Ranskalaiset äänestäjät ryntäsivät sunnuntaina ennätysmäärin ratkaisevien ennenaikaisten parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella, joka saattaa tuoda valtaan äärioikeistohallituksen ja järkyttää EU:ta.
Bis kello 17 paikallista aikaa oli jo 59,39 prosenttia äänestäjistä antanut äänensä, verrattuna vuoden 2022 39,42 prosenttiin – tämän vuoden äänestysaktiivisuus on siis tässä vaiheessa korkein sitten vuoden 1986, kertoo Ipsos-tutkija Mathieu Gallard. Äänestysaktiivisuus on ratkaiseva tekijä näissä vaaleissa, koska se määrää, kuinka monta presidentti Emmanuel Macronin Ensemble-ehdokkaista pääsee ensi viikon loppukilpailuun.
Macron vaati aiemmin tässä kuussa odottamattomia parlamenttivaaleja hävittyään eurovaalit suurella erolla äärioikeistolaiselle Rassemblement Nationalille (RN).
Vaikka tämä askel järkytti yleisöä ja suututti monia jopa hänen omassa leirissään, Macron puolusti sitä "selkeyden hetkenä", jotta kansalaiset voivat päättää, kuka maata johtaa, Marine Le Penin RN-puolueen tasaisen nousun edessä. Macron perusteli myös, että kansalliskokous, jossa hänen keskustaliittonsa oli menettänyt ehdottoman enemmistönsä vuonna 2022, oli leimautunut "sekasotkuksi", joka vaikeutti lainsäädäntöprosessia.
Macrons poikkeuksellisen askeleen, uusien vaalien määräämisen, uhkaa kuitenkin kääntyä häntä vastaan.
Vaikka paikkajakoa on kaksivaiheisen vaalijärjestelmän vuoksi vaikea laatia, mielipidemittaajat ennustavat, että RN saattaa mahdollisesti voittaa ehdottoman enemmistön 289 paikalla 577 edustajan kokouksessa. Tämä pakottaisi Macronin epämukavaan vallanjakoon, joka tunnetaan "yhteiselona", ja pakottaisi hänet nimittämään Le Penin 28-vuotiaan suojatin Jordan Bardellan pääministeriksi.
Äänestyspaikat avautuivat klo 8 paikallista aikaa ja sulkeutuvat klo 18 pienissä kaupungeissa ja klo 20 suurissa kaupungeissa, jolloin ensimmäiset ennusteet julkaistaan. Lopulliset tulokset selviävät vasta toisen kierroksen jälkeen 7. heinäkuuta.
Monet ranskalaiset äänestäjät ovat kääntyneet Macronista, jota he pitävät elitistisenä ja maailmaan vieraantuneena, ja suosivat Le Penin RN:ää, koska sen painopiste on elinkustannuksissa ja palkoissa sekä perinteisessä maahanmuuttovastaisessa asenteessa. Yleinen mielipide on siirtynyt oikealle viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun identiteettipolitiikka on noussut keskiöön ja RN esittää Ranskan muslimivähemmistön uhkana tasavallan maallisille arvoille.
Ipsos-kysely perjantaina osoitti, että RN voisi voittaa ensimmäisen kierroksen 32 prosentin äänistä, kun taas vasemmistolainen liittouma, joka tunnetaan nimellä Nouveau Front Populaire (NFP), sai 29 prosenttia. Ensemble nähtiin kolmantena 20 prosentin äänillä.
Vaaleissa voi päätyä myös "hung parliament" -tilanne, jossa yksikään pääministeri ei saisi enemmistöä taakseen selvitäkseen epäluottamuslauseäänestyksestä. Tämä johtaisi umpikujaan, eikä Macron voisi pyytää parlamentin hajottamista vuoteen.
Sollte die RN triumphieren und nach mehr als 50 Jahren in der Opposition eine Cohabitation mit Macron erzwingen, wäre dies das Ergebnis von Le Pens jahrelanger Bemühungen, die Partei ihres Vaters zu „entgiften“, die er mit einem ehemaligen Soldaten der französischen Einheit der Nazi-Waffen-SS gegründet hatte.
Translation to Finnish:
Jos RN triumfoisi ja yli 50 vuoden opposition jälkeen pakottaisi Macronin yhteishallintaan, tämä olisi tulos Le Penin vuosien ponnisteluista "puhdistaa" isänsä puolue, jonka hän perusti yhdessä ranskalaiseen SS-yksikköön kuuluneen entisen sotilaan kanssa.
Yhteisasumisessa RN johtaisi hallitusta, sisäpolitiikkaa ja budjettia, kun taas Macron säilyisi asevoimien ylipäällikkönä ja määrittäisi ulkopolitiikan. Ranskan sotienjälkeisessä historiassa on ollut kolme yhteisasumistilannetta, mutta ei yhtään sellaisten puolueiden välillä, joilla on niin täysin vastakkaiset näkemykset.
Le Pen ja Bardella ovat viime päivinä antaneet ymmärtää, että he haastaisivat presidentin auktoriteetin myös puolustus- ja ulkopolitiikan kysymyksissä – skenaario, joka todennäköisesti hälyttäisi sekä liittolaiset että markkinat.
NFP-liittouma – joka koostuu vasemmistolaisesta La France Insoumise (LFI) -puolueesta, jota johtaa Jean-Luc Mélenchon, vasemmistokeskustalaisista sosialisteista, vihreistä ja kommunisteista – on laatinut vahvan veroihin ja menoihin keskittyvän talousohjelman ja on esiintynyt ainoana vaihtoehtona RN:n estämiseksi. Kuitenkin sen ryhmillä on erilaisia näkemyksiä monista aiheista eivätkä ne ole pystyneet sopimaan pääministeriehdokkaasta. Kolminkertainen presidenttiehdokas Mélenchon on ilmoittanut haluavansa tehtävän, mutta hänen liittolaisilla on eriävä mielipide.
Kaksivaiheinen vaalijärjestelmä vaikeuttaa paikkajakauman ennustamista. Ehdokkaat, jotka saavat ensimmäisellä kierroksella ehdottoman enemmistön, voittavat paikkansa heti – harvinainen tapahtuma. Useimmissa 577 vaalipiiristä järjestetään toisella kierroksella vaali ensi sunnuntaina ehdokkaiden välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 prosenttia rekisteröityjen äänestäjien äänistä.
Äänestysaktiivisuus parlamenttivaaleissa oli yleensä noin 50 prosenttia, mutta mielipidetutkijat odottavat korkeampaa osallistumista sunnuntaina. Mitä korkeampi äänestysaktiivisuus, sitä suuremmat mahdollisuudet Macronin keskustalaisilla ehdokkailla ovat päästä toiselle kierrokselle, mikä voisi johtaa potentiaalisesti satoihin kolmen päivän uusintavaaleihin.
Puolueilla on 48 tuntia ensimmäisen kierroksen jälkeen päättää, pitävätkö he ehdokkaansa toisella kierroksella, ja paine Maconin ja vasemmiston ehdokkaiden taktisesta vetäytymisestä kasvaa RN:n torjumiseksi.
