🇮🇸

Islanti Palkkojen kasvu

Kurssi

1,9 %

1.2.2026

Muutos +/-

-0,6 %

Prosentuaalinen muutos

-24,00 %

Nykyinen Palkkojen kasvu arvo maassa Islanti on 1,9 %. Palkkojen kasvu maassa Islanti laski arvoon 1,9 % päivänä 1.2.2026, kun se oli 2,5 % päivänä 1.1.2026. Välillä 1.1.1990 ja 1.12.2025 keskimääräinen BKT maassa Islanti oli 1,97 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.3.2016 arvoltaan 11,60 %, kun taas alin arvo kirjattiin päivänä 1.1.2009 arvoltaan −9,30 %.

Lähde: Statistics Iceland

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Palkkojen kasvu

3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi

Palkkakasvu

Access this data via the Eulerpool API

Docs Get Free API Key

Palkkojen kasvu Historia

Palkkojen kasvu — Historia
Päivämäärä	Arvo
1.2.2026	1,9 %
1.1.2026	2,5 %
1.12.2025	2,4 %
1.11.2025	3,6 %
1.10.2025	3,2 %
1.9.2025	3,5 %
1.8.2025	3,8 %
1.7.2025	3,5 %
1.6.2025	3,8 %
1.5.2025	4,3 %
1.4.2025	3,9 %
1.3.2025	3 %
1.2.2025	4,6 %
1.1.2025	4,3 %
1.12.2024	1,6 %
1.11.2024	1,3 %
1.10.2024	0,9 %
1.9.2024	0,7 %
1.8.2024	0,3 %
1.7.2024	0,2 %
1.6.2024	0,1 %
1.5.2024	0,4 %
1.4.2024	1 %
1.3.2024	1,4 %
1.2.2024	0,2 %
1.1.2024	0,4 %
1.11.2023	2,6 %
1.10.2023	2,8 %
1.9.2023	2,7 %
1.8.2023	2,8 %
1.7.2023	2,8 %
1.6.2023	1,9 %
1.5.2023	0,1 %
1.12.2022	2,6 %
1.5.2022	0,9 %
1.4.2022	1,2 %
1.3.2022	0,4 %
1.2.2022	1 %
1.1.2022	1,5 %
1.12.2021	2 %
1.11.2021	2,5 %
1.10.2021	2,9 %
1.9.2021	3,3 %
1.8.2021	3,4 %
1.7.2021	3,4 %
1.6.2021	3,4 %
1.5.2021	2,9 %
1.4.2021	2,7 %
1.3.2021	6 %
1.2.2021	6,2 %
1.1.2021	5,8 %
1.12.2020	3,5 %
1.11.2020	3,7 %
1.10.2020	3,4 %
1.9.2020	3,1 %
1.8.2020	3,2 %
1.7.2020	3,1 %
1.6.2020	4 %
1.5.2020	3,8 %
1.4.2020	4,5 %
1.3.2020	2,8 %
1.2.2020	2,3 %
1.1.2020	3,2 %
1.12.2019	2,4 %
1.11.2019	1,5 %
1.10.2019	1,3 %
1.9.2019	1,2 %
1.8.2019	1,1 %
1.7.2019	1,1 %
1.6.2019	0,9 %
1.5.2019	1,4 %
1.4.2019	3,4 %
1.3.2019	2,5 %
1.2.2019	2,6 %
1.1.2019	2,3 %
1.12.2018	2,2 %
1.11.2018	2,8 %
1.10.2018	3,2 %
1.9.2018	3 %
1.8.2018	3,3 %
1.7.2018	3,5 %
