Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Viro Työlliset henkilöt
Osakekurssi
Nykyarvo Työlliset henkilöt kohteessa Viro on 698 000 . Työlliset henkilöt kohteessa Viro väheni arvoon 698 000 päivänä 1.12.2023, kun se oli ollut 698 700 päivänä 1.9.2023. Välillä 1.3.1989 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT kohteessa Viro oli 652 980,85 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.9.1989 jolloin arvo oli 839 100,00 , kun taas alin arvo kirjattiin päivänä 1.3.2010 jolloin arvo oli 551 600,00 .
Työlliset henkilöt ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Työssäkäyvät | |
---|---|
1.3.1989 | 835 900,00 |
1.6.1989 | 838 200,00 |
1.9.1989 | 839 100,00 |
1.12.1989 | 838 400,00 |
1.3.1990 | 827 300,00 |
1.6.1990 | 824 600,00 |
1.9.1990 | 827 300,00 |
1.12.1990 | 826 400,00 |
1.3.1991 | 812 700,00 |
1.6.1991 | 806 000,00 |
1.9.1991 | 805 300,00 |
1.12.1991 | 807 100,00 |
1.3.1992 | 788 200,00 |
1.6.1992 | 771 200,00 |
1.9.1992 | 754 600,00 |
1.12.1992 | 748 600,00 |
1.3.1993 | 713 400,00 |
1.6.1993 | 708 000,00 |
1.9.1993 | 707 200,00 |
1.12.1993 | 703 900,00 |
1.3.1994 | 685 200,00 |
1.6.1994 | 691 100,00 |
1.9.1994 | 696 300,00 |
1.12.1994 | 697 800,00 |
1.3.1995 | 630 000,00 |
1.6.1995 | 632 600,00 |
1.9.1995 | 635 500,00 |
1.12.1995 | 635 300,00 |
1.3.1996 | 616 600,00 |
1.6.1996 | 618 400,00 |
1.9.1996 | 621 000,00 |
1.12.1996 | 621 300,00 |
1.3.1997 | 615 300,00 |
1.6.1997 | 616 700,00 |
1.9.1997 | 617 300,00 |
1.12.1997 | 619 700,00 |
1.3.1998 | 609 400,00 |
1.6.1998 | 609 000,00 |
1.9.1998 | 607 100,00 |
1.12.1998 | 600 400,00 |
1.3.1999 | 579 800,00 |
1.6.1999 | 580 100,00 |
1.9.1999 | 581 300,00 |
1.12.1999 | 576 000,00 |
1.3.2000 | 570 400,00 |
1.6.2000 | 586 000,00 |
1.9.2000 | 596 200,00 |
1.12.2000 | 588 500,00 |
1.3.2001 | 580 400,00 |
1.6.2001 | 582 200,00 |
1.9.2001 | 598 600,00 |
1.12.2001 | 597 400,00 |
1.3.2002 | 583 600,00 |
1.6.2002 | 588 400,00 |
1.9.2002 | 596 000,00 |
1.12.2002 | 591 500,00 |
1.3.2003 | 584 600,00 |
1.6.2003 | 596 200,00 |
1.9.2003 | 616 200,00 |
1.12.2003 | 614 800,00 |
1.3.2004 | 599 800,00 |
1.6.2004 | 604 100,00 |
1.9.2004 | 601 000,00 |
1.12.2004 | 602 700,00 |
1.3.2005 | 600 700,00 |
1.6.2005 | 616 200,00 |
1.9.2005 | 619 400,00 |
1.12.2005 | 625 900,00 |
1.3.2006 | 638 400,00 |
1.6.2006 | 654 900,00 |
1.9.2006 | 656 400,00 |
1.12.2006 | 657 100,00 |
1.3.2007 | 649 100,00 |
1.6.2007 | 660 300,00 |
1.9.2007 | 664 100,00 |
1.12.2007 | 656 900,00 |
1.3.2008 | 656 900,00 |
1.6.2008 | 655 400,00 |
1.9.2008 | 659 400,00 |
1.12.2008 | 652 300,00 |
1.3.2009 | 610 000,00 |
1.6.2009 | 590 300,00 |
1.9.2009 | 596 800,00 |
1.12.2009 | 578 400,00 |
1.3.2010 | 551 600,00 |
1.6.2010 | 556 400,00 |
1.9.2010 | 574 100,00 |
1.12.2010 | 589 800,00 |
1.3.2011 | 585 400,00 |
1.6.2011 | 597 000,00 |
1.9.2011 | 621 800,00 |
1.12.2011 | 608 700,00 |
1.3.2012 | 604 500,00 |
1.6.2012 | 614 000,00 |
1.9.2012 | 625 800,00 |
1.12.2012 | 615 400,00 |
1.3.2013 | 610 100,00 |
1.6.2013 | 632 100,00 |
1.9.2013 | 627 100,00 |
