🇩🇪

Saksa Kultavarannot

Kurssi

Kurssi
3 350,25 tonnia
Muutos +/-
+0 tonnia
Prosentuaalinen muutos
+null %

Nykyinen arvo Kultavarannot Saksa on 3 350,25 tonnia. Kultavarannot Saksa laski 3 350,25 tonnia 1.3.2026, kun se oli 3 350,25 tonnia 1.12.2025. Vuosien 1.3.2000 ja 1.3.2026 välillä keskimääräinen BKT Saksa oli 3 396,91 tonnia. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2000 3 468,6 tonnia, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2025 3 350,25 tonnia.

Lähde: World Gold Council

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Kultavarannot

Kultavarannot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Kultavarannot
Date
Kultavarannot
3.1.2000
3 468,6 Tonnes
6.1.2000
3 468,6 Tonnes
9.1.2000
3 468,6 Tonnes
12.1.2000
3 468,6 Tonnes
3.1.2001
3 468,6 Tonnes
6.1.2001
3 468,6 Tonnes
9.1.2001
3 456,56 Tonnes
12.1.2001
3 456,56 Tonnes
3.1.2002
3 448,17 Tonnes
6.1.2002
3 445,8 Tonnes
9.1.2002
3 445,8 Tonnes
12.1.2002
3 445,8 Tonnes
3.1.2003
3 445,8 Tonnes
6.1.2003
3 442,97 Tonnes
9.1.2003
3 439,52 Tonnes
Access this data via the Eulerpool API

Kultavarannot Historia

Kultavarannot — Historia
PäivämääräArvo
3 350,25 tonnia
3 350,25 tonnia
3 350,25 tonnia
3 350,25 tonnia
3 351,28 tonnia
3 351,53 tonnia
3 351,53 tonnia
3 351,53 tonnia
3 352,31 tonnia
3 352,65 tonnia
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Kultavarannot

