Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Tanska
Uusin Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-luku maalle Tanska
Kurssi
27,9 % of GDP
Muutos +/-
-2,6 % of GDP
Keskiarvo
42,27 % of GDP
Kaikkien aikojen korkein
58,10 % of GDP
1.1.1999
Kaikkien aikojen matalin
27,90 % of GDP
1.1.2025
Tämänhetkinen arvo julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Tanska on 27,9 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Tanska laski arvoon 27,9 % of GDP 1.1.2025, kun se oli 30,5 % of GDP 1.1.2024. Välillä 1.1.1999 ja 1.1.2025, keskimääräinen bruttokansantuote Tanska oli 42,27 % of GDP. Kaikkien aikojen huippuarvo saavutettiin 1.1.1999 58,10 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2025 27,90 % of GDP.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska laski 1.1.2025 päivänä arvosta 30,5 % of GDP 1.1.2024 päivällä arvoon 27,9 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska oli keskimäärin 42,27 % of GDP aikavälillä 1.1.1999–1.1.2025, saavutti kaikkien aikojen huipun 58,10 % of GDP 1.1.1999 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 27,90 % of GDP 1.1.2025 päivällä.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta
100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 27,9 % of GDP | |
| 30,5 % of GDP | |
| 33 % of GDP | |
| 33,3 % of GDP | |
| 39,6 % of GDP | |
| 45,2 % of GDP | |
| 38,3 % of GDP | |
| 38,5 % of GDP | |
| 40,2 % of GDP | |
| 41,7 % of GDP |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Hallituksen kulutus suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Korruptioindeksi
Vuosittain
Korruptioluokitus
Vuosittain
Sotilaalliset menot
Vuosittain
Turvanpaikkahakemukset
Kuukaittain
Valtion budjetin arvo
Vuosineljännes
Valtion budjetti
Vuosittain
Valtion menot
Vuosineljännes
Valtion tulot
Vuosineljännes
Valtion velka
Kuukaittain
Verotukselliset menot
Vuosineljännes
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Yleisesti ottaen julkista velkaa suhteessa BKT:hen käyttävät sijoittajat maan kyvyn arvioimiseen tehdä tulevia velkamaksuja, mikä vaikuttaa maan lainakustannuksiin ja valtion joukkovelkakirjojen tuottoihin.
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)?
Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista mittareista, joka antaa selkeän kuvan maan taloustilanteesta ja rahoituksen kestävyydestä. Tämä mittari, joka tunnetaan yleisesti nimellä velkasuhde, lukee valtion kokonaisvelan jaettuna maan vuosittaisella bruttokansantuotteella. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme kattavan analyysin tästä keskeisestä talouden indikaattorista, jotta käyttäjämme voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja ymmärtää taloudellisia suuntauksia paremmin. Valtion velka on summa, jonka valtion hallitus on velkaa suhteessa lainanantajiin, ja se voi koostua esimerkiksi valtion joukkovelkakirjoista, lainoista ja muista velkavälineistä. Bruttokansantuote puolestaan mittaa maan taloudellista suorituskykyä ja viittaa kaikkien lopputuotteiden ja -palveluiden markkina-arvoon tietyllä ajanjaksolla, yleensä vuodessa. Näiden kahden muuttujan suhde antaa siis selkeän kuvan siitä, kuinka suuri osa maan taloudellisesta tuotannosta tarvitaan valtion velan hallintaan. Valtion velkasuhteen tarkastelu on erityisen tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin, korkea velkasuhde voi viitata siihen, että maa on ottanut merkittävästi lainaa rahoittaakseen julkisia menojaan. Tämä voi olla merkki siitä, että valtio elvyttää taloutta, esimerkiksi suurilla investoinneilla infrastruktuuriin tai sosiaaliturvaan, mikä voi pitkällä aikavälillä tukea talouskasvua. Toisaalta korkea velkasuhde voi myös viitata siihen, että valtio joutuu velkaantumaan peittääkseen budjettivajeensa, mikä voi kieliä talouden rakenteellisista ongelmista ja heikosta talouden hallinnasta. Matalampi velkasuhde puolestaan voi osoittaa vahvaa ja kestävää taloushallintoa, jossa valtio on onnistunut pitämään menojen ja tulojen tasapainon ilman tarpeetonta velkaantumista. Tällaisessa tilanteessa valtiolla on enemmän liikkumavaraa taloudellisten kriisien varalta, ja se voi helpommin rahoittaa julkisia hankkeitaan tulevaisuudessa. Korkea velkasuhde ei automaattisesti tarkoita talouden kriisiä, mutta se voi aiheuttaa huolia sekä kotimaisille että kansainvälisille sijoittajille, joilla on lainaa valtioon. Suuri