1.6.2018	3,3 %
1.5.2018	4,2 %
1.4.2018	4,9 %
1.3.2018	4,2 %
1.2.2018	4,8 %
1.1.2018	4,8 %
1.12.2017	4,8 %
1.11.2017	5,3 %
1.10.2017	5,2 %
1.9.2017	6 %
1.8.2017	5,3 %
1.7.2017	5,3 %
1.6.2017	5,6 %
1.5.2017	6 %
1.4.2017	2,9 %
1.3.2017	3,3 %
1.2.2017	3,5 %
1.1.2017	6,7 %
1.12.2016	7,1 %
1.11.2016	7,5 %
1.10.2016	8,4 %
1.9.2016	8,5 %
1.8.2016	10,1 %
1.7.2016	9,9 %
1.6.2016	10,6 %
1.5.2016	11,5 %
1.4.2016	11,6 %
1.3.2016	11,6 %
1.2.2016	10,3 %
1.1.2016	7,1 %
1.12.2015	7,6 %
1.11.2015	6,6 %
1.10.2015	6 %
1.9.2015	6,2 %
1.8.2015	5,3 %
1.7.2015	5,9 %
1.6.2015	5,6 %
1.5.2015	3,5 %
1.4.2015	3,7 %
1.3.2015	4 %
1.2.2015	5,6 %
1.1.2015	5,5 %
1.12.2014	5,7 %
1.11.2014	5,4 %
1.10.2014	4,6 %
1.9.2014	4,4 %
1.8.2014	4 %
1.7.2014	3,5 %
1.6.2014	3,1 %
1.5.2014	2,8 %
1.4.2014	2,5 %
1.3.2014	2,2 %
1.2.2014	2,5 %
1.1.2014	3,4 %
1.12.2013	1,8 %
1.11.2013	2,3 %
1.10.2013	2,3 %
1.9.2013	1,9 %
1.8.2013	1,3 %
1.7.2013	1,6 %
1.6.2013	2,3 %
1.5.2013	2,1 %
1.4.2013	2,4 %
1.3.2013	1,4 %
1.2.2013	0,4 %
1.1.2013	0,8 %
1.12.2012	0,5 %
1.11.2012	0,4 %
1.10.2012	0,8 %
1.9.2012	1,4 %
1.8.2012	1,7 %
1.7.2012	1,4 %
1.6.2012	1,4 %
1.5.2012	5,3 %
1.4.2012	5,1 %
1.3.2012	5,4 %
1.2.2012	4,6 %
1.1.2012	2,4 %
1.12.2011	3,6 %
1.11.2011	3,6 %
1.10.2011	3,5 %
1.9.2011	2,6 %
1.8.2011	2,7 %
1.7.2011	2,7 %
1.6.2011	2,7 %
1.5.2011	1,9 %
1.4.2011	1,4 %
1.3.2011	2 %
1.2.2011	2,2 %
1.1.2011	2,6 %
1.12.2010	2,1 %
1.11.2010	2 %
1.10.2010	2,6 %
1.9.2010	2,3 %
1.8.2010	1,4 %
1.7.2010	1,1 %
1.6.2010	0,4 %
1.1.2008	0,6 %
1.12.2007	2,5 %
1.11.2007	2,6 %
1.10.2007	3 %
1.9.2007	3,6 %
1.8.2007	4 %
1.7.2007	4,4 %
1.6.2007	5,7 %
1.5.2007	5 %
1.4.2007	4,6 %
1.3.2007	3,9 %
1.2.2007	2,9 %
1.1.2007	2,8 %
1.12.2006	2,8 %
1.11.2006	3,2 %
1.10.2006	3,6 %
1.9.2006	3,1 %
1.8.2006	2,3 %
1.7.2006	1,6 %
1.6.2006	0,5 %
1.5.2006	0,9 %
1.4.2006	1,8 %
1.3.2006	3,4 %
1.2.2006	4,1 %
1.1.2006	3,8 %
1.12.2005	2,8 %
1.11.2005	2,9 %
1.10.2005	2,3 %
1.9.2005	2,1 %
1.8.2005	2,5 %
1.7.2005	3 %
1.6.2005	3,1 %
1.5.2005	3,6 %
1.4.2005	3 %
1.3.2005	2 %
