Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska

Uusin Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-luku maalle Tanska

Kurssi

24,83 Mrd. DKK

Muutos +/-

+773 M DKK

Prosentuaalinen muutos

+3,21 %

Keskiarvo

23,77 Mrd. DKK

Kaikkien aikojen korkein

29,34 Mrd. DKK

1.12.2017

Kaikkien aikojen matalin

16,87 Mrd. DKK

1.3.1990

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska on 24,83 Mrd. DKK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska nousi 24,83 Mrd. DKK 1.6.2026, kun se oli 24,05 Mrd. DKK 1.3.2026. Välillä 1.3.1990 ja 1.6.2026, keskimääräinen BKT Tanska oli 23,77 Mrd. DKK. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.12.2017 arvolla 29,34 Mrd. DKK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1990 arvolla 16,87 Mrd. DKK.

Lähde: Statistics Denmark

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska nousi 1.6.2026 päivänä arvosta 24,05 Mrd. DKK 1.3.2026 päivällä arvoon 24,83 Mrd. DKK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska oli keskimäärin 23,77 Mrd. DKK aikavälillä 1.3.1990–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 29,34 Mrd. DKK 1.12.2017 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 16,87 Mrd. DKK 1.3.1990 päivällä.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Päivämäärä
BKT rakentamisesta
9.1.2024
26,61 Mrd. DKK
12.1.2024
25,27 Mrd. DKK
3.1.2025
25,77 Mrd. DKK
6.1.2025
25,54 Mrd. DKK
9.1.2025
26,03 Mrd. DKK
12.1.2025
25,71 Mrd. DKK
3.1.2026
24,05 Mrd. DKK
6.1.2026
24,83 Mrd. DKK
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
24,83 Mrd. DKK
24,05 Mrd. DKK
25,71 Mrd. DKK
26,03 Mrd. DKK
25,54 Mrd. DKK
25,77 Mrd. DKK
25,27 Mrd. DKK
26,61 Mrd. DKK
26,01 Mrd. DKK
25,31 Mrd. DKK
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska — FAQ

Mikä on nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska?

Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska on 24,83 Mrd. DKK (1.6.2026).

Miten Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska on muuttunut äskettäin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska nousi arvosta 24,05 Mrd. DKK (1.3.2026) arvoon 24,83 Mrd. DKK (1.6.2026).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätyskorkea maassa Tanska?

Ennätyskorkea Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska oli 29,34 Mrd. DKK (1.12.2017).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätysmatala maassa Tanska?

Ennätysmatala Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska oli 16,87 Mrd. DKK (1.3.1990).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n historiallinen keskiarvo maassa Tanska?

Historiallinen keskiarvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Tanska on 23,77 Mrd. DKK välillä 1.3.1990–1.6.2026.

Mistä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Tanska ovat peräisin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Tanska ovat peräisin lähteestä Statistics Denmark ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.