Saksa Vienti
Kurssi
Nykyinen arvo Vienti Saksa on 136,6 Mrd. EUR. Vienti Saksa nousi arvoon 136,6 Mrd. EUR 1.4.2026, kun se oli 135,8 Mrd. EUR 1.3.2026. Vuosien 1.1.1962 ja 1.4.2026 välisenä aikana keskimääräinen BKT Saksa oli 47,43 Mrd. EUR. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2022 arvolla 139,5 Mrd. EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1962 arvolla 2,1 Mrd. EUR.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 136,6 Mrd. EUR | |
| 135,8 Mrd. EUR | |
| 135,1 Mrd. EUR | |
| 130,47 Mrd. EUR | |
| 132,51 Mrd. EUR | |
| 128,55 Mrd. EUR | |
| 131,5 Mrd. EUR | |
| 131,25 Mrd. EUR | |
| 129,38 Mrd. EUR | |
| 130,27 Mrd. EUR |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti
Aseiden myynti
Vuosittain
Autojen vienti
Kuukaittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Pääomavirrat
Kuukaittain
Palvelutase
Kuukaittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Siirrot
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Kuukaittain
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Tuonti
Kuukaittain
Turistien saapumiset
Kuukaittain
Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen
Vuosineljännes
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vaihtotaseen tavarat
Kuukaittain
Vienti
Saksa on maailman kolmanneksi suurin viejä, ja vientien osuus on lähes puolet sen taloudellisesta tuotannosta. Saksan pääasialliset vientituotteet ovat: moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut (15 prosenttia kokonaisviennistä); koneet ja laitteet (14 prosenttia); kemikaalit ja kemialliset tuotteet (10 prosenttia); tietokone-, elektroniikka- ja optiset tuotteet (9 prosenttia); peruslääkeaineet ja farmaseuttiset valmisteet (7 prosenttia); sähkölaitteet (7 prosenttia); perusmetallit (5 prosenttia); elintarvikkeet (4 prosenttia); kumi- ja muovituotteet (4 prosenttia); metallitavarat, lukuun ottamatta koneita ja laitteita (3 prosenttia) ja muut kuljetusvälineet (3 prosenttia). Pääasialliset vientikumppanit ovat: Yhdysvallat (9 prosenttia kokonaisviennistä), Kiina (8 prosenttia), Ranska ja Alankomaat (7 prosenttia kumpikin), Puola (6 prosenttia), Italia, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta (5 prosenttia kukin), Sveitsi ja Belgia (4 prosenttia kukin), Tšekki ja Espanja (3 prosenttia kukin).
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Vienti?
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.
Vienti Saksa — FAQ
What is the current Vienti in Saksa?
The current Vienti in Saksa is 136,6 Mrd.EUR as of 1.4.2026.
How has the Vienti in Saksa changed recently?
The Vienti in Saksa increased from 135,8 Mrd.EUR (1.3.2026) to 136,6 Mrd.EUR (1.4.2026).
What is the all-time high for Vienti in Saksa?
The all-time high for Vienti in Saksa was 139,5 Mrd.EUR, recorded on 1.9.2022.
What is the all-time low for Vienti in Saksa?
The all-time low for Vienti in Saksa was 2,1 Mrd.EUR, recorded on 1.1.1962.
What is the historical average of Vienti in Saksa?
The historical average of Vienti in Saksa is 47,43 Mrd.EUR, calculated over the period from 1.1.1962 to 1.4.2026.
Where does the Vienti data for Saksa come from?
The Vienti data for Saksa is sourced from Federal Statistical Office and published on Eulerpool.