Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Viro Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin
Osakekurssi
Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin nykyinen arvo Viro on 71 %. Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin Viro kasvoi 71 % 1.1.2021, sen ollessa 70,36 % 1.1.2020. Välillä 1.1.2000 ja 1.1.2022 keskimääräinen BKT Viro oli 64,88 %. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.1.2009, jolloin arvo oli 93,01 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2000 ollen 15,01 %.
Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kotitalouksien velka suhteessa tuloon | |
---|---|
1.1.2000 | 15,01 % |
1.1.2001 | 18,85 % |
1.1.2002 | 24,87 % |
1.1.2003 | 33,90 % |
1.1.2004 | 44,93 % |
1.1.2005 | 59,45 % |
1.1.2006 | 79,50 % |
1.1.2007 | 87,17 % |
1.1.2008 | 86,26 % |
1.1.2009 | 93,01 % |
1.1.2010 | 91,69 % |
1.1.2011 | 82,07 % |
1.1.2012 | 77,64 % |
1.1.2013 | 72,25 % |
1.1.2014 | 69,85 % |
1.1.2015 | 69,29 % |
1.1.2016 | 69,59 % |
1.1.2017 | 69,32 % |
1.1.2018 | 67,33 % |
1.1.2019 | 67,52 % |
1.1.2020 | 70,36 % |
1.1.2021 | 71,00 % |
Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 71 % |
1.1.2020 | 70,36 % |
1.1.2019 | 67,52 % |
1.1.2018 | 67,33 % |
1.1.2017 | 69,32 % |
1.1.2016 | 69,59 % |
1.1.2015 | 69,29 % |
1.1.2014 | 69,85 % |
1.1.2013 | 72,25 % |
1.1.2012 | 77,64 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇪🇪 Henkilökohtaiset säästöt | 0,15 % | 7,81 % | Vuosittain |
🇪🇪 Kuluttajaluottamus | −28,1 points | −29,7 points | Kuukausittain |
🇪🇪 Kulutusluotot | 12,705 miljardia EUR | 12,628 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇪 Kulutusmenot | 3,065 miljardia EUR | 3,392 miljardia EUR | Kvartaali |
🇪🇪 Pankkilainan korkoprosentti | 7,11 % | 7,24 % | Kuukausittain |
🇪🇪 Polttoaineen hinnat | 1,86 USD/Liter | 1,84 USD/Liter | Kuukausittain |
🇪🇪 Vähittäiskaupan myynti Kuukausi kuukaudelta | −3 % | 6,5 % | Kuukausittain |
🇪🇪 Vähittäiskaupan myynti YoY | −4 % | −3 % | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin
Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on yksi merkittävimmistä makrotaloudellisista mittareista, joka kuvaa talouden kestävyyttä ja kuluttajien taloudellista tilaa. Tämä indikaattori mittaa kotitalouksien kokonaisvelan määrän suhteessa niiden käytettävissä oleviin vuosituloihin, ja sen avulla voidaan arvioida kotitalouksien kykyä selviytyä lainanhoitokuluistaan ja muista taloudellisista velvoitteistaan. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällisiä analyyseja ja päivitettyä tietoa makrotaloudellisista indikaattoreista, ja kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on yksi keskeisistä tarkastelun kohteista. Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Tämä kehitys johtuu monista tekijöistä, kuten matalista koroista, asuntojen hintojen noususta ja talouden yleisestä kasvusta. Korkea velkaantuneisuus saattaa kuitenkin aiheuttaa huolta sikäli, että se voi lisätä kotitalouksien haavoittuvuutta taloudellisille shokeille, kuten työttömyydelle tai korkojen nousulle. Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin lasketaan jakamalla kotitalouksien kokonaisvelan määrä niiden käytettävissä olevilla vuosituloilla. Käytettävissä olevat tulot sisältävät palkkatulot, yrittäjätulot, sosiaalietuudet ja muut tulolähteet, joista on vähennetty maksetut verot ja sosiaalivakuutusmaksut. Kotitalouksien velka puolestaan koostuu pääasiallisesti asuntolainoista, kulutusluotoista, opintolainoista ja muista henkilökohtaisista lainoista. Velkaantuneisuuden nousu voi heijastaa positiivisia taloudellisia trendejä, kuten kasvavaa varallisuutta ja investointeja, mutta se voi myös viitata taloudellisiin riskeihin. Esimerkiksi, suuri