Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Saksa

Uusin Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-luku maalle Saksa

Kurssi

62,8 % of GDP

Muutos +/-

+1,4 % of GDP

Keskiarvo

65,45 % of GDP

Kaikkien aikojen korkein

81,00 % of GDP

1.1.2010

Kaikkien aikojen matalin

54,90 % of GDP

1.1.1995

Tämänhetkinen arvo Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Saksa on 62,8 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Saksa nousi 62,8 % of GDP 1.1.2025, sen oltua 61,4 % of GDP 1.1.2024. Välillä 1.1.1995 ja 1.1.2025, bruttokansantuotteen keskiarvo Saksa oli 65,45 % of GDP. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2010 ja se oli 81,00 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1995 ja se oli 54,90 % of GDP.

Lähde: EUROSTAT

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa nousi 1.1.2025 päivänä arvosta 61,4 % of GDP 1.1.2024 päivällä arvoon 62,8 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa oli keskimäärin 65,45 % of GDP aikavälillä 1.1.1995–1.1.2025, saavutti kaikkien aikojen huipun 81,00 % of GDP 1.1.2010 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 54,90 % of GDP 1.1.1995 päivällä.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion velan suhde BKT:hen
Päivämäärä
Valtion velan suhde BKT:hen
1.1.2018
60,50 % of GDP
1.1.2019
58,30 % of GDP
1.1.2020
67,50 % of GDP
1.1.2021
67,40 % of GDP
1.1.2022
64,10 % of GDP
1.1.2023
61,80 % of GDP
1.1.2024
61,40 % of GDP
1.1.2025
62,80 % of GDP

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) — Historia
PäivämääräArvo
62,8 % of GDP
61,4 % of GDP
61,8 % of GDP
64,1 % of GDP
67,4 % of GDP
67,5 % of GDP
58,3 % of GDP
60,5 % of GDP
63,7 % of GDP
68,1 % of GDP

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

Yleisesti ottaen sijoittajat käyttävät hallituksen velkaa prosentteina BKT:sta arvioidakseen maan kykyä suorittaa tulevia maksuja veloistaan, mikä vaikuttaa maan lainakustannuksiin ja valtion joukkovelkakirjojen tuottoihin.

Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)?

Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista mittareista, joka antaa selkeän kuvan maan taloustilanteesta ja rahoituksen kestävyydestä. Tämä mittari, joka tunnetaan yleisesti nimellä velkasuhde, lukee valtion kokonaisvelan jaettuna maan vuosittaisella bruttokansantuotteella. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme kattavan analyysin tästä keskeisestä talouden indikaattorista, jotta käyttäjämme voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja ymmärtää taloudellisia suuntauksia paremmin. Valtion velka on summa, jonka valtion hallitus on velkaa suhteessa lainanantajiin, ja se voi koostua esimerkiksi valtion joukkovelkakirjoista, lainoista ja muista velkavälineistä. Bruttokansantuote puolestaan mittaa maan taloudellista suorituskykyä ja viittaa kaikkien lopputuotteiden ja -palveluiden markkina-arvoon tietyllä ajanjaksolla, yleensä vuodessa. Näiden kahden muuttujan suhde antaa siis selkeän kuvan siitä, kuinka suuri osa maan taloudellisesta tuotannosta tarvitaan valtion velan hallintaan. Valtion velkasuhteen tarkastelu on erityisen tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin, korkea velkasuhde voi viitata siihen, että maa on ottanut merkittävästi lainaa rahoittaakseen julkisia menojaan. Tämä voi olla merkki siitä, että valtio elvyttää taloutta, esimerkiksi suurilla investoinneilla infrastruktuuriin tai sosiaaliturvaan, mikä voi pitkällä aikavälillä tukea talouskasvua. Toisaalta korkea velkasuhde voi myös viitata siihen, että valtio joutuu velkaantumaan peittääkseen budjettivajeensa, mikä voi kieliä talouden rakenteellisista ongelmista ja heikosta talouden hallinnasta. Matalampi velkasuhde puolestaan voi osoittaa vahvaa ja kestävää taloushallintoa, jossa valtio on onnistunut pitämään menojen ja tulojen tasapainon ilman tarpeetonta velkaantumista. Tällaisessa tilanteessa valtiolla on enemmän liikkumavaraa taloudellisten kriisien varalta, ja se voi helpommin rahoittaa julkisia hankkeitaan tulevaisuudessa. Korkea velkasuhde ei automaattisesti tarkoita talouden kriisiä, mutta se voi aiheuttaa huolia sekä kotimaisille että kansainvälisille sijoittajille, joilla on lainaa valtioon. Suuri velka voi johtaa korkojen nousuun, sillä lainanantajat saattavat vaatia korkeampia korvauksia suuremmasta riskistä. Tämä voi taasen hidastaa talouskasvua, sillä korkeat korot voivat vähentää yritysten halukkuutta investointeihin ja kuluttajien kulutusta. Seuranta ja analyysi velkasuhteesta ovatkin valtioille kriittisiä, jotta ne voivat optimoida talouspolitiikkaansa. Velkasuhdetta voidaan laskea esimerkiksi lisäämällä bruttokansantuotetta, vähentämällä valtion velan määrää tai optimoimalla valtion budjettia niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Jälkimmäinen voi vaatia vaikeita poliittisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia tai julkisten menojen leikkauksia. Valtion velkasuhteen vertailu muiden maiden vastaaviin mittareihin voi myös antaa hyödyllistä kontekstia. Esimerkiksi euroalueen jäsenmailla on velvollisuus pitää velkasuhteensa tietyissä rajoissa Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä syystä euroalueen maat pyrkivät yleensä pitämään velkasuhteensa alle 60 % BKT:stä. Muut maat, kuten Yhdysvallat ja Japani, joilla on erittäin suuri velka BKT:hen verrattuna, voivat puolestaan luottaa enemmän kansallisiin valuuttoihinsa ja taloudellisiin järjestelmiinsä, mikä antaa niille enemmän taloudellista joustavuutta. On myös tärkeää huomata, että jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat sen velkasuhteeseen ja sen potentiaalisiin riskeihin. Kehittyvillä mailla voi olla suurempi riski velkakriisille valuuttakurssien vaihtelun tai heikompien talouden rakenteiden vuoksi, kun taas kehittyneillä mailla on usein vahvemmat taloudelliset järjestelmät ja pääomat, jotka helpottavat korkean velkasuhteen hallintaa. Eulerpoolin ansiosta käyttäjämme voivat seurata ja analysoida valtion velkasuhteita monista eri maista ja vertailla niitä keskenään. Tarjoamamme tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme ymmärtämään paremmin taloudellisia suuntauksia ja niiden vaikutuksia. Pyrimme tarjoamaan kattavat ja ajantasaiset tiedot, jotta sijoittajat, analyytikot ja päätöksentekijät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja kohdentaa resurssejaan tehokkaammin. Yhteenvetona valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävä taloudellinen mittari, joka kertoo paljon valtion taloudellisesta terveydestä ja kestävyyden tasosta. Eulerpoolin tarjoamat analyysit ja tiedot auttavat käyttäjiämme ymmärtämään tämän mittarin merkityksen ja sen vaikutukset laajemmin, jotta he voivat navigoida monimutkaisessa talousympäristössä luottavaisesti.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Saksa — FAQ

Mikä on nykyinen Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa?

Nykyinen Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa on 62,8 % of GDP (1.1.2025).

Miten Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa on muuttunut äskettäin?

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa nousi arvosta 61,4 % of GDP (1.1.2024) arvoon 62,8 % of GDP (1.1.2025).

Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n ennätyskorkea maassa Saksa?

Ennätyskorkea Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa oli 81,00 % of GDP (1.1.2010).

Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n ennätysmatala maassa Saksa?

Ennätysmatala Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa oli 54,90 % of GDP (1.1.1995).

Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n historiallinen keskiarvo maassa Saksa?

Historiallinen keskiarvo Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Saksa on 65,45 % of GDP välillä 1.1.1995–1.1.2025.

Mistä Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-tiedot maalle Saksa ovat peräisin?

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-tiedot maalle Saksa ovat peräisin lähteestä EUROSTAT ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.