1.2.2005	2,1 %
1.1.2005	2,4 %
1.12.2004	2 %
1.11.2004	1,6 %
1.10.2004	1,6 %
1.9.2004	1,7 %
1.8.2004	1,6 %
1.7.2004	1,4 %
1.6.2004	1,2 %
1.5.2004	1 %
1.4.2004	1,3 %
1.3.2004	1,8 %
1.2.2004	1,3 %
1.1.2004	0,9 %
1.12.2003	2,8 %
1.11.2003	2,9 %
1.10.2003	3,1 %
1.9.2003	3,3 %
1.8.2003	3,4 %
1.7.2003	3,7 %
1.6.2003	3,9 %
1.5.2003	3,6 %
1.4.2003	3,3 %
1.3.2003	3,4 %
1.2.2003	3,6 %
1.1.2003	3,9 %
1.12.2002	3,7 %
1.11.2002	3,4 %
1.10.2002	3,2 %
1.9.2002	2,8 %
1.8.2002	2,8 %
1.7.2002	3 %
1.6.2002	2,3 %
1.5.2002	2,1 %
1.4.2002	1,3 %
1.3.2002	0,5 %
1.2.2002	0,9 %
1.1.2002	0,8 %
1.12.2001	0,5 %
1.11.2001	0,9 %
1.10.2001	1 %
1.9.2001	0,8 %
1.8.2001	0,6 %
1.7.2001	0,6 %
1.6.2001	1,2 %
1.5.2001	1,7 %
1.4.2001	3,9 %
1.3.2001	4,9 %
1.2.2001	4,1 %
1.1.2001	5,3 %
1.12.2000	3,6 %
1.11.2000	3,1 %
1.10.2000	3,2 %
1.9.2000	3,6 %
1.8.2000	3,5 %
1.7.2000	2,6 %
1.6.2000	2 %
1.5.2000	1,3 %
1.12.1999	0,4 %
1.11.1999	1 %
1.10.1999	1,1 %
1.9.1999	1,1 %
1.8.1999	1,7 %
1.7.1999	2,9 %
1.6.1999	4 %
1.5.1999	4,9 %
1.4.1999	5,3 %
1.3.1999	5,7 %
1.2.1999	5,9 %
1.1.1999	6 %
1.12.1998	6,5 %
1.11.1998	6,5 %
1.10.1998	6,8 %
1.9.1998	7,4 %
1.8.1998	7,4 %
1.7.1998	6,3 %
1.6.1998	5,8 %
1.5.1998	5,6 %
1.4.1998	7,5 %
1.3.1998	10,5 %
1.2.1998	10,6 %
1.1.1998	10,5 %
1.12.1997	5,8 %
1.11.1997	5,9 %
1.10.1997	5,6 %
1.9.1997	5,2 %
1.8.1997	5,3 %
1.7.1997	5 %
1.6.1997	4,4 %
1.5.1997	4,3 %
1.4.1997	2,7 %
1.12.1996	2,8 %
1.11.1996	2,4 %
1.10.1996	2,5 %
1.9.1996	2,8 %
1.8.1996	2,8 %
1.7.1996	3,3 %
1.6.1996	3,4 %
1.5.1996	3,7 %
1.4.1996	4,6 %
1.3.1996	5,6 %
1.2.1996	7 %
1.1.1996	7,8 %
1.12.1995	4 %
1.11.1995	3,7 %
1.10.1995	3,4 %
1.9.1995	3,5 %
1.8.1995	3,5 %
1.7.1995	3,4 %
1.6.1995	3,5 %
1.5.1995	3,6 %
1.4.1995	2,6 %
1.3.1995	2,1 %
1.2.1995	0,6 %
1.12.1994	0,4 %
1.11.1994	1,1 %
1.10.1994	1,6 %
1.9.1994	1 %
1.8.1994	0,6 %
1.7.1994	0,1 %
1.12.1992	0,4 %
1.11.1992	0,9 %
1.10.1992	1 %
1.5.1992	0,5 %
1.11.1991	1,4 %
1.10.1991	1,1 %
1.9.1991	2,7 %
1.8.1991	2,9 %
1.7.1991	3,4 %
1.6.1991	2,2 %
1.5.1991	1,4 %
1.4.1991	2,1 %
1.3.1991	2,3 %

