Viro Työllisyysaste

Kurssi

Kurssi

68 %

Muutos +/-

-0,1 %

Prosentuaalinen muutos

-0,15 %

Tämänhetkinen arvo Työllisyysasteessa Viro on 68 %. Työllisyysaste Viro laski 68 % 1.3.2026, kun se oli 68,1 % 1.12.2025. Vuosien 1.3.1989 ja 1.3.2026 välillä keskimääräinen BKT Viro oli 63,39 %. Korkein arvo saavutettiin 1.6.1989 76,50 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2000 53,10 %.

Lähde: Statistics Estonia

The current value of Työllisyysaste in Viro is 68%. Työllisyysaste in Viro decreased to 68% from 68,1%.Työllisyysaste in Viro averaged 63,39% from 1.3.1989 until 1.3.2026.The all-time high was 76,50% (1.6.1989)and the record low was 53,10% (1.3.2000).

Työllisyysaste

Työllisyysaste

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Työllisyysaste
Date
Työllisyysaste
6.1.2024
69,70 %
9.1.2024
69,10 %
12.1.2024
68,50 %
3.1.2025
67,40 %
6.1.2025
68,90 %
9.1.2025
69,70 %
12.1.2025
68,10 %
3.1.2026
68,00 %
Access this data via the Eulerpool API

Työllisyysaste Historia

Työllisyysaste — Historia
PäivämääräArvo
68 %
68,1 %
69,7 %
68,9 %
67,4 %
68,5 %
69,1 %
69,7 %
68,4 %
69,1 %
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Työllisyysaste

Työllisyysaste

Virossa työllisyysaste mittaa työikäisen väestön työssä olevien osuutta prosentteina.

Mikä on Työllisyysaste?

Työllisyysaste: Talouskasvun ja hyvinvoinnin indikaattori Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan tarkkaa ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, joka auttaa käyttäjiämme ymmärtämään ja analysoimaan taloudellisia trendejä syvällisesti. Yksi merkittävimmistä taloudellisista indikaattoreistamme on työllisyysaste, joka tarjoaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden terveydentilasta ja talouden yleisestä kehityksestä. Tässä artikkelissa käsitellään työllisyysasteen merkitystä, sen mittaamista ja vaikutusta talouteen sekä yhteiskuntaan. Työllisyysaste, tai työllisyysprosentti, kuvaa työikäisten (yleensä 15-64-vuotiaiden) henkilöiden osuutta, jotka ovat työllisiä. Tämä indikaattori on yksi tärkeimmistä mittareista työmarkkinoiden suorituskyvyn arvioimisessa. Työllisyysasteen nousu tai lasku voi viestiä työmarkkinoiden muutoksista ja antaa viitteitä talouden tilasta ja terveydestä. Työllisyysasteella on merkittävä vaikutus makrotalouteen monella tasolla. Ensinnäkin korkeampi työllisyysaste tarkoittaa yleensä korkeampaa verotulojen määrää, mikä parantaa valtion ja kuntien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan mahdollistaa paremman julkisen palveluiden rahoituksen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan. Toiseksi korkeampi työllisyysaste lisää kotitalouksien tuloja, mikä voi parantaa kulutuskysyntää ja tukea talouskasvua. Matala työllisyysaste sen sijaan voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia taloudessa ja yhteiskunnassa. Alhainen työllisyys vähentää verotuloja, lisää sosiaaliturvamenoja ja voi johtaa julkisten palveluiden heikentymiseen. Lisäksi pitkäaikainen työttömyys voi aiheuttaa yksilöille taloudellisia vaikeuksia, henkistä stressiä ja sosiaalista syrjäytymistä. Työllisyysasteeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten taloudellinen tilanne, koulutustaso, työmarkkinoiden joustavuus, työvoiman kysyntä ja tarjonta, sekä hallituksen politiikat. Talouden taantumat ja kriisit, kuten finanssikriisi tai COVID-19-pandemia, voivat vaikuttaa työllisyysasteeseen dramaattisesti. Taloudellinen elpyminen puolestaan voi parantaa työllisyysastetta merkittävästi. Koulutustasolla on suuri vaikutus työllisyysasteeseen. Koulutetummilla ihmisillä on yleensä parempi mahdollisuus saada työtä ja he ovat vähemmän alttiita työttömyydelle. Tämä johtuu osittain siitä, että koulutetut henkilöt omaavat useampia taitoja ja tietoja, jotka mahdollistavat heidän sopeutumisen nopeasti muuttuviin työmarkkinoiden vaatimuksiin. Työmarkkinoiden joustavuus on toinen tärkeä tekijä, joka vaikuttaa työllisyysasteeseen. Joustavat työmarkkinat, jotka mahdollistavat esimerkiksi osa-aikatyön, etätyön ja joustavat työajat, voivat parantaa työllisyysastetta erityisesti ryhmille, joilla on vaikeuksia osallistua kokopäiväiseen työhön, kuten vanhemmat, opiskelijat ja ikääntyneet työntekijät. Hallituksen politiikat, kuten työllisyys-, koulutus- ja sosiaaliturvapolitiikka, vaikuttavat myös merkittävästi työllisyysasteeseen. Hallitukset voivat toteuttaa erilaisia ohjelmia ja aloitteita, kuten työllisyyspalvelut, uudelleenkoulutusohjelmat, verohelpotukset ja työttömyysturva, jotka auttavat parantamaan työllisyyttä ja tukemaan työttömiä työpaikan löytämisessä. Työllisyysasteen mittaaminen ja seuranta on keskeinen tehtävä monille instituutioille, kuten kansallisille tilastokeskuksille, työvoimatoimistoille ja kansainvälisille järjestöille. Tilastokeskus tuottaa Suomessa säännöllisesti työllisyysasteeseen liittyvää dataa, joka perustuu työvoimatutkimuksiin ja muuhun relevanttiin dataan. Tämän datan pohjalta voidaan tehdä päätöksiä ja politiikkasuosituksia, jotka tukevat työllisyyttä ja talouskasvua. Työllisyysasteen muutokset voivat myös olla merkittävä indikaattori talouden syklistä. Korkea työllisyysaste voi viitata talouskasvun vaiheeseen, jossa yritykset ovat optimistisia ja palkkaavat lisää työvoimaa. Vastaavasti alhaisempi työllisyysaste voi viitata talouden taantumaan, jossa yritykset vähentävät henkilöstöä ja investointinsa. Makrotaloudellisessa analyysissä työllisyysaste yhdistetään usein muihin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten bruttokansantuotteeseen (BKT), inflaatioon ja palkkakehitykseen, jotta saadaan kattavampi kuva talouden yleisestä tilasta. Työllisyysaste voi myös antaa viitteitä inflaatiopaineista: täystyöllisyyden oloissa palkat ja hinnat voivat nousta nopeammin, mikä vaikuttaa inflaatioon. Eulerpoolin kaltaisilla alustoilla, jotka tarjoavat makrotaloudellista dataa, on keskeinen rooli tarjoamalla käyttäjilleen helposti saatavilla olevaa ja selkeää tietoa työllisyysasteesta ja muista taloudellisista indikaattoreista. Työllisyysasteen tarkastelu ja sen analysointi auttaa sijoittajia, ekonomisteja, päätöksentekijöitä ja tutkijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja ennusteita talouden kehityksestä. Yhteenvetona voidaan todeta, että työllisyysaste on keskeinen indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden tilasta ja talouden yleisestä kehityksestä. Se vaikuttaa laajasti taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin ja on tärkeä mittari hallituksille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Eulerpoolin kaltaiset ammattimaiset makrotaloudellista dataa tarjoavat alustat auttavat varmistamaan, että käyttäjillä on käytettävissään luotettavaa ja ajantasaista tietoa työllisyysasteesta, mikä on olennaista taloudellisten päätösten ja analyysien tekemisessä. Työllisyysasteen seuranta ja analysointi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin talouden dynamiikkaa ja ennakoida tulevia trendejä, mikä on ratkaisevan tärkeää kestävän talouskasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä.

Työllisyysaste Viro — FAQ

What is the current Työllisyysaste in Viro?

The current Työllisyysaste in Viro is 68% as of 1.3.2026.

How has the Työllisyysaste in Viro changed recently?

The Työllisyysaste in Viro decreased from 68,1% (1.12.2025) to 68% (1.3.2026).

What is the all-time high for Työllisyysaste in Viro?

The all-time high for Työllisyysaste in Viro was 76,50%, recorded on 1.6.1989.

What is the all-time low for Työllisyysaste in Viro?

The all-time low for Työllisyysaste in Viro was 53,10%, recorded on 1.3.2000.

What is the historical average of Työllisyysaste in Viro?

The historical average of Työllisyysaste in Viro is 63,39%, calculated over the period from 1.3.1989 to 1.3.2026.

Where does the Työllisyysaste data for Viro come from?

The Työllisyysaste data for Viro is sourced from Statistics Estonia and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.