velka voi johtaa korkojen nousuun, sillä lainanantajat saattavat vaatia korkeampia korvauksia suuremmasta riskistä. Tämä voi taasen hidastaa talouskasvua, sillä korkeat korot voivat vähentää yritysten halukkuutta investointeihin ja kuluttajien kulutusta. Seuranta ja analyysi velkasuhteesta ovatkin valtioille kriittisiä, jotta ne voivat optimoida talouspolitiikkaansa. Velkasuhdetta voidaan laskea esimerkiksi lisäämällä bruttokansantuotetta, vähentämällä valtion velan määrää tai optimoimalla valtion budjettia niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Jälkimmäinen voi vaatia vaikeita poliittisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia tai julkisten menojen leikkauksia. Valtion velkasuhteen vertailu muiden maiden vastaaviin mittareihin voi myös antaa hyödyllistä kontekstia. Esimerkiksi euroalueen jäsenmailla on velvollisuus pitää velkasuhteensa tietyissä rajoissa Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä syystä euroalueen maat pyrkivät yleensä pitämään velkasuhteensa alle 60 % BKT:stä. Muut maat, kuten Yhdysvallat ja Japani, joilla on erittäin suuri velka BKT:hen verrattuna, voivat puolestaan luottaa enemmän kansallisiin valuuttoihinsa ja taloudellisiin järjestelmiinsä, mikä antaa niille enemmän taloudellista joustavuutta. On myös tärkeää huomata, että jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat sen velkasuhteeseen ja sen potentiaalisiin riskeihin. Kehittyvillä mailla voi olla suurempi riski velkakriisille valuuttakurssien vaihtelun tai heikompien talouden rakenteiden vuoksi, kun taas kehittyneillä mailla on usein vahvemmat taloudelliset järjestelmät ja pääomat, jotka helpottavat korkean velkasuhteen hallintaa. Eulerpoolin ansiosta käyttäjämme voivat seurata ja analysoida valtion velkasuhteita monista eri maista ja vertailla niitä keskenään. Tarjoamamme tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme ymmärtämään paremmin taloudellisia suuntauksia ja niiden vaikutuksia. Pyrimme tarjoamaan kattavat ja ajantasaiset tiedot, jotta sijoittajat, analyytikot ja päätöksentekijät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja kohdentaa resurssejaan tehokkaammin. Yhteenvetona valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävä taloudellinen mittari, joka kertoo paljon valtion taloudellisesta terveydestä ja kestävyyden tasosta. Eulerpoolin tarjoamat analyysit ja tiedot auttavat käyttäjiämme ymmärtämään tämän mittarin merkityksen ja sen vaikutukset laajemmin, jotta he voivat navigoida monimutkaisessa talousympäristössä luottavaisesti.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Tanska — FAQ
Mikä on nykyinen Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska?
Nykyinen Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska on 27,9 % of GDP (1.1.2025).
Miten Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska on muuttunut äskettäin?
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska laski arvosta 30,5 % of GDP (1.1.2024) arvoon 27,9 % of GDP (1.1.2025).
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n ennätyskorkea maassa Tanska?
Ennätyskorkea Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska oli 58,10 % of GDP (1.1.1999).
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n ennätysmatala maassa Tanska?
Ennätysmatala Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska oli 27,90 % of GDP (1.1.2025).
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n historiallinen keskiarvo maassa Tanska?
Historiallinen keskiarvo Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Tanska on 42,27 % of GDP välillä 1.1.1999–1.1.2025.
Mistä Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-tiedot maalle Tanska ovat peräisin?
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-tiedot maalle Tanska ovat peräisin lähteestä Statistics Denmark ja julkaistaan Eulerpoolissa.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Osavuosikatsausten päivämäärät ja kellonajat yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Markkinatunnelman indikaattori
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
ETFs
Yli 9 000 ETF:ää tarjoajan, omaisuusluokan ja indeksin mukaan.
Krypto
Tärkeimpien kolikoiden livehinnat ja markkina-arvot.
Hyödykkeet
Gold, oil, gas, metals, agriculture and electricity prices.
Valuutta
Tärkeimpien valuuttaparien livekurssit.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset