Liittopäivien Unionsfraktion vaatii maataloustuotteiden Venäjää ja Valko-Venäjää kohtaan kohdistuvien pakotteiden kiristämistä. Nykyisen geopoliittisen tilanteen valossa ei ole vain mahdollista, vaan myös tarpeellista luopua näistä maista tulevien viljatuontien hyväksikäytöstä, totesi maatalouspoliittinen puhemies Albert Stegemann (CDU). Täydellinen tuontikielto on tarkoitettu viemään Moskovalta tärkeä tulonlähde, jonka Unionin esityksen mukaan käytetään Ukrainaa vastaan käytävän sodan rahoittamiseen.

Vaade on osa hakemuksesta, jota käsitellään tällä viikolla liittopäivillä, ja se sisältää laaja-alaisen tuontikiellon kaikille Venäjän ja Valko-Venäjän maataloustuotteille ja elintarvikkeille. Perusteluissa viitataan siihen, kuinka Venäjä käyttää viljanviennin strategisesti luoden riippuvuutta ja hankkien tärkeitä vaihtotuloja sotatalouteensa.

Euroopan unioni, joka jatkaa venäläisen vehnän tuontia, on jo kamppaillut tuontimäärien kaksinkertaistamisesta 700 000 tonniin kaudella 2023/2024. Vaikka EU-komissio on ehdottanut korkeampia tulleja venäläiselle viljalle, unioni väittää, että pelkät tullit eivät riitä.

Lisäksi eurooppalaisella tasolla vaaditaan, että liittohallitus valmistelisi kansallisia toimenpiteitä, jos EU-tasolla ei pystyttäisi saamaan nopeaa sopimusta. Stegemann ehdottaa, että tuontikiellon ohella EU voisi edistää viljan ostoa ja varastointia markkinoiden helpottamiseksi ja viljelijöiden tulojen parantamiseksi.

Tällaisen askeleen globaalit vaikutukset ovat kuitenkin monimutkaisia. Venäjä ja Ukraina ovat vastuussa melkein kolmanneksesta maailmanlaajuisesti viedystä vehnästä. Kaupan rajoitukset voisivat siis aiheuttaa laajalle ulottuvia seurauksia, ei ainoastaan EU:lle, vaan myös maailmanmarkkinahinnoille ja huoltovarmuudelle köyhemmissä maissa.