asuntolainojen osuus kokonaisvelasta voi merkitä, että kotitaloudet ovat erityisen riippuvaisia asuntomarkkinoiden kehityksestä. Mikäli asuntojen hinnat laskevat tai korkotaso nousee merkittävästi, monien kotitalouksien maksuvalmius voi heikentyä huomattavasti. Makrotaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna, kotitalouksien velkaantuneisuudella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia kansantalouteen. Velkaantuneet kotitaloudet voivat vähentää kulutustaan ja investointejaan epävarmoina aikoina, mikä voi hidastaa talouskasvua. Toisaalta, kohtuullinen velkaantuneisuus voi lisätä taloudellista aktiivisuutta ja toimeliaisuutta, kun kotitaloudet investoivat esimerkiksi asuntomarkkinoille tai kuluttavat lainarahaa talouden elvyttämiseksi. Rahoituslaitokset, kuten pankit ja muut luottolaitokset, seuraavat tarkasti kotitalouksien velkaantuneisuutta arvioidessaan luottoriskejä. Korkeasti velkaantuneet kotitaloudet saattavat olla suuremmassa maksukyvyttömyyden riskissä, mikä voi johtaa luotonantopolitiikan kiristymiseen. Tämä puolestaan voi vaikeuttaa uusien lainojen saamista ja hidastaa taloudellista toimeliaisuutta. Eulerpoolin tarjoamat ajantasaiset tilastot ja analyysit mahdollistavat rahoituslaitoksille ja muille toimijoille kattavan näkymän makrotaloudellisiin kehityskulkuihin. Tärkeä rooli velkaantuneisuuden hallinnassa on myös talouspolitiikalla. Valtiot voivat vaikuttaa kotitalouksien velkaantumiseen muun muassa korkopolitiikan, verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmien kautta. Esimerkiksi, matalilla koroilla pyritään usein elvyttämään taloutta ja lisäämään kotitalouksien kulutusta, mutta ne voivat myös kannustaa liialliseen velkaantumiseen. Veropolitiikan kautta taas voidaan vaikuttaa suoraan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja säästämiskannustimiin. Pätevä ja ajantasaiseen tietoon perustuva talouden suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä kotitalouksien velkaantuneisuudesta ja sen vaikutuksista. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa, joka tukee yritysten, rahoituslaitosten ja yksityishenkilöiden päätöksentekoa. Monien asiantuntijoiden näkemyksen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuuden hallinta on tärkeää paitsi yksilöiden taloudellisen hyvinvoinnin myös koko kansantalouden vakauden kannalta. Liiallinen velkaantuneisuus voi luoda systemaattisia riskejä, jotka voivat laajentua talouden eri sektoreille. Tästä syystä velkaantuneisuuden kehitykseen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota, ja tarvittaessa ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Lopuksi, kotitalouksien velkaantuneisuuden suhteuttaminen niiden tuloihin tarjoaa arvokasta tietoa talouden tilasta ja kehityssuunnista. Korkeat velkaantumisasteet voivat olla merkki tulevista taloudellisista ongelmista, mutta ne voivat myös viestiä kasvusyklistä ja investointien vilkastumisesta. Ajanmukaisen ja luotettavan makrotaloudellisen tiedon avulla on mahdollista tehdä perusteltuja päätöksiä, jotka tukevat sekä yksittäisten kotitalouksien että koko kansantalouden hyvinvointia. Eulerpool-sivuston tavoitteena on tarjota kattavia ja jatkuvasti päivittyviä analyyseja, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja arvioida makrotaloudellisia ilmiöitä, kuten kotitalouksien velkaantuneisuutta suhteessa tuloihin. Luotettavan tiedon ja syvällisen analyysin avulla voitte paremmin ymmärtää talouden kehitystä ja tehdä informoituja päätöksiä taloussuunnittelussa. Tervetuloa tutustumaan laajaan ja monipuoliseen makrotaloudelliseen tietopankkiimme Eulerpool-sivustolla, jossa tarjoamme asiantuntevia analyyseja ja ajankohtaisia tietoja talouden eri osa-alueista.