Euroryhmän inflaatiovauhti on heinäkuussa 2021 saavuttanut matalimman tason kuukausiin, ja on tällä hetkellä 2,6 prosentissa. Tämä käy ilmi tilastovirasto Eurostatin tuoreesta ennakkotiedosta helmikuulta, ja se vie Euroopan keskuspankin (EKP) lähemmäksi sen kahden prosentin inflaatotavoitetta. Siitä huolimatta EKP pysyy varovaisena ja pitää toistaiseksi korkotasot ennallaan. Tärkeänä tekijänä tässä on palkkasopimusten kasvu, johon keskuspankki parhaillaan kiinnittää erityistä huomiota.

EKP:n tuoreen arvion mukaan työehtosopimusten mukaiset palkat euroalueella ovat neljännellä vuosineljänneksellä 2023 nousseet 4,5 prosenttia. Vaikka tämä nousu on aiempaa pienempi, se on silti liian suuri pitkäaikaisen hintavakauden takaamiseksi. Korkojen laskun ajankohta riippuu siis erityisesti meneillään olevan ensimmäisen neljänneksen työehtosopimuspalkkojen jatkokehityksestä. Mikäli työehtosopimusneuvottelut ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä johtavat maltillisiin tuloksiin, tie koronlaskulle avautuu. Muussa tapauksessa on mahdollista, että EKP:n jäsenet odottavat vielä kuukausia korkokäänteen tapahtumista. Sillä korkeat palkankorotukset voivat vaikuttaa kestävästi negatiivisesti inflaatioon, erityisesti jos tuottavuus pysyy edelleen heikkona ja yritykset siirtävät korkeammat palkkakustannukset asiakkailleen.

Varhaisen kuvan saamiseksi palkkakehityksestä on EKP kehittänyt sisäisen varoitusjärjestelmän, joka tunnetaan myös nimellä "Palkkaseuranta". Tässä seurataan välittömästi sopimuksia seitsemässä 20 euromaasta, jotta ei tarvitsisi odottaa virallisia tilastoja, jotka julkaistaan viiveellä. Nämä ennakkotiedot viittaavat siihen, että palkkapaine saattaa väliaikaisesti hellittää ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2024, mutta sen jälkeen oletettavasti kasvaa jälleen vahvemmin noin viiden prosentin suuntaan.

EKP seuraa työehtosopimuspalkkojen kehitystä suurella hermostuneisuudella, sillä ammattiliitot eivät tällä hetkellä ole valmiita kompromisseihin ja pidättyväisyyteen. Viime vuoden korkea inflaatio on jättänyt jälkensä työntekijöihin. Tilastokeskuksen mukaan Saksan työehtosopimuspalkat nousivat vuonna 2023 3,7 prosenttia, mikä on selvästi alle 5,9 prosentin keskimääräisen inflaatiovauhdin. Tämä on johtanut työntekijöiden ostovoiman huomattavaan laskuun. Ammattiliittoja lähellä oleva WSI-instituutti raportoi myös, että työehtosopimuspalkkojen ostovoima on laskenut vuoden 2016 tasolle. Käynnissä olevien työehtosopimusneuvottelujen tulisi siksi olla merkittävien reaalipalkkojen nousujen mukaisia, sanoo WSI:n palkka-asiantuntija Thorsten Schulten.

Ammattiyhdistykset ja työntekijät vahvistuneina vuoden 2024 neuvottelukierrokseen, kun euromaiden työmarkkinat ovat edelleen hyvin käytössä ja osaajapula vallitsee. Inflaation nykyisestä laskusta huolimatta, joka johtuu pääasiassa elintarvikkeiden hintojen laskusta, ydininflaatiovauhti ilman huomioon otettuja elintarvikkeita ja energiaa pysyy 3,1 prosentissa korkeana. Deutsche Bankin Sebastian Beckerin arvion mukaan, vahvojen palkankorotusten johdosta se todennäköisesti tulee pysymään yli kahden prosentin vielä pitkälle tulevaan vuoteen. Näin ollen kestää jonkin aikaa, ennen kuin myös ydininflaatio lähestyy EKP:n kahden prosentin tavoitetta.

Vaikka taloustieteilijät pitävät edistystä viimeisten parin vuoden aikaisesti korkean inflaation torjunnassa rohkaisevana, jotkut varoittavat olemasta liian optimistisia nykytilanteen suhteen. EKP pysyy siis varovaisena ja seuraa tarkasti palkkakehitystä.