisemmän ja suvereenimman ratkaisun tietojen isännöintiin ja käsittelyyn“, sanoi Christophe Valorge, Thales Alenian teknologiajohtaja.
Kansainvälisen energiajärjestön mukaan datakeskusten ja tiedonsiirtoverkkojen osuus vuonna 2020 oli noin 0,9 % energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä tai 0,6 % kokonaispäästöistä.
Thales Alenia, Thalesin (Ranska) ja Leonardon (Italia) ilmailu-, avaruus- ja puolustusyritysten yhteisyritys, työskenteli tutkimuksessa yhdessä kumppaneiden, kuten ilmailuyrityksen Airbusin, palvelin- ja pilviohjelmistoyrityksen Hewlett Packard Enterprisen ja telekommunikaatioryhmä Orangen, kanssa. Tutkimuksessa havaittiin, että avaruustietokeskukset vaatisivat kantoraketin, joka aiheuttaisi koko elinkaarensa aikana kymmenen kertaa vähemmän päästöjä, jotta digitaalisten tietojen käsittelystä ja tallentamisesta aiheutuvia CO₂-päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi.
Weltraumatertzentrit eivät tarvitsisi vettä jäähdytykseen, yritys selitti.
