Saksassa kulta säilyy suosittuna sijoituskohteena myös koronapandemian jälkeen. Steinbeis-yliopiston Berliinissä tekemä tutkimus Reisebankille osoittaa, että saksalaiset sijoittavat edelleen kultaan huolimatta korkeista hinnoista. Tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa on 9034 tonnia kultaa, mikä on lievä lasku verrattuna vuoteen 2021, jolloin kirjattiin 9089 tonnia. Kultaharkkojen ja -kolikoiden määrä on kuitenkin kasvanut: vuodesta 2021, jolloin määrä oli 5194 tonnia, se on noussut 5229 tonniin.

Kullan suosio sijoitusvaihtoehtona johtuu ei vähiten sen roolista inflaatiosuojana. 61 prosenttia liittotasavallan kansalaisista omistaa kultaa jossain muodossa. Vaikka se ei tuota korkoja tai osinkoja, kultaa pidetään arvovakaana sijoituksena. Erityisesti kriisiaikoina sijoittajat etsivät turvaa jalometallista.

Korkeat hinnat eivät pelota sijoittajia. Unssin hinta kullalle saavutti vuoden alussa ennätykselliset 2431 dollaria. World Gold Councilin Louise Streetin mukaan kultahinta voi nousta voimakkaasti vuonna 2024.

Kultaisen sukupolven nousu: Nuoremmat saksalaiset, sukupolvi Z, ovat yhä enemmän löytäneet kullan sijoituskohteena. Jensen Kleinin, tutkimuksen tekijän ja Steinbeis-yliopiston Financial Services -tutkimuskeskuksen jäsenen mukaan tämä heijastaa suoraan tämän sukupolven kokemuksia korkeista inflaatioista.

Tutkimus tuo myös esille jatkuvan suuntauksen fyysiseen kultainvestointiin Saksassa, riippumatta vaihtelevista markkinahinnoista. Tämä ei näy ainoastaan yksityisellä, vaan myös institutionaalisella sektorilla, missä fyysisen kullan varastomäärät ovat tosin laskeneet, mutta ovat edelleen merkittäviä.