🇩🇪

Aseiden myynti

Vuosittain

Nykyinen
2,049 Mrd. SIPRI TIV
Edellinen
2,472 Mrd. SIPRI TIV
🇩🇪

Autojen vienti

Kuukaittain

Nykyinen
230 700 Units
Edellinen
270 400 Units
🇩🇪

Kauppaehdot

Kuukaittain

Nykyinen
100,5 points
Edellinen
100,9 points
🇩🇪

Kauppatasapainon

Kuukaittain

Nykyinen
14,5 Mrd. EUR
Edellinen
14,7 Mrd. EUR
🇩🇪

Maakaasuimporit

Kuukaittain

Nykyinen
315 792 Terajoule
Edellinen
339 402,114 Terajoule
🇩🇪

Pääomavirrat

Kuukaittain

Nykyinen
−2,509 Mrd. EUR
Edellinen
20,262 Mrd. EUR
🇩🇪

Palvelutase

Kuukaittain

Nykyinen
−5,823 Mrd. EUR
Edellinen
−3,341 Mrd. EUR
🇩🇪

Raakaöljyn tuotanto

Kuukaittain

Nykyinen
33 BBL/D/1K
Edellinen
32 BBL/D/1K
🇩🇪

Siirrot

Kuukaittain

Nykyinen
708,317 M EUR
Edellinen
708,317 M EUR
🇩🇪

Suorat ulkomaiset sijoitukset

Kuukaittain

Nykyinen
−6,619 Mrd. EUR
Edellinen
23,105 Mrd. EUR
🇩🇪

Terrorismin indeksi

Vuosittain

Nykyinen
4,447 Points
Edellinen
4,748 Points
🇩🇪

Tuonti

Kuukaittain

Nykyinen
122,1 Mrd. EUR
Edellinen
120,7 Mrd. EUR
🇩🇪

Turistien saapumiset

Kuukaittain

Nykyinen
2,934 M
Edellinen
2,336 M
🇩🇪

Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen

Vuosineljännes

Nykyinen
151 % of GDP
Edellinen
153 % of GDP
🇩🇪

Ulkomainen velka

Vuosineljännes

Nykyinen
6,762 T EUR
Edellinen
6,817 T EUR
🇩🇪

Vaihtotase

Kuukaittain

Nykyinen
13,816 Mrd. EUR
Edellinen
24,468 Mrd. EUR
🇩🇪

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Vuosittain

Nykyinen
4,5 % of GDP
Edellinen
5,9 % of GDP
🇩🇪

Vaihtotaseen tavarat

Kuukaittain

Nykyinen
13,313 Mrd. EUR
Edellinen
19,595 Mrd. EUR
🇩🇪

Vienti

Kuukaittain

Nykyinen
136,6 Mrd. EUR
Edellinen
135,8 Mrd. EUR

Kultavarannot

Kultavarannot ovat maan kullan varoja, joita keskuspankki hallitsee tai valvoo.

Mikä on Kultavarannot?

Kultareservit ovat keskeinen osa monien maiden taloudellista ja makrotaloudellista strategiaa. Ne ovat historiallisesti edustaneet luotettavaa taloudellista turvavälinettä, joka tarjoaa suojaa taloudellisilta epävakauksilta, inflaatiolta ja valuuttariskeiltä. Tämän teksti käsittelee syvemmin kultareservien merkitystä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden arvokkaiden varojen hallintaan ja säilyttämiseen. Verkkosivustomme, eulerpool, tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, ja haluamme tarjota syvällisen analyysin ja ymmärryksen kultareserveistä osana tätä laajempaa palveluamme. Kultareservit edustavat valtion omaisuutta fyysisten kultaharkkojen tai talletusten muodossa. Nämä reservit sijaitsevat tyypillisesti keskuspankkien holveissa ja ovat tärkeä osa maan kansainvälistä reservivarantoa. Kultareservien hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa kansallinen ja taloudellinen vakaus. Historiallisesti kulta on ollut pitkään käytössä valuuttana ja mittana arvon säilyttämiseksi. Vaikka kullan rooli rahajärjestelmässä on muuttunut ajan myötä, se ei ole menettänyt merkitystään taloudellisessa kontekstissa. Kultareservit voidaan nähdä myös kansainvälisenä valuuttavarantona, joka tukee maan valuuttaa ja tarjoaa likviditeettiä hätätilanteissa. Keskuspankit käyttävät kultareservejään osana rahapolitiikkaansa varmistaakseen rahoitusjärjestelmän vakauden. Kulta, toisin kuin monet muut varat, ei ole alttiina luottoriskille ja on erittäin likvidi omaisuuserä, mikä tekee siitä houkuttelevan taloudellisen turvavälineen. Monet maat, kuten Yhdysvallat, Saksa, Italia ja Ranska, pitävät merkittäviä määriä kultaa varannoissaan. Maailman kultareservien suurin omistaja on Yhdysvallat, jonka hallussa on yli 8 000 tonnia kultaa. Euroopan keskuspankit ovat myös merkittäviä kultaomistajia. Näiden maiden korkeat reservitasot heijastavat kullan jatkuvaa merkitystä maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien hallinta edellyttää tarkkaa suunnittelua ja strategiaa. Keskuspankit arvioivat jatkuvasti, milloin on oikea aika hankkia tai myydä kultaa olettaen, että globaalit markkinat ja taloudellinen tilanne muuttuvat jatkuvasti. Kultareservien arvon vaihtelulla on suora vaikutus maan taloudelliseen vakauteen ja kykyyn vastata taloudellisiin kriiseihin. Kalaumento ja inflaatio ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kullan hintaan ja siten kultareservien arvoon. Epävarmoina aikoina sijoittajat usein turvautuvat kultaan, mikä nostaa sen hintaa. Tämän vuoksi keskuspankit seuraavat tarkkaan globaalin talouden tilaa ja reagoivat sen mukaisesti hallinnoimalla kultavarantojaan strategisesti. Kultareservit vaikuttavat myös maan kykyyn lainata rahaa kansainvälisiltä markkinoilta. Suuret kultareservit lisäävät maan luottokelpoisuutta ja luottamusta. Sijoittajat ja muut valtiot näkevät maan, jolla on merkittävät kultareservit, luotettavampana ja vähemmän riskialttiina sijoituskohteena. Historiallisesti kulta on ollut myös merkittävässä roolissa kauppakumppaneiden välisten suhteiden ylläpitämisessä. Ennen nykyisten valuuttajärjestelmien kehittämistä, kullan käyttö valuuttana oli yleistä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Vaikka nykyään käydään kauppaa pääasiassa valuutoilla, kullan rooli on säilynyt symbolisesti ja strategisesti tärkeänä elementtinä. Monet modernit rahataloudelliset teoriat ja käytännöt edelleen pitävät kultaa arvossa. Vaikka kultakanta itsessään on historiaa, kultareservien pitäminen on säilynyt yleisenä käytäntönä monissa maissa. Tämä osoittaa, että kullan pysyvä arvo ja sen rooli turvavälineenä on edelleen merkityksellinen maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien merkitys ulottuu myös geopoliittisiin tekijöihin. Valtiot voivat käyttää kultareservejään vahvistaakseen asemaansa kansainvälisillä areenoilla. Esimerkiksi konflikteissa tai kauppasodissa maat, joilla on suuremmat kultareservit, voivat käyttää niitä neuvotteluvoimanaan ja säilyttää taloudellista itsenäisyyttään paremmin. Teknologian kehittymisen myötä keskuspankit ja muut taloudelliset toimijat kykenevät nyt hallinnoimaan kultavarojaan entistä tehokkaammin ja avoimemmin. Digitalisaatio mahdollistaa tarkemman seurannan ja analyysin, mikä puolestaan parantaa päätöksenteon laatua ja nopeutta. Website Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden seurata ja analysoida kultareservejä liittyen useisiin eri taloudellisiin muuttujirn. Tämä tieto voi auttaa sijoittajia ja talouden ammattilaisia tekemään valistuneempia päätöksiä markkinoiden dynamiikasta ymmärryksen kautta. Kultareservit ovat vain yksi osa laajempaa makrotaloudellista kokonaiskuvaa, mutta niiden vaikutus ja merkitys ovat kiistattomat. Kokonaisuudessaan kultareservit ovat olennainen osa maailman taloudellista infrastruktuuria. Ne toimivat vakauttavana tekijänä, luottamuksen lähteenä ja hätävarantona monille maille. Eulerpoolin tarjoama kattava data- ja analytiikkapalvelu tukee käyttäjiä ymmärtämään näiden arvokkaiden varojen roolin ja vaikutuksen paremmin. Kultareservien arvon merkitys on säilynyt vuosisatojen ajan, ja niiden hallinta on edelleen kriittinen osa valtioiden taloudellista suunnittelua ja strategiaa.

Kultavarannot Saksa — FAQ

What is the current Kultavarannot in Saksa?

The current Kultavarannot in Saksa is 3 350,25 tonnia as of 1.3.2026.

How has the Kultavarannot in Saksa changed recently?

The Kultavarannot in Saksa decreased from 3 350,25 tonnia (1.12.2025) to 3 350,25 tonnia (1.3.2026).

What is the all-time high for Kultavarannot in Saksa?

The all-time high for Kultavarannot in Saksa was 3 468,6 tonnia, recorded on 1.3.2000.

What is the all-time low for Kultavarannot in Saksa?

The all-time low for Kultavarannot in Saksa was 3 350,25 tonnia, recorded on 1.6.2025.

What is the historical average of Kultavarannot in Saksa?

The historical average of Kultavarannot in Saksa is 3 396,91 tonnia, calculated over the period from 1.3.2000 to 1.3.2026.

Where does the Kultavarannot data for Saksa come from?

The Kultavarannot data for Saksa is sourced from World Gold Council and published on Eulerpool.