Islanti Väestö
Kurssi
Nykyinen Väestö Islantissa on 389 400 . Väestö Islantissa nousi 389 400 1.1.2025, kun se oli 383 600 1.1.2024. Välillä 1.1.1960 ja 1.1.2025, keskimääräinen BKT Islantissa oli 266 833,33 . Korkein arvo saavutettiin 1.1.2025 389 400,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1960 170 000,00 .
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Väestö
Väestö
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Väestö Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 389 400 | |
| 383 600 | |
| 387 800 | |
| 376 200 | |
| 368 800 | |
| 364 100 | |
| 357 000 | |
| 348 500 | |
| 338 300 | |
| 332 500 |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Väestö
Avoimet työpaikat
Kuukaittain
Avointen työpaikkojen osuus
Vuosineljännes
Eläkeikä miehet
Vuosittain
Kokopäivätyöllisyys
Vuosineljännes
Naisten eläkkeelle jäämisen ikä
Vuosittain
nuorisotyöttömyysaste
Kuukaittain
Osa-aikatyö
Vuosineljännes
Palkat
Vuosittain
Palkkakasvu
Kuukaittain
Pitkäaikaisen työttömyyden osuus
Vuosittain
Työlliset henkilöt
Kuukaittain
Työllisyysaste
Kuukaittain
Työttömät henkilöt
Kuukaittain
Työttömyysaste
Kuukaittain
Työväestön osallistumisaste
Kuukaittain
Väestö
Islannin väestö edustaa alle 0,01 prosenttia maailman väestöstä, mikä tarkoittaa, että yksi henkilö jokaista 21834 ihmistä kohden planeetalla on Islannin asukas.
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Väestö?
Macroeconomic Category 'Population' in Finnish Väestö on yksi keskeisimmistä tekijöistä makrotaloudessa, ja sen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi talouden eri osa-alueisiin. Väestönkehitys, ikärakenne, syntyvyys ja kuolleisuus, sekä muuttoliike ovat kaikki keskeisiä tekijöitä, jotka muokkaavat talouden kokonaiskuvaa. Eulerpoolissa tarjoamme kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa väestöön liittyvistä makrotaloudellisista indikaattoreista, jotta käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analyysejä. Väestönmäärän kasvu ja sen jakautuminen ovat avainasemassa talouden kehityksessä. Väestönkasvun nopeus vaikuttaa suoraan työvoiman tarjontaan, kulutuskysyntään ja julkisten palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi voimakas väestönkasvu tarkoittaa usein lisääntyvää tarvetta koulutukselle, terveydenhuollolle ja infrastruktuurille. Toisaalta hidastuva tai negatiivinen väestönkasvu voi tuoda mukanaan haasteita, kuten työvoimapulaa ja kasvavia eläkemenopaineita. Väestönkasvulla on myös suorat vaikutukset BKT:hen ja taloudelliseen kasvuun, sillä se vaikuttaa sekä tarjontapuoleen (työvoima) että kysyntäpuoleen (kulutus). Ikärakenne on toinen merkittävä väestötekijä, joka vaikuttaa makrotalouteen. Ikääntyvä väestö asettaa haasteita eläkejärjestelmille ja terveydenhuollolle, samalla kun se vähentää työvoiman määrää ja voi hidastaa talouskasvua. Nuorekaampi väestörakenne puolestaan merkitsee suurempaa työvoiman tarjontaa ja potentiaalista innovaatio- ja talouskasvua, mutta se vaatii myös suuria investointeja koulutukseen ja nuorten työllisyyteen. Ikärakenteen vaikutukset ulottuvat myös kulutuskysyntään, sillä eri ikäryhmillä on erilaiset kulutustottumukset ja tarpeet. Syntyvyys ja kuolleisuus ovat luonnollisesti olennaisia väestödynamiikan osatekijöitä. Syntyvyyden lasku monissa kehittyneissä maissa on johtanut väestön ikääntymiseen ja jopa väestön supistumiseen. Toisaalta korkea syntyvyys kehitysmaissa voi johtaa nopeaan väestönkasvuun, mutta se voi myös aiheuttaa haasteita, kuten riittämättömät resurssit koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kuolleisuus puolestaan vaikuttaa elinajanodotteeseen ja väestön ikärakenteeseen, mikä heijastuu sosiaaliturvajärjestelmiin ja taloudelliseen suunnitteluun