Jatkuvat huolet Ranskan budjettisuunnitelmista rasittavat joukkovelkakirjamarkkinoita

Ranskan äskettäin esitellyt budjettisuunnitelmat kohtaavat joukkovelkakirjalainoihin erikoistuneiden asiantuntijoiden skeptisyyttä, mikä voi johtaa maan rahoituskustannusten jatkuviin haasteisiin. Pääministeri Michel Barnierin johdolla Ranskan hallitus suunnittelee 60 miljardin euron säästöjä ja veronkorotuksia. Tavoitteena on säilyttää maan uskottavuus, vaikka alijäämä ylittää 6 prosenttia BKT:stä ja velkasuhde on hälyttävän korkea – vain Kreikan ja Italian tilanne on huonompi euroalueella. Tiukka tilanne on johtanut ranskalaisten valtionlainojen tuottojen nousuun, ja 10 vuoden korko on tällä hetkellä yli 3 prosenttia, mikä on korkeampi kuin Espanjan. Tämä heijastaa myös riskipreemiota, jonka sijoittajat vaativat Saksaan verrattuna. Se on tällä hetkellä 0,77 prosenttiyksikköä ja lähenee 12 vuoden huippua. Jotkut markkinatarkkailijat, kuten Kevin Thozet Carmignacista, kritisoivat budjetin optimistisia kasvuolettamuksia ja korostavat poliittista epävarmuutta. Uhkaava parlamentin tuen menettäminen voi pakottaa hallituksen saavuttamaan parempia taloudellisia tuloksia tulevina kuukausina ennusteidensa toteutumiseksi. Sijoittajia, kuten Gareth Hill Royal London Asset Managementista, huolettaa edelleen Ranskan hauras poliittinen vakaus. Vaikka Barnierin hallituksen muodostaminen toi helpotusta, tulevat luottoluokitukset ja vaikeat keskustelut budjetista hämärtävät markkinanäkymiä. Tässä ympäristössä Ranska suunnittelee laskevansa liikkeelle 300 miljardin euron edestä valtionlainoja vuonna 2025, mitä analyytikot pitävät odotettua parempana. Epäilykset alijäämäsuunnitelman uskottavuudesta kuitenkin jatkuvat. Mark Dowding RBC BlueBay Asset Managementista näkee Ranskan poliittisen epävarmuuden suurimpana riskitekijänä. Vaikka BlueBay on äskettäin realisoinut voittoja vedonlyönneistä ranskalaisia ​​lainoja vastaan, se tarkkailee markkinaa edelleen kriittisesti. Myös Ben Lord M&G Investmentsista ilmaisee huolensa fiskaalipoliittisista kevennyksistä, erityisesti niiden tehokkuudesta verotuksen alueella.