Tuonti Tanska
Uusin Tuonti-luku maalle Tanska
Kurssi
162,77 Mrd. DKK
Muutos +/-
+1,06 Mrd. DKK
Prosentuaalinen muutos
+0,66 %
Keskiarvo
39,38 Mrd. DKK
Kaikkien aikojen korkein
183,47 Mrd. DKK
1.12.2024
Kaikkien aikojen matalin
915,00 M DKK
1.9.1960
Tuontin nykyinen arvo Tanskassa on 162,77 Mrd. DKK. Tuonti Tanskassa nousi arvoon 162,77 Mrd. DKK 1.8.2026, sen oltua 161,71 Mrd. DKK 1.7.2026. Välillä 1.1.1960 ja 1.8.2026, keskimääräinen BKT Tanskassa oli 39,38 Mrd. DKK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2024 183,47 Mrd. DKKllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.1960 915,00 M DKKllä.
Tuonti maassa Tanska nousi 1.8.2026 päivänä arvosta 161,71 Mrd. DKK 1.7.2026 päivällä arvoon 162,77 Mrd. DKK. Tuonti maassa Tanska oli keskimäärin 39,38 Mrd. DKK aikavälillä 1.1.1960–1.8.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 183,47 Mrd. DKK 1.12.2024 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 915,00 M DKK 1.9.1960 päivällä.
Tuonti
Tuonti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta
100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia
Tuonti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 162,77 Mrd. DKK | |
| 161,71 Mrd. DKK | |
| 168,91 Mrd. DKK | |
| 166,47 Mrd. DKK | |
| 163,47 Mrd. DKK | |
| 160,77 Mrd. DKK | |
| 152,17 Mrd. DKK | |
| 150,66 Mrd. DKK | |
| 155,95 Mrd. DKK | |
| 153,55 Mrd. DKK |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti
Aseiden myynti
Vuosittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Pääomavirrat
Kuukaittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Ulkomainen velka
Kuukaittain
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Kuukaittain
Tuonti
Vuonna 2017 Tanska toi pääasiassa: koneita (22 prosenttia kokonaismaahantuonnista); erilaisia valmistettuja artikkeleita (18 prosenttia); valmistettuja tavaroita, jotka on luokiteltu pääasiassa materiaalin mukaan (14 prosenttia); eläviä eläimiä, elintarvikkeita, juomia ja tupakkaa (13 prosenttia); kemikaaleja ja niihin liittyviä tuotteita (13 prosenttia); kuljetusvälineitä (9 prosenttia); sekä mineraalipolttoaineita, voiteluaineita ja niihin liittyviä materiaaleja (6 prosenttia). Tärkeimmät tuontikumppanit olivat: Saksa (23 prosenttia kokonaismaahantuonnista), Ruotsi (12 prosenttia), Alankomaat ja Kiina (kumpikin 8 prosenttia), Iso-Britannia (4 prosenttia), Ranska ja Norja (kumpikin 3 prosenttia).
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Tuonti?
Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.
Tuonti Tanska — FAQ
Mikä on nykyinen Tuonti maassa Tanska?
Nykyinen Tuonti maassa Tanska on 162,77 Mrd. DKK (1.8.2026).
Miten Tuonti maassa Tanska on muuttunut äskettäin?
Tuonti maassa Tanska nousi arvosta 161,71 Mrd. DKK (1.7.2026) arvoon 162,77 Mrd. DKK (1.8.2026).
Mikä on Tuonti:n ennätyskorkea maassa Tanska?
Ennätyskorkea Tuonti maassa Tanska oli 183,47 Mrd. DKK (1.12.2024).
Mikä on Tuonti:n ennätysmatala maassa Tanska?
Ennätysmatala Tuonti maassa Tanska oli 915,00 M DKK (1.9.1960).
Mikä on Tuonti:n historiallinen keskiarvo maassa Tanska?
Historiallinen keskiarvo Tuonti maassa Tanska on 39,38 Mrd. DKK välillä 1.1.1960–1.8.2026.
Mistä Tuonti-tiedot maalle Tanska ovat peräisin?
Tuonti-tiedot maalle Tanska ovat peräisin lähteestä Statistics Denmark ja julkaistaan Eulerpoolissa.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Osavuosikatsausten päivämäärät ja kellonajat yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Markkinatunnelman indikaattori
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
ETFs
Yli 9 000 ETF:ää tarjoajan, omaisuusluokan ja indeksin mukaan.
Krypto
Tärkeimpien kolikoiden livehinnat ja markkina-arvot.
Hyödykkeet
Gold, oil, gas, metals, agriculture and electricity prices.
Valuutta
Tärkeimpien valuuttaparien livekurssit.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset