🇮🇸

Islanti Työllisyysaste

Kurssi

Kurssi
75,7 %
Muutos +/-
-1,1 %
Prosentuaalinen muutos
-1,43 %

Tämänhetkinen arvo Työllisyysasteessa Islanti on 75,7 %. Työllisyysaste Islanti laski 75,7 % 1.1.2026, kun se oli 76,8 % 1.12.2025. Vuosien 1.1.2003 ja 1.12.2025 välillä keskimääräinen BKT Islanti oli 76,49 %. Korkein arvo saavutettiin 1.8.2024 82,40 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.4.2020 68,90 %.

Lähde: Statistics Iceland

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Työllisyysaste

Työllisyysaste

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Työllisyysaste
Date
Työllisyysaste
1.1.2003
75,80 %
2.1.2003
76,30 %
3.1.2003
77,40 %
4.1.2003
78,30 %
5.1.2003
76,80 %
6.1.2003
79,10 %
7.1.2003
79,50 %
8.1.2003
78,20 %
9.1.2003
79,60 %
10.1.2003
77,00 %
11.1.2003
76,70 %
12.1.2003
76,50 %
1.1.2004
75,50 %
2.1.2004
78,60 %
3.1.2004
74,10 %
Access this data via the Eulerpool API

Työllisyysaste Historia

Työllisyysaste — Historia
PäivämääräArvo
75,7 %
76,8 %
75,4 %
77,5 %
78,2 %
77,3 %
78,1 %
79,7 %
78,7 %
78,9 %
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Työllisyysaste

Työllisyysaste

Islannissa työllisyysaste mittaa työssäkäyvien ihmisten määrää prosentteina työikäisestä väestöstä.

Mikä on Työllisyysaste?

Työllisyysaste: Talouskasvun ja hyvinvoinnin indikaattori Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan tarkkaa ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, joka auttaa käyttäjiämme ymmärtämään ja analysoimaan taloudellisia trendejä syvällisesti. Yksi merkittävimmistä taloudellisista indikaattoreistamme on työllisyysaste, joka tarjoaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden terveydentilasta ja talouden yleisestä kehityksestä. Tässä artikkelissa käsitellään työllisyysasteen merkitystä, sen mittaamista ja vaikutusta talouteen sekä yhteiskuntaan. Työllisyysaste, tai työllisyysprosentti, kuvaa työikäisten (yleensä 15-64-vuotiaiden) henkilöiden osuutta, jotka ovat työllisiä. Tämä indikaattori on yksi tärkeimmistä mittareista työmarkkinoiden suorituskyvyn arvioimisessa. Työllisyysasteen nousu tai lasku voi viestiä työmarkkinoiden muutoksista ja antaa viitteitä talouden tilasta ja terveydestä. Työllisyysasteella on merkittävä vaikutus makrotalouteen monella tasolla. Ensinnäkin korkeampi työllisyysaste tarkoittaa yleensä korkeampaa verotulojen määrää, mikä parantaa valtion ja kuntien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan mahdollistaa paremman julkisen palveluiden rahoituksen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan. Toiseksi korkeampi työllisyysaste lisää kotitalouksien tuloja, mikä voi parantaa kulutuskysyntää ja tukea talouskasvua. Matala työllisyysaste sen sijaan voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia taloudessa ja yhteiskunnassa. Alhainen työllisyys vähentää verotuloja, lisää sosiaaliturvamenoja ja voi johtaa julkisten palveluiden heikentymiseen. Lisäksi pitkäaikainen työttömyys voi aiheuttaa yksilöille taloudellisia vaikeuksia, henkistä stressiä ja sosiaalista syrjäytymistä. Työllisyysasteeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten taloudellinen tilanne, koulutustaso, työmarkkinoiden joustavuus, työvoiman kysyntä ja tarjonta, sekä hallituksen politiikat. Talouden taantumat ja kriisit, kuten finanssikriisi tai COVID-19-pandemia, voivat vaikuttaa työllisyysasteeseen dramaattisesti. Taloudellinen elpyminen puolestaan voi parantaa työllisyysastetta merkittävästi. Koulutustasolla on suuri vaikutus työllisyysasteeseen. Koulutetummilla ihmisillä on yleensä parempi mahdollisuus saada työtä ja he ovat vähemmän alttiita työttömyydelle. Tämä johtuu osittain siitä, että koulutetut henkilöt omaavat useampia taitoja ja tietoja, jotka mahdollistavat heidän sopeutumisen nopeasti muuttuviin työmarkkinoiden vaatimuksiin. Työmarkkinoiden joustavuus on toinen tärkeä tekijä, joka vaikuttaa työllisyysasteeseen. Joustavat työmarkkinat, jotka mahdollistavat esimerkiksi osa-aikatyön, etätyön ja joustavat työajat, voivat parantaa työllisyysastetta erityisesti ryhmille, joilla on vaikeuksia osallistua kokopäiväiseen työhön, kuten vanhemmat, opiskelijat ja ikääntyneet työntekijät. Hallituksen politiikat, kuten työllisyys-, koulutus- ja sosiaaliturvapolitiikka, vaikuttavat myös merkittävästi työllisyysasteeseen. Hallitukset voivat toteuttaa erilaisia ohjelmia ja aloitteita, kuten työllisyyspalvelut, uudelleenkoulutusohjelmat, verohelpotukset ja työttömyysturva, jotka auttavat parantamaan työllisyyttä ja tukemaan työttömiä työpaikan löytämisessä. Työllisyysasteen mittaaminen ja seuranta on keskeinen tehtävä monille instituutioille, kuten kansallisille tilastokeskuksille, työvoimatoimistoille ja kansainvälisille järjestöille. Tilastokeskus tuottaa Suomessa säännöllisesti työllisyysasteeseen liittyvää dataa, joka perustuu työvoimatutkimuksiin ja muuhun relevanttiin dataan. Tämän datan pohjalta voidaan tehdä päätöksiä ja politiikkasuosituksia, jotka tukevat työllisyyttä ja talouskasvua. Työllisyysasteen muutokset voivat myös olla merkittävä indikaattori talouden syklistä. Korkea työllisyysaste voi viitata talouskasvun vaiheeseen, jossa yritykset ovat optimistisia ja palkkaavat lisää työvoimaa. Vastaavasti alhaisempi työllisyysaste voi viitata talouden taantumaan, jossa yritykset vähentävät henkilöstöä ja investointinsa. Makrotaloudellisessa analyysissä työllisyysaste yhdistetään usein muihin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten bruttokansantuotteeseen (BKT), inflaatioon ja palkkakehitykseen, jotta saadaan kattavampi kuva talouden yleisestä tilasta. Työllisyysaste voi myös antaa viitteitä inflaatiopaineista: täystyöllisyyden oloissa palkat ja hinnat voivat nousta nopeammin, mikä vaikuttaa inflaatioon. Eulerpoolin kaltaisilla alustoilla, jotka tarjoavat makrotaloudellista dataa, on keskeinen rooli tarjoamalla käyttäjilleen helposti saatavilla olevaa ja selkeää tietoa työllisyysasteesta ja muista taloudellisista indikaattoreista. Työllisyysasteen tarkastelu ja sen analysointi auttaa sijoittajia, ekonomisteja, päätöksentekijöitä ja tutkijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja ennusteita talouden kehityksestä. Yhteenvetona voidaan todeta, että työllisyysaste on keskeinen indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden tilasta ja talouden yleisestä kehityksestä. Se vaikuttaa laajasti taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin ja on tärkeä mittari hallituksille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Eulerpoolin kaltaiset ammattimaiset makrotaloudellista dataa tarjoavat alustat auttavat varmistamaan, että käyttäjillä on käytettävissään luotettavaa ja ajantasaista tietoa työllisyysasteesta, mikä on olennaista taloudellisten päätösten ja analyysien tekemisessä. Työllisyysasteen seuranta ja analysointi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin talouden dynamiikkaa ja ennakoida tulevia trendejä, mikä on ratkaisevan tärkeää kestävän talouskasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä.

Työllisyysaste Islanti — FAQ

What is the current Työllisyysaste in Islanti?

The current Työllisyysaste in Islanti is 75,7% as of 1.1.2026.

How has the Työllisyysaste in Islanti changed recently?

The Työllisyysaste in Islanti decreased from 76,8% (1.12.2025) to 75,7% (1.1.2026).

What is the all-time high for Työllisyysaste in Islanti?

The all-time high for Työllisyysaste in Islanti was 82,40%, recorded on 1.8.2024.

What is the all-time low for Työllisyysaste in Islanti?

The all-time low for Työllisyysaste in Islanti was 68,90%, recorded on 1.4.2020.

What is the historical average of Työllisyysaste in Islanti?

The historical average of Työllisyysaste in Islanti is 76,49%, calculated over the period from 1.1.2003 to 1.12.2025.

Where does the Työllisyysaste data for Islanti come from?

The Työllisyysaste data for Islanti is sourced from Statistics Iceland and published on Eulerpool.