Osa-aikatyö Viro

Uusin Osa-aikatyö-luku maalle Viro

Kurssi

92 000

Muutos +/-

+9 200

Prosentuaalinen muutos

+11,11 %

Keskiarvo

58 410,19

Kaikkien aikojen korkein

92 700,00

1.3.2023

Kaikkien aikojen matalin

32 400,00

1.9.2005

Osa-aikatyön nykyarvo Viro on 92 000 . Osa-aikatyö Viro nousi 92 000 1.6.2026, kun se oli 82 800 1.3.2026. Vuosina 1.6.1998 - 1.6.2026 BKT:n keskiarvo Viro oli 58 410,19 . Korkein arvo saavutettiin 1.3.2023 92 700,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2005 32 400,00 .

Lähde: EUROSTAT

Osa-aikatyö maassa Viro nousi 1.6.2026 päivänä arvosta 82 800 1.3.2026 päivällä arvoon 92 000. Osa-aikatyö maassa Viro oli keskimäärin 58 410,19 aikavälillä 1.6.1998–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 92 700,00 1.3.2023 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 32 400,00 1.9.2005 päivällä.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyö

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Osa-aikatyö
Päivämäärä
Osa-aikatyö
9.1.2024
87 900,00 base
12.1.2024
85 400,00 base
3.1.2025
90 400,00 base
6.1.2025
90 200,00 base
9.1.2025
79 900,00 base
12.1.2025
86 700,00 base
3.1.2026
82 800,00 base
6.1.2026
92 000,00 base

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Osa-aikatyö Historia

Osa-aikatyö — Historia
PäivämääräArvo
92 000
82 800
86 700
79 900
90 200
90 400
85 400
87 900
88 700
91 800
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Osa-aikatyö

Mikä on Osa-aikatyö?

Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.

Osa-aikatyö Viro — FAQ

Mikä on nykyinen Osa-aikatyö maassa Viro?

Nykyinen Osa-aikatyö maassa Viro on 92 000 (1.6.2026).

Miten Osa-aikatyö maassa Viro on muuttunut äskettäin?

Osa-aikatyö maassa Viro nousi arvosta 82 800 (1.3.2026) arvoon 92 000 (1.6.2026).

Mikä on Osa-aikatyö:n ennätyskorkea maassa Viro?

Ennätyskorkea Osa-aikatyö maassa Viro oli 92 700,00 (1.3.2023).

Mikä on Osa-aikatyö:n ennätysmatala maassa Viro?

Ennätysmatala Osa-aikatyö maassa Viro oli 32 400,00 (1.9.2005).

Mikä on Osa-aikatyö:n historiallinen keskiarvo maassa Viro?

Historiallinen keskiarvo Osa-aikatyö maassa Viro on 58 410,19 välillä 1.6.1998–1.6.2026.

Mistä Osa-aikatyö-tiedot maalle Viro ovat peräisin?

Osa-aikatyö-tiedot maalle Viro ovat peräisin lähteestä EUROSTAT ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.