1.12.2013 | 616 100,00 |
1.3.2014 | 605 800,00 |
1.6.2014 | 629 500,00 |
1.9.2014 | 633 700,00 |
1.12.2014 | 630 300,00 |
1.3.2015 | 623 100,00 |
1.6.2015 | 640 100,00 |
1.9.2015 | 661 000,00 |
1.12.2015 | 639 400,00 |
1.3.2016 | 630 000,00 |
1.6.2016 | 657 000,00 |
1.9.2016 | 653 300,00 |
1.12.2016 | 638 200,00 |
1.3.2017 | 646 800,00 |
1.6.2017 | 653 500,00 |
1.9.2017 | 666 600,00 |
1.12.2017 | 667 400,00 |
1.3.2018 | 650 500,00 |
1.6.2018 | 666 600,00 |
1.9.2018 | 666 600,00 |
1.12.2018 | 675 300,00 |
1.3.2019 | 661 800,00 |
1.6.2019 | 667 700,00 |
1.9.2019 | 677 300,00 |
1.12.2019 | 678 500,00 |
1.3.2020 | 670 300,00 |
1.6.2020 | 643 900,00 |
1.9.2020 | 652 700,00 |
1.12.2020 | 659 500,00 |
1.3.2021 | 645 200,00 |
1.6.2021 | 646 000,00 |
1.9.2021 | 663 100,00 |
1.12.2021 | 662 600,00 |
1.3.2022 | 676 900,00 |
1.6.2022 | 677 000,00 |
1.9.2022 | 684 300,00 |
1.12.2022 | 685 600,00 |
1.3.2023 | 703 200,00 |
1.6.2023 | 700 100,00 |
1.9.2023 | 698 700,00 |
1.12.2023 | 698 000,00 |
Työlliset henkilöt Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 698 000 |
1.9.2023 | 698 700 |
1.6.2023 | 700 100 |
1.3.2023 | 703 200 |
1.12.2022 | 685 600 |
1.9.2022 | 684 300 |
1.6.2022 | 677 000 |
1.3.2022 | 676 900 |
1.12.2021 | 662 600 |
1.9.2021 | 663 100 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Työlliset henkilöt
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇪🇪 Avoimet työpaikat | 3 928 | 3 276 | Kuukausittain |
🇪🇪 Eläkeikä naiset | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇪🇪 Eläkeikäiset miehet | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇪🇪 Keskimääräinen tuntiansio | 11,61 EUR/Hour | 11,31 EUR/Hour | Kvartaali |
🇪🇪 kokopäivätyö | 558 600 | 564 400 | Kvartaali |
🇪🇪 nuorisotyöttömyysaste | 22 % | 22,8 % | Kuukausittain |
🇪🇪 Osa-aikatyö | 91 800 | 85 300 | Kvartaali |
🇪🇪 Ostoaste | 74,2 % | 73,7 % | Kvartaali |
🇪🇪 Palkat | 1 894 EUR/Month | 1 904 EUR/Month | Kvartaali |
🇪🇪 Palkkakasvu | 8,8 % | 9,7 % | Kvartaali |
🇪🇪 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,7 % | 1,4 % | Kvartaali |
🇪🇪 Tuottavuus | 110,918 points | 110,218 points | Kvartaali |
🇪🇪 Työkustannukset | 169,076 points | 165,25 points | Kvartaali |
🇪🇪 Työllisyysaste | 68,4 % | 69,1 % | Kvartaali |
🇪🇪 Työllisyysmuutos | 0,5 % | 0,6 % | Kvartaali |
🇪🇪 Työpaikkatarjousaste | 1,6 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇪🇪 Työttömät henkilöt | 48 705 | 52 083 | Kuukausittain |
🇪🇪 Työttömyysaste | 7,8 % | 6,3 % | Kvartaali |
🇪🇪 väestö | 1,37 milj. | 1,33 milj. | Vuosittain |
🇪🇪 Vähimmäispalkat | 820 EUR/Month | 820 EUR/Month | Kvartaali |
🇪🇪 Valmistuksen palkat | 1 721 EUR/Month | 1 762 EUR/Month | Kvartaali |
Virossa työlliset henkilöt ovat vähintään vaaditun ikäisiä yksilöitä, jotka työskentelevät tietyn ajan yrityksessä.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Työlliset henkilöt
Työllistäminen on yksi makrotalouden perustavanlaatuisimmista mittareista, joka kuvastaa talouden terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme syvällisiä ja yksityiskohtaisia tietoja työllisyydestä, jotka auttavat sinua ymmärtämään monimutkaisia taloudellisia ilmiöitä ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Työllisyys on keskeinen talousindikaattori, joka heijastaa sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan tasapainoa. Kun talous kasvaa ja kehittyy, yritykset laajentavat toimintaansa ja palkkaavat enemmän työntekijöitä. Tämä heijastuu positiivisesti työllisyysasteeseen. Toisaalta taantumassa yritykset leikkaavat kustannuksiaan, mikä usein johtaa irtisanomisiin ja työttömyyden kasvuun. Siten työllisyyden tason seuraaminen tarjoaa arvokasta tietoa talouden suhdannevaihteluista. Eulerpoolin tietokanta pyrkii tarjoamaan kattavaa ja ajantasaista dataa työllisyydestä monesta eri näkökulmasta. Tietojemme avulla saat selville esimerkiksi, miten eri ikäryhmät työllistyvät, miten sukupuolten välillä on eroja työllistymisessä, millä toimialoilla työllisyystilanne on paras tai heikoin ja miten alueelliset erot näkyvät työllisyysluvuissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työmarkkinoiden dynamiikka vaihtelee huomattavasti. Nuorten työllisyysaste on usein alhaisempi verrattuna vanhempiin ikäryhmiin useista eri syistä. Nuorilla saattaa olla vähemmän työkokemusta, he voivat olla vielä kouluttautumassa tai he voivat kohdata suurempia esteitä työmarkkinoille pääsyssä. Vanhimmat ikäryhmät saattavat puolestaan kohdata haasteita työmarkkinoilla, jos heillä ei ole teknisiä taitoja, joita nykyajan työpaikoissa vaaditaan. Eulerpoolin avulla voit analysoida näitä ikäryhmien välisiä eroja ja löytää ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Sukupuolten välinen työllisyysero on myös merkittävä muuttuja, jota kannattaa tarkastella eritoten tasa-arvon näkökulmasta. Suomessa naisten osallistuminen työmarkkinoille on melko korkea, mutta edelleen on olemassa sukupuolieroja tietyillä toimialoilla ja tehtävissä. Naisilla ja miehillä on erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja näiden erojen ymmärtäminen ja analysointi on avainasemassa työmarkkinoiden kehittämisessä kohti tasa-arvoisempaa suuntaa. Toimialakohtaisesti työllisyystilanne vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi teknologia-alalla ja terveydenhuollossa työntekijöiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa, kun taas perinteisemmät teollisuuden alat saattavat kohdata sisäisiä haasteita ja automaation tuomia muutoksia, jotka vaikuttavat työllisyyteen. Eulerpoolin tarkat toimialakohtaiset analyysit auttavat sinua hahmottamaan, millä toimialoilla on eniten työvoiman tarvetta ja mitkä alat saattavat kärsiä työvoimapulasta tai ylitarjonnasta. Alueelliset erot ovat toinen keskeinen näkökulma työllisyyden analysoinnissa. Pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien työllisyystilanne on yleensä parempi verrattuna maaseutualueisiin. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten elinkeinorakenteiden eroista, koulutuksen ja terveydenhuollon palveluiden saatavuudesta sekä infrastruktuurin kehitystasosta. Eulerpool tarjoaa ajantasaista dataa työllisyyden alueellisista eroista, joka auttaa ymmärtämään, miten erilaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat työllisyyteen eri puolilla Suomea. Työllisyysasteen muutokset vaikuttavat laajemmin myös kotitalouksien tuloihin ja kulutukseen. Kun työllisyys on korkealla, kotitalouksilla on enemmän käytettävissä olevia tuloja, mikä puolestaan lisää kulutuskysyntää ja tukee talouskasvua. Toisaalta, kun työllisyys heikkenee, kotitalouksien tulot vähenevät, mikä voi johtaa kulutuksen supistumiseen ja yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntymiseen. Ymmärtämällä työllisyystilanteen kehitystä ja ennusteita voit tehdä strategisia päätöksiä, jotka auttavat sinua navigoimaan muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Globaalisti tarkasteltuna työllisyystilanne ja siihen vaikuttavat tekijät vaihtelevat merkittävästi eri maiden ja alueiden välillä. Kehittyvissä maissa työllisyys saattaa olla riippuvainen maataloudesta ja perusinfraa tuottavista toimialoista, kun taas kehittyneissä maissa palvelualat ja tekniikka ovat merkittävässä asemassa. Eulerpool tarjoaa tietoja sekä kansalliselta että kansainväliseltä tasolta, joten pystyt vertailemaan työllisyystilannetta eri maiden välillä ja ymmärtämään globaalin talouden vaikutuksia. Työllisyys on myös läheisesti sidoksissa koulutukseen. Koulutustaso vaikuttaa merkittävästi työnsaannin mahdollisuuksiin ja urakehitykseen. Korkeasti koulutetut henkilöt ovat yleensä paremmin työllistyneitä ja ansaitsevat enemmän kuin matalemmin koulutetut. Eulerpoolin tarjoamat koulutukseen liittyvät työllisyysindikaattorit auttavat sinua tarkastelemaan, miten koulutuksen saavutukset ja työelämän tarpeet kohtaavat. Valtiot ja hallitukset käyttävät eri politiikkatoimenpiteitä ja ohjelmia työllisyysasteen parantamiseksi. Työmarkkinareformit, verokannustimet, koulutusohjelmat ja työvoimapalvelut ovat vain muutamia esimerkkejä toimista, joilla voidaan vaikuttaa työllisyyteen. Eulerpool tarjoaa tietoa myös näistä politiikkatoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista työllisyyteen, jotta voit arvioida niiden tehokkuutta ja tehdä niiden pohjalta päätöksiä. Eulerpoolin tietokannan laaja-alainen ja ajantasainen data tarjoaa sinulle mahdollisuuden syvälliseen työllisyyden analyysiin ja vie sinut askelta lähemmäs tiivistä ja ennakoivaa talouden seurantaa. Käyttämällä palveluitamme voit ymmärtää paremmin työllisyyden dynamiikkaa, tehdä strategisia päätöksiä ja ennakoida tulevia muutoksia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Näiden syiden vuoksi työllisyys onkin yksi tärkeimmistä makrotalouden mittareista, ja sen tarkka seuranta sekä analysointi ovat avainasemassa menestyvän ja kestävän talouspolitiikan luomisessa. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan sinulle luotettavaa ja tarkkaa tietoa työllisyydestä, jotta voit tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja kehittää strategioita, jotka tukevat taloudellista kasvua ja hyvinvointia.