pitkällä aikavälillä. Muuttoliike on toinen merkittävä väestötekijä, joka voi merkittävästi vaikuttaa talouteen. Kansainvälinen muuttoliike voi täydentää työvoimapulaa, tuoda uusia taitoja ja innovaatioita sekä lisätä kulttuurista monimuotoisuutta. Toisaalta se voi myös aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia jännitteitä, jos kotouttamistoimet eivät ole riittäviä tai jos muuttoliike kohdistuu voimakkaasti tiettyihin alueisiin. Sisäinen muuttoliike, kuten maaseudulta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike, vaikuttaa myös talouden rakenteeseen ja alueelliseen kehitykseen. Väestön koulutustaso on toinen merkittävä väestöön liittyvä makrotaloudellinen tekijä. Koulutustaso vaikuttaa suoraan työvoiman tuottavuuteen, innovaatiokykyyn ja talouden kilpailukykyyn. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä korreloi usein positiivisesti taloudellisen kasvun, korkeamman elintason ja paremman sosiaalisen koheesion kanssa. Toisaalta matala koulutustaso voi johtaa suurempaan työttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin. Myös väestön terveys on keskeinen makrotaloudellinen tekijä. Terveempi väestö on tuottavampi ja sen työvoiman tarjonta on suurempi. Korkea terveydenhuollon laatu ja saavutettavuus voivat myös lisätä eliniänodotetta, mikä vaikuttaa ikärakenteeseen ja eläkemenoihin. Terveysongelmat, kuten krooniset sairaudet tai epidemiat, voivat puolestaan vaikuttaa taloudelliseen suorituskykyyn ja vaatia merkittäviä resursseja terveydenhuoltoon. Tarkasteltaessa väestöä osana makrotaloutta, on tärkeää huomioida myös väestön jakautuminen maantieteellisesti ja sosioekonomisesti. Kaupunkien ja maaseudun väestökehitys voi olla hyvin erilaista, ja se vaikuttaa sekä alueelliseen että kansalliseen talouskehitykseen. Sosioekonomiset tekijät, kuten tulotaso, työllisyysaste ja asuinolot, vaikuttavat myös väestön taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme kattavaa dataa ja analyysejä kaikista näistä väestön makrotaloudellisista tekijöistä. Tavoitteenamme on tarjota käyttäjillemme selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään väestön dynamiikan vaikutuksia talouteen ja tekemään parempia päätöksiä. Olitpa sitten taloudellinen analyytikko, politiikantekijä, tutkija tai opiskelija, löydät meiltä tarvitsemasi tiedot ja työkalut väestöön liittyvien makrotaloudellisten kysymysten tarkasteluun ja analysointiin. Ymmärtämällä väestön vaikutukset talouteen, voimme paremmin suunnitella ja toteuttaa sellaisia taloudellisia ja sosiaalisia strategioita, jotka tukevat kestävää ja tasapainoista kehitystä. Väestön dynamiikan analysointi on keskeistä, kun pyritään ennakoimaan tulevia taloudellisia trendejä ja varautumaan niihin. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan käyttäjilleen korkealaatuista dataa ja syvällisiä analyysejä, jotta voimme yhdessä luoda selkeämmän kuvan tulevaisuuden makrotaloudellisesta maisemasta.
Väestö Islanti — FAQ
What is the current Väestö in Islanti?
The current Väestö in Islanti is 389 400 as of 1.1.2025.
How has the Väestö in Islanti changed recently?
The Väestö in Islanti increased from 383 600 (1.1.2024) to 389 400 (1.1.2025).
What is the all-time high for Väestö in Islanti?
The all-time high for Väestö in Islanti was 389 400,00, recorded on 1.1.2025.
What is the all-time low for Väestö in Islanti?
The all-time low for Väestö in Islanti was 170 000,00, recorded on 1.1.1960.
What is the historical average of Väestö in Islanti?
The historical average of Väestö in Islanti is 266 833,33, calculated over the period from 1.1.1960 to 1.1.2025.
Where does the Väestö data for Islanti come from?
The Väestö data for Islanti is sourced from EUROSTAT and published on Eulerpool.