...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Palkkojen kasvu

🇮🇸

Avoimet työpaikat

Kuukaittain

Avointen työpaikkojen osuus

Vuosineljännes

Eläkeikä miehet

Vuosittain

Kokopäivätyöllisyys

Vuosineljännes

Naisten eläkkeelle jäämisen ikä

Vuosittain

nuorisotyöttömyysaste

Kuukaittain

Osa-aikatyö

Vuosineljännes

Palkat

Vuosittain

Pitkäaikaisen työttömyyden osuus

Vuosittain

Työlliset henkilöt

Kuukaittain

Työllisyysaste

Kuukaittain

Työttömät henkilöt

Kuukaittain

Työttömyysaste

Kuukaittain

Työväestön osallistumisaste

Kuukaittain

Väestö

Vuosittain

Palkkojen kasvu

Islannissa reaalipalkkojen kasvu viittaa palkkaindeksin muutokseen, josta on vähennetty kuluttajahintaindeksin (CPI) vaikutus.

Mikä on Palkkojen kasvu?

Palkkakasvu on merkittävä osatekijä makrotaloudessa, ja sen tarkastelu tarjoaa syvällistä ymmärrystä taloudellisesta kehityksestä sekä yksilötasolla että kansantalouden laajemmassa mittakaavassa. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavaa ja ajantasaista tietoa palkkakasvun trendeistä, jotta käyttäjät voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida taloudellisia suuntauksia tarkasti. Palkkakasvu, joka usein määritellään keskimääräisen palkkatason nousuna tietyllä aikavälillä, on olennaisen tärkeä indikaattori talouden terveyden arvioinnissa. Se heijastaa voimakkaasti sekä yritysten että työntekijöiden tilannetta ja toimii signaalina talouden yleisestä suorituskyvystä. Kun palkat nousevat, lisääntyy myös kuluttajien ostovoima, mikä puolestaan voi kannustaa talouskasvua ja parantaa elämänlaatua. Makrotaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna palkkakasvua voivat ohjata monet tekijät. Talouden kasvu ja työvoiman kysyntä ovat perinteisesti olleet keskeisiä ajureita palkkojen nousulle. Kun talous kasvaa ja yritykset menestyvät, ne pystyvät maksamaan korkeampia palkkoja houkutellakseen ja pitääkseen parhaita työntekijöitä. Lisäksi, työvoiman kysynnän kasvaessa työntekijöiden neuvotteluvoima paranee, mikä voi johtaa palkankorotuksiin. Inflaatio on toinen olennainen tekijä, joka vaikuttaa palkkakasvuun. Inflaation ollessa korkealla työntekijät vaativat tyypillisesti korkeampia palkkoja kompensoidakseen elinkustannusten nousua. Tämän takia keskuspankit ja muut talouspolitiikan päättäjät seuraavatkin tarkkaavaisesti palkkakehitystä osana inflaation hallintaa. Tuottavuuden kasvu on myös keskeinen palkkakasvun katalyytti. Kun työntekijöiden tuottavuus paranee – esimerkiksi teknologisten edistysaskelten tai tehokkuusparannusten kautta – yritykset kykenevät maksamaan korkeampia palkkoja ilman, että niiden kannattavuus kärsii. Tämä synnyttää positiivisen kierteen, jossa sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät talouskasvusta. Työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät voivat lisäksi vaikuttaa palkkakasvutrendeihin. Esimerkiksi ammattiliittojen neuvotteluvoima voi merkittävästi nostaa palkkatasoa tietyillä aloilla. Myös työn tarjonnan ja kysynnän epätasapaino – esimerkiksi tilanteissa, joissa tietyn alan tai alueen työvoimapula on suurta – voi johtaa palkkakasvuun. Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet merkittävästi palkkakasvun dynamiikkaa. Globalisaation myötä yritykset ovat kyenneet siirtämään tuotantoaan maihin, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisemmat, mikä on hillinnyt palkkojen nousupaineita kehittyneissä maissa. Toisaalta teknologinen kehitys, kuten automaatio ja digitalisaatio, on muuttanut työmarkkinoiden rakennetta ja vaikuttanut tietyillä aloilla sekä palkkakehitykseen että työllisyystilanteeseen. Poliittiset ja institutionaaliset tekijät näyttelevät myös merkittävää roolia palkkakasvussa. Hallitusten päätökset – kuten minimipalkalain muutokset, veropolitiikka ja hyvinvointivaltion tukitoimet – voivat kaikki vaikuttaa palkkakehitykseen. Esimerkiksi minimipalkkojen korottaminen voi suoraan nostaa pienten palkkojen työntekijöiden ansioita, kun taas muut veropolitiikan muutokset voivat epäsuorasti vaikuttaa yritysten kannustimiin ja kykyyn maksaa korkeampia palkkoja. Makrotaloudelliset seuraukset palkkakasvusta voivat olla monitahoisia. Palkkojen nousu, erityisesti kun se tapahtuu kohtuullisesti ja tasaisesti, voi auttaa stabiloimaan taloutta ja tukemaan kestäviä kasvunäkymiä. Se voi myös vähentää tuloeroja ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toisaalta liian nopea palkkakasvu, joka ei synnytä vastaavaa tuottavuuden kasvua, voi johtaa inflaatioon ja talouden epätasapainotiloihin. Eulerpool-sivustomme toimii arvokkaana resurssina kaikille, jotka ovat kiinnostuneita makrotaloudellisista trendeistä ja erityisesti palkkakasvusta. Tarjoamme käyttäjille mahdollisuuden tarkastella yksityiskohtaisia ja ajankohtaisia palkkakasvudata, analysoida trendejä ja saada syvällistä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat palkkatason kehitykseen. Tämän tiedon avulla päätöksentekijät, taloustieteilijät ja liiketoiminta-ammattilaiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja strategioita. Yhteenvetona voidaan todeta, että palkkakasvu on keskeinen makrotaloudellinen ilmiö, joka kytkeytyy moniin muihin taloudellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Sen dynamiikan ymmärtäminen vaatii laaja-alaista ja monitieteistä lähestymistapaa, ja tämän ymmärryksen saavuttamiseksi Eulerpool-sivusto tarjoaa korvaamattoman tietopankin ja analyysityökaluja. Talouden ja työmarkkinoiden jatkuvassa muutoksessa palkkakasvun seuraaminen ja analysointi ovat elintärkeitä toimia talouden vakauden ja kasvun edistämiseksi.

Palkkojen kasvu Islanti — FAQ

What is the current Palkkojen kasvu in Islanti?

The current Palkkojen kasvu in Islanti is 1,9% as of 1.2.2026.

How has the Palkkojen kasvu in Islanti changed recently?

The Palkkojen kasvu in Islanti decreased from 2,5% (1.1.2026) to 1,9% (1.2.2026).

What is the all-time high for Palkkojen kasvu in Islanti?

The all-time high for Palkkojen kasvu in Islanti was 11,60%, recorded on 1.3.2016.

What is the all-time low for Palkkojen kasvu in Islanti?

The all-time low for Palkkojen kasvu in Islanti was −9,30%, recorded on 1.1.2009.

What is the historical average of Palkkojen kasvu in Islanti?

The historical average of Palkkojen kasvu in Islanti is 1,97%, calculated over the period from 1.1.1990 to 1.12.2025.

Where does the Palkkojen kasvu data for Islanti come from?

The Palkkojen kasvu data for Islanti is sourced from Statistics Iceland and published on Eulerpool.

Key Figures

Maa

Islanti

Manneri

Eurooppa

Korkein arvo

11,60

Alin arvo

−9,30

Keskiarvo

1,97

Tietoedun, joka maksaa itsensä takaisin.

Islanti Palkkojen kasvu

Palkkojen kasvu

Palkkojen kasvu

Palkkojen kasvu Historia

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Palkkojen kasvu

Avoimet työpaikat

Avointen työpaikkojen osuus

Eläkeikä miehet

Kokopäivätyöllisyys

Naisten eläkkeelle jäämisen ikä

nuorisotyöttömyysaste

Osa-aikatyö

Palkat

Pitkäaikaisen työttömyyden osuus

Työlliset henkilöt

Työllisyysaste

Työttömät henkilöt

Työttömyysaste

Työväestön osallistumisaste

Väestö

Palkkojen kasvu

Makrosivut muille maille Eurooppa

Mikä on Palkkojen kasvu?

Palkkojen kasvu Islanti — FAQ

Key Figures