Uudet säännöt, vanhat ongelmat: Euroopan teollisuus huokaa byrokratian painon alla

EU halusi olla ilmastonsuojelun edelläkävijä kunnianhimoisilla säännöksillä – mutta vihreällä paratiisilla on hintansa. Vuodesta 2021 on ollut voimassa tiukka kielto uusille polttomoottoreille vuodesta 2035 alkaen, rinnalla kunnianhimoiset päästöstandardit. Tavoite: luoda varmuutta ja ennakoitavuutta autoteollisuudelle.

Mutta todellisuus näyttää synkältä. "On tapahtunut paljon", kommentoi Clepan, Euroopan autonvaraosavalmistajien yhdistyksen, pääsihteeri Benjamin Krieger vaatimattomasti. Pandemia, energiakriisi, vähenevä sähköautojen kysyntä ja halpojen kiinalaisten ajoneuvojen invaasio ovat kuluttaneet alaa. 30 000 työpaikkaa katosi vuoden aikana – ja tämä on vain jäävuoren huippu.

Sähköautot innovaatioiden sijaan: Kuinka EU hidastaa omaa teollisuuttaan

EU-säännöt pakottavat valmistajat keskittymään täysin sähköiseen liikkuvuuteen. Plug-in-hybridit tai vaihtoehtoiset teknologiat? Poissa. "Monet yritykset ovat luopuneet polttomoottoriliiketoiminnasta ja panostaneet kaikkeen sähköiseen liikkuvuuteen", kritisoi Matthias Zink, autoteollisuuden alihankkija Schaefflerin toimitusjohtaja. Tuloksena: pirstoutuneet markkinat ilman joustavuutta.

Teollisuus ja hallitukset vaativat nyt helpotuksia. Jopa Ursula von der Leyen, EU:n vihreän kurssin arkkitehti, tuntuu harkitsevan kantaansa uudelleen. Hänen ensi kauden painopisteensä: vähemmän byrokratiaa, enemmän pragmatismia.

Kun Eurooppa sääntelee, Amerikka purkaa sääntelyä – Elon Musk veturina

Toisella puolella Atlanttia Donald Trump palaa – ja hänen kanssaan deregulointi. Valtapeli: Elon Musk, miljardööri ja Teslan perustaja, tulee uuden "Hallinnon tehokkuusministeriön" varajohtajaksi. Tavoite? Purkaa sääntöjä, edistää kasvua. Viesti on selvä: Vähemmän valvontaa, enemmän talouskasvua.

EU:lle painajainen. Niin sanottu "Brysselin vaikutus", eli Euroopan kyky asettaa maailmanlaajuisia standardeja, uhkaa rapautua. "Tarvitsemmeko Elon Muskin deregulaatioon Euroopassa?" kysyy Krieger retorisesti ja käynnistää siten keskustelun: Kuinka paljon byrokratiaa on liikaa?

Pienyrittäjät äärirajoilla: Kun byrokratia hidastaa kestävyyttä

Nicht nur die großen Konzerne stöhnen, auch kleine Unternehmen ächzen unter der Regelungsflut. Michel Ceyssens, Besitzer eines kleinen Seifenunternehmens in Belgien, musste 1.800 Euro in Berichterstattung und Beraterkosten investieren – nur, um die Anforderungen seiner Kunden zu erfüllen. „Es ist völlig benutzerunfreundlich“, klagt auch Max Arnold, Druckereibesitzer in Potsdam.

Die EU yrittää helpottaa pienyritysten taakkaa, mutta jopa vihreät edelläkävijät kamppailevat vaatimusten kanssa. "Vauhti on hiipunut, kukaan ei enää halua investoida", tiivistää RHI Magnesitan toimitusjohtaja Stefan Borgas.

Das Basel -ongelma: Euroopan pankit menettävät asemiaan

Finanssiala ei ole paremmassa asemassa. Samaan aikaan kun EU ottaa käyttöön tiukempia Basel III -sääntöjä, Yhdysvallat kulkee päinvastaista tietä. Tuloksena? Vähemmän likviditeettiä ja korkeammat esteet investoinneille Euroopassa. "EU on mennyt liian pitkälle", arvostelee Wim Mijs Euroopan pankkiyhdistyksestä.

KI ja Big Tech: Mahdollisuudet hukattu?

Vaikka tulevaisuuden alat kuten tekoäly taistelevat Euroopan sääntelytaipumuksen kanssa, uhkaa EU jäädä sivuun byrokraattisen epävarmuuden vuoksi kun USA pumppaa miljardeja start-upeihin. "Eurooppalaiset yritykset voivat jäädä alkuvaiheen innovaatioiden ulkopuolelle," varoittaa Mario Draghi raportissa. Kuitenkin on myös ääniä, jotka kehuvat Euroopan lähestymistapaa: "Sääntelykehys on joustava ja mahdollistaa mukautukset," toteaa Sandra Wachter Oxfordin yliopistosta.

Quo vadis, Eurooppa?

Die nächsten Jahre werden entscheidend. Tulevat vuodet ovat ratkaisevia. Wird Europa zum Vorbild für nachhaltige Innovation oder zum Mahnmal für Überregulierung? Tuleeko Euroopasta kestävän innovaation esikuva vai yliregulaation muistomerkki? Eins ist klar: Die Zeit der Fehler ist vorbei. Yksi asia on selvä: virheiden aika on ohi.