Meta, Facebookin ja Instagramin emoyhtiö, ilmoitti keskiviikkona „Fraud Intelligence Reciprocal Exchange“ (FIRE) -alustan käyttöönotosta, jonka kautta pankit voivat jakaa tietoja epäilyttävistä tapahtumista yhtiölle. Tämän aloitteen tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ja sulkemaan vilpillisiä tilejä sosiaalisen median alustoilla nopeammin.
Pilotihanke brittiläisten NatWest- ja Metro Bank -pankkien kanssa osoitti Metan mukaan jo ensimmäisiä menestyksiä: pankkien toimittamien huijaussivustojen linkkien avulla noin 20 000 huijaustiliä voitiin sulkea alustoilla. Nyt kumppanuutta laajennetaan muihin pankkeihin.
Laajeneminen yhteistyössä tapahtuu aikana, jolloin teknologiasektoria tarkkaillaan entistä tiiviimmin. Keskiössä ovat niin sanotut "Authorised Push Payment" (APP) -petokset, joissa uhreja huijataan siirtämään rahaa suoraan petostekijöille. Alan järjestön UK Finance mukaan brittiläiset kuluttajat menettivät viime vuonna noin 460 miljoonaa puntaa APP-petosten vuoksi, ja 70 prosenttia näistä tapauksista liittyi verkossa tilattuihin mutta koskaan toimittamattomiin tavaroihin.
Suurin osa vilpillisistä mainoksista julkaistaan sosiaalisilla alustoilla kuten Facebook Marketplacella ja Instagramissa, kuten Lloyds Banking Groupin ja TSB:n tutkimukset osoittavat. Meta on siten yhä kasvavan paineen alla ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin tällaisia toimia vastaan.
Nathaniel Gleicher, Metan maailmanlaajuinen petostentorjunnan johtaja, kommentoi uutta yhteistyötä: "Haluaisimme nähdä, että useammat pankit tekevät yhteistyötä kanssamme, mutta en voi ennustaa, millainen kvantitatiivinen vaikutus sillä on petostilastoihin." Hän kuitenkin korosti, ettei mikään yksittäinen toimenpide yksinään voi täysin ratkaista verkkopetosten ongelmaa.
FIRE-ohjelman käyttöönotto tapahtuu keskellä kasvavaa kritiikkiä siitä, että teknologiayritykset eivät tee tarpeeksi petosten torjumiseksi. Useista aloitteista huolimatta APP-petosten määrä nousi viime vuonna 12 prosenttia noin 230 000 tapaukseen. Tätä nousua vauhditti erityisesti 36 prosentin kasvu tavarapetostapauksissa, joissa kuluttajat eivät koskaan saaneet tilaamiaan tuotteita.
Rocio Concha, politiikka- ja edunvalvontajohtaja kuluttajansuojajärjestössä Which?, toivotti kumppanuuden tervetulleeksi, mutta korosti, että "tarvitaan paljon tiiviimpää yhteistyötä keskeisten yritysten ja hallituksen välillä". Concha vaati, että telekommunikaatiopalveluntarjoajat, verkkomainospalvelut ja verkkotunnusten rekisteröijät velvoitettaisiin tarkistamaan käyttäjiensä oikeellisuus – vastaavalla tavalla kuin pankkien ja verkkoympäristöjen on jo tehtävä.
Poliitikot ja pankit kritisoivat myös teknologiayritysten vähäistä taloudellista osallistumista petosuhreille maksettaviin korvauksiin.
Uusien säännösten mukaan, jotka tulevat voimaan 7. lokakuuta, pankkien ja maksupalveluntarjoajien on korvattava petoksen uhreille vahingot enintään 85 000 puntaan asti. Rahoitusalan edustajat väittävät, että teknologiayritysten osallistuminen näihin kustannuksiin loisi lisäkannustimen alustoille torjua petoksia juuriltaan.
Mark Tierney, alan rajat ylittävän Stop Scams UK -aloitteen toimitusjohtaja, kommentoi myönteisesti Metan uutta aloitetta: "Olemme iloisia siitä, että jotkut jäsenpankeistamme ovat liittyneet Metan FIRE-aloitteeseen. Tämä voisi olla käännekohta petollisen sisällön käsittelyssä.
Meta, joka on jo "Online Fraud Charterin" allekirjoittaja, tekniikkayritysten ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen välinen vapaaehtoinen petostentorjuntasopimus, velvoitetaan lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan "Online Safety Actin" nojalla poistamaan petolliset mainokset alustoiltaan. Muuten Britannian viestintäviranomainen Ofcom voi määrätä sakkoja.
Nathaniel Gleicher korosti, että Meta ei odota lainsäädäntöä, vaan toimii proaktiivisesti petoksia vastaan: "Suurin motivaatio meille on, että käyttäjämme voivat turvallisesti liikkua omassa verkkoyhteisössään.
