Vienti Tanska
Uusin Vienti-luku maalle Tanska
Kurssi
194 Mrd. DKK
Muutos +/-
-6,64 Mrd. DKK
Prosentuaalinen muutos
-3,31 %
Keskiarvo
43,93 Mrd. DKK
Kaikkien aikojen korkein
200,64 Mrd. DKK
1.7.2026
Kaikkien aikojen matalin
771,00 M DKK
1.5.1961
Tämänhetkinen Vienti-arvo Tanska maassa on 194 Mrd. DKK. Vienti Tanska maassa laski arvoon 194 Mrd. DKK 1.8.2026 jälkeen, kun se oli 200,64 Mrd. DKK 1.7.2026. Vuosien 1.1.1960 ja 1.8.2026 välillä BKT:n keskiarvo Tanska maassa oli 43,93 Mrd. DKK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.7.2026 arvolla 200,64 Mrd. DKK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.5.1961 arvolla 771,00 M DKK.
Vienti maassa Tanska laski 1.8.2026 päivänä arvosta 200,64 Mrd. DKK 1.7.2026 päivällä arvoon 194 Mrd. DKK. Vienti maassa Tanska oli keskimäärin 43,93 Mrd. DKK aikavälillä 1.1.1960–1.8.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 200,64 Mrd. DKK 1.7.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 771,00 M DKK 1.5.1961 päivällä.
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta
100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 194 Mrd. DKK | |
| 200,64 Mrd. DKK | |
| 193,72 Mrd. DKK | |
| 192,1 Mrd. DKK | |
| 190,18 Mrd. DKK | |
| 189,51 Mrd. DKK | |
| 174,42 Mrd. DKK | |
| 179,46 Mrd. DKK | |
| 188,62 Mrd. DKK | |
| 182,13 Mrd. DKK |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti
Aseiden myynti
Vuosittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Pääomavirrat
Kuukaittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Tuonti
Kuukaittain
Ulkomainen velka
Kuukaittain
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Vuonna 2017 Tanskan tärkeimmät vientituotteet olivat: koneet (23 prosenttia kokonaisviennistä); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (21 prosenttia); elävät eläimet, elintarvikkeet, juomat ja tupakka (19 prosenttia); sekalaiset teollisuustuotteet (16 prosenttia); pääasiassa materiaalin mukaan luokitellut teollisuustuotteet (9 prosenttia); ja mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (5 prosenttia). Tanskan merkittävimmät vientikumppanit olivat Saksa (16 prosenttia kokonaisviennistä), Ruotsi (10 prosenttia), Iso-Britannia, Alankomaat ja Ranska (kukin 8 prosenttia), Norja (6 prosenttia), Yhdysvallat (5 prosenttia) sekä Kiina ja Venäjä (kukin 4 prosenttia).
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Vienti?
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.
Vienti Tanska — FAQ
Mikä on nykyinen Vienti maassa Tanska?
Nykyinen Vienti maassa Tanska on 194 Mrd. DKK (1.8.2026).
Miten Vienti maassa Tanska on muuttunut äskettäin?
Vienti maassa Tanska laski arvosta 200,64 Mrd. DKK (1.7.2026) arvoon 194 Mrd. DKK (1.8.2026).
Mikä on Vienti:n ennätyskorkea maassa Tanska?
Ennätyskorkea Vienti maassa Tanska oli 200,64 Mrd. DKK (1.7.2026).
Mikä on Vienti:n ennätysmatala maassa Tanska?
Ennätysmatala Vienti maassa Tanska oli 771,00 M DKK (1.5.1961).
Mikä on Vienti:n historiallinen keskiarvo maassa Tanska?
Historiallinen keskiarvo Vienti maassa Tanska on 43,93 Mrd. DKK välillä 1.1.1960–1.8.2026.
Mistä Vienti-tiedot maalle Tanska ovat peräisin?
Vienti-tiedot maalle Tanska ovat peräisin lähteestä Statistics Denmark ja julkaistaan Eulerpoolissa.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Osavuosikatsausten päivämäärät ja kellonajat yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Markkinatunnelman indikaattori
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
ETFs
Yli 9 000 ETF:ää tarjoajan, omaisuusluokan ja indeksin mukaan.
Krypto
Tärkeimpien kolikoiden livehinnat ja markkina-arvot.
Hyödykkeet
Gold, oil, gas, metals, agriculture and electricity prices.
Valuutta
Tärkeimpien valuuttaparien livekurssit.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset