Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Suomi
Uusin Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-luku maalle Suomi
Kurssi
88,5 % of GDP
Muutos +/-
+6,1 % of GDP
Keskiarvo
41,92 % of GDP
Kaikkien aikojen korkein
88,50 % of GDP
1.1.2025
Kaikkien aikojen matalin
6,10 % of GDP
1.1.1976
Tämänhetkinen arvo Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Suomi on 88,5 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Suomi nousi 88,5 % of GDP 1.1.2025, sen oltua 82,4 % of GDP 1.1.2024. Välillä 1.1.1975 ja 1.1.2025, bruttokansantuotteen keskiarvo Suomi oli 41,92 % of GDP. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2025 ja se oli 88,50 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1976 ja se oli 6,10 % of GDP.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi nousi 1.1.2025 päivänä arvosta 82,4 % of GDP 1.1.2024 päivällä arvoon 88,5 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi oli keskimäärin 41,92 % of GDP aikavälillä 1.1.1975–1.1.2025, saavutti kaikkien aikojen huipun 88,50 % of GDP 1.1.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 6,10 % of GDP 1.1.1976 päivällä.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta
100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 88,5 % of GDP | |
| 82,4 % of GDP | |
| 77 % of GDP | |
| 74 % of GDP | |
| 73,1 % of GDP | |
| 75,3 % of GDP | |
| 65,3 % of GDP | |
| 65,4 % of GDP | |
| 66,6 % of GDP | |
| 68,6 % of GDP |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Hallituksen kulutus suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Korruptioindeksi
Vuosittain
Korruptioluokitus
Vuosittain
Sotilaalliset menot
Vuosittain
Turvanpaikkahakemukset
Kuukaittain
Valtion budjetin arvo
Kuukaittain
Valtion budjetti
Vuosittain
Valtion menot
Vuosineljännes
Valtion tulot
Kuukaittain
Valtion velka
Kuukaittain
Verotukselliset menot
Kuukaittain
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Yleisesti ottaen julkisen velan osuutta BKT:sta käyttävät sijoittajat mittaamaan maan kykyä suorittaa tulevia velkojen maksuja, mikä vaikuttaa maan lainakustannuksiin ja valtion joukkovelkakirjojen tuottoihin.
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)?
Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista mittareista, joka antaa selkeän kuvan maan taloustilanteesta ja rahoituksen kestävyydestä. Tämä mittari, joka tunnetaan yleisesti nimellä velkasuhde, lukee valtion kokonaisvelan jaettuna maan vuosittaisella bruttokansantuotteella. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme kattavan analyysin tästä keskeisestä talouden indikaattorista, jotta käyttäjämme voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja ymmärtää taloudellisia suuntauksia paremmin. Valtion velka on summa, jonka valtion hallitus on velkaa suhteessa lainanantajiin, ja se voi koostua esimerkiksi valtion joukkovelkakirjoista, lainoista ja muista velkavälineistä. Bruttokansantuote puolestaan mittaa maan taloudellista suorituskykyä ja viittaa kaikkien lopputuotteiden ja -palveluiden markkina-arvoon tietyllä ajanjaksolla, yleensä vuodessa. Näiden kahden muuttujan suhde antaa siis selkeän kuvan siitä, kuinka suuri osa maan taloudellisesta tuotannosta tarvitaan valtion velan hallintaan. Valtion velkasuhteen tarkastelu on erityisen tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin, korkea velkasuhde voi viitata siihen, että maa on ottanut merkittävästi lainaa rahoittaakseen julkisia menojaan. Tämä voi olla merkki siitä, että valtio elvyttää taloutta, esimerkiksi suurilla investoinneilla infrastruktuuriin tai sosiaaliturvaan, mikä voi pitkällä aikavälillä tukea talouskasvua. Toisaalta korkea velkasuhde voi myös viitata siihen, että valtio joutuu velkaantumaan peittääkseen budjettivajeensa, mikä voi kieliä talouden rakenteellisista ongelmista ja heikosta talouden hallinnasta. Matalampi velkasuhde puolestaan voi osoittaa vahvaa ja kestävää taloushallintoa, jossa valtio on onnistunut pitämään menojen ja tulojen tasapainon ilman tarpeetonta velkaantumista. Tällaisessa tilanteessa valtiolla on enemmän liikkumavaraa taloudellisten kriisien varalta, ja se voi helpommin rahoittaa julkisia hankkeitaan tulevaisuudessa. Korkea velkasuhde ei automaattisesti tarkoita talouden kriisiä, mutta se voi aiheuttaa huolia sekä kotimaisille että kansainvälisille sijoittajille, joilla on lainaa valtioon. Suuri velka voi johtaa korkojen nousuun, sillä lainanantajat saattavat vaatia korkeampia korvauksia suuremmasta riskistä. Tämä voi taasen hidastaa talouskasvua, sillä korkeat korot voivat vähentää yritysten halukkuutta investointeihin ja kuluttajien kulutusta. Seuranta ja analyysi velkasuhteesta ovatkin valtioille kriittisiä, jotta ne voivat optimoida talouspolitiikkaansa. Velkasuhdetta voidaan laskea esimerkiksi lisäämällä bruttokansantuotetta, vähentämällä valtion velan määrää tai optimoimalla valtion budjettia niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Jälkimmäinen voi vaatia vaikeita poliittisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia tai julkisten menojen leikkauksia. Valtion velkasuhteen vertailu muiden maiden vastaaviin mittareihin voi myös antaa hyödyllistä kontekstia. Esimerkiksi euroalueen jäsenmailla on velvollisuus pitää velkasuhteensa tietyissä rajoissa Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä syystä euroalueen maat pyrkivät yleensä pitämään velkasuhteensa alle 60 % BKT:stä. Muut maat, kuten Yhdysvallat ja Japani, joilla on erittäin suuri velka BKT:hen verrattuna, voivat puolestaan luottaa enemmän kansallisiin valuuttoihinsa ja taloudellisiin järjestelmiinsä, mikä antaa niille enemmän taloudellista joustavuutta. On myös tärkeää huomata, että jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat sen velkasuhteeseen ja sen potentiaalisiin riskeihin. Kehittyvillä mailla voi olla suurempi riski velkakriisille valuuttakurssien vaihtelun tai heikompien talouden rakenteiden vuoksi, kun taas kehittyneillä mailla on usein vahvemmat taloudelliset järjestelmät ja pääomat, jotka helpottavat korkean velkasuhteen hallintaa. Eulerpoolin ansiosta käyttäjämme voivat seurata ja analysoida valtion velkasuhteita monista eri maista ja vertailla niitä keskenään. Tarjoamamme tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme ymmärtämään paremmin taloudellisia suuntauksia ja niiden vaikutuksia. Pyrimme tarjoamaan kattavat ja ajantasaiset tiedot, jotta sijoittajat, analyytikot ja päätöksentekijät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja kohdentaa resurssejaan tehokkaammin. Yhteenvetona valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävä taloudellinen mittari, joka kertoo paljon valtion taloudellisesta terveydestä ja kestävyyden tasosta. Eulerpoolin tarjoamat analyysit ja tiedot auttavat käyttäjiämme ymmärtämään tämän mittarin merkityksen ja sen vaikutukset laajemmin, jotta he voivat navigoida monimutkaisessa talousympäristössä luottavaisesti.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Suomi — FAQ
Mikä on nykyinen Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi?
Nykyinen Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi on 88,5 % of GDP (1.1.2025).
Miten Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi on muuttunut äskettäin?
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi nousi arvosta 82,4 % of GDP (1.1.2024) arvoon 88,5 % of GDP (1.1.2025).
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n ennätyskorkea maassa Suomi?
Ennätyskorkea Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi oli 88,50 % of GDP (1.1.2025).
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n ennätysmatala maassa Suomi?
Ennätysmatala Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi oli 6,10 % of GDP (1.1.1976).
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):n historiallinen keskiarvo maassa Suomi?
Historiallinen keskiarvo Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) maassa Suomi on 41,92 % of GDP välillä 1.1.1975–1.1.2025.
Mistä Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-tiedot maalle Suomi ovat peräisin?
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)-tiedot maalle Suomi ovat peräisin lähteestä Statistics Finland ja julkaistaan Eulerpoolissa.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Osavuosikatsausten päivämäärät ja kellonajat yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Markkinatunnelman indikaattori
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
ETFs
Yli 9 000 ETF:ää tarjoajan, omaisuusluokan ja indeksin mukaan.
Krypto
Tärkeimpien kolikoiden livehinnat ja markkina-arvot.
Hyödykkeet
Gold, oil, gas, metals, agriculture and electricity prices.
Valuutta
Tärkeimpien valuuttaparien livekurssit.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset