🇫🇮

Suomi Palkkojen kasvu

Kurssi

3,1 %

1.1.2026

Muutos +/-

+1,6 %

Prosentuaalinen muutos

+106,67 %

Palkkojen kasvu nykyinen arvo Suomi on 3,1 %. Palkkojen kasvu Suomi nousi 3,1 % 1.1.2026, kun se oli 1,5 % 1.12.2025. Välillä 1.1.1996 - 1.1.2026, keskimääräinen BKT Suomi oli 3,89 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.4.1998 10,6 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.5.2020 −5,7 %.

Lähde: Statistics Finland

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Palkkojen kasvu

3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi

Palkkakasvu

Access this data via the Eulerpool API

Docs Get Free API Key

Palkkojen kasvu Historia

Palkkojen kasvu — Historia
Päivämäärä	Arvo
1.1.2026	3,1 %
1.12.2025	1,5 %
1.11.2025	3 %
1.10.2025	1,4 %
1.9.2025	2,4 %
1.8.2025	2 %
1.7.2025	0,8 %
1.6.2025	2,3 %
1.5.2025	2,4 %
1.4.2025	3,9 %
1.3.2025	2,4 %
1.2.2025	2,2 %
1.1.2025	1,2 %
1.12.2024	6,2 %
1.11.2024	1,7 %
1.10.2024	1,7 %
1.9.2024	3,4 %
1.8.2024	1,4 %
1.7.2024	2,7 %
1.6.2024	2,7 %
1.5.2024	1,1 %
1.4.2024	0,6 %
1.3.2024	3,2 %
1.2.2024	4,1 %
1.1.2024	2,3 %
1.12.2023	3 %
1.11.2023	3 %
1.10.2023	3,9 %
1.9.2023	5 %
1.8.2023	3,7 %
1.7.2023	5,8 %
1.6.2023	7,2 %
1.5.2023	6,2 %
1.4.2023	7 %
1.3.2023	4,4 %
1.2.2023	4,1 %
1.1.2023	5,7 %
1.12.2022	4,5 %
1.11.2022	4,9 %
1.10.2022	9,4 %
1.9.2022	5,2 %
1.8.2022	7,5 %
1.7.2022	6,1 %
1.6.2022	5,9 %
1.5.2022	6,8 %
1.4.2022	8,9 %
1.3.2022	8,2 %
1.2.2022	7,2 %
1.1.2022	8 %
1.12.2021	4 %
1.11.2021	4,8 %
1.10.2021	5,3 %
1.9.2021	5,7 %
1.8.2021	5,2 %
1.7.2021	6,7 %
1.6.2021	9 %
1.5.2021	9,8 %
1.4.2021	4,5 %
1.3.2021	1 %
1.2.2021	1,2 %
1.1.2021	0,3 %
1.12.2020	1,9 %
1.11.2020	0,2 %
1.10.2020	0,7 %
1.3.2020	3,2 %
1.2.2020	2,3 %
1.1.2020	2,8 %
1.12.2019	2,2 %
1.11.2019	3 %
1.10.2019	3 %
1.9.2019	3,5 %
1.8.2019	3,6 %
1.7.2019	3,9 %
1.6.2019	3,5 %
1.5.2019	4,3 %
1.4.2019	5,6 %
1.3.2019	2,4 %
1.2.2019	4,1 %
1.1.2019	4,7 %
1.12.2018	5,8 %
1.11.2018	5,2 %
1.10.2018	4,8 %
1.9.2018	3,5 %
1.8.2018	5,2 %
1.7.2018	4,2 %
1.6.2018	5 %
1.5.2018	4,9 %
1.4.2018	3,4 %
1.3.2018	6,6 %
1.2.2018	4,2 %
1.1.2018	2,6 %
1.12.2017	3,9 %
1.11.2017	3,7 %
1.10.2017	3 %
1.9.2017	3,4 %
1.8.2017	2,3 %
1.7.2017	0,7 %
1.6.2017	1,7 %
1.5.2017	2,7 %
1.4.2017	2,7 %
1.3.2017	0,4 %
1.2.2017	1,8 %
1.1.2017	3,7 %
1.11.2016	1,8 %
1.10.2016	2,2 %
1.9.2016	2,7 %
1.8.2016	1,6 %
1.7.2016	2,1 %
1.6.2016	0,3 %
1.5.2016	0,8 %
1.3.2016	2 %
1.2.2016	2 %
1.1.2016	0,5 %
1.12.2015	1,1 %
1.11.2015	0,6 %
1.10.2015	0,2 %
1.9.2015	0,6 %
1.8.2015	0,4 %
1.7.2015	0,8 %
1.6.2015	0,3 %
1.5.2015	0,7 %
1.4.2015	2,7 %
1.3.2015	2 %
1.2.2015	0,4 %
1.1.2015	1,2 %
1.12.2014	1,1 %
1.11.2014	0,1 %
1.10.2014	1,6 %
1.9.2014	0,7 %
1.8.2014	0,8 %
1.6.2014	0,7 %
1.5.2014	1,1 %
1.4.2014	1,8 %
1.2.2014	0,2 %
1.1.2014	1,1 %
1.12.2013	2,5 %
1.11.2013	1,2 %
1.10.2013	0,1 %
1.9.2013	1,6 %
1.8.2013	1,3 %
1.7.2013	1,6 %
1.6.2013	0,7 %
1.5.2013	2 %
1.4.2013	0,5 %
1.3.2013	1,4 %
1.2.2013	1 %
1.12.2012	2 %
1.11.2012	3 %
1.10.2012	2,2 %
1.9.2012	1,8 %
1.8.2012	2,9 %
1.7.2012	1,8 %
1.6.2012	4,9 %
1.5.2012	3 %
1.4.2012	5,3 %
1.3.2012	4,1 %
1.2.2012	5,1 %
1.1.2012	7,3 %
1.12.2011	2,8 %
1.11.2011	3,6 %
1.10.2011	4,4 %
1.9.2011	4,7 %
1.8.2011	5 %
1.7.2011	4,9 %
1.6.2011	5,3 %
1.5.2011	5,5 %
1.4.2011	5 %
1.3.2011	4 %
1.2.2011	4,9 %
1.1.2011	5,4 %
1.12.2010	2,4 %
1.11.2010	3,9 %
1.10.2010	3,3 %
1.9.2010	2,8 %
1.8.2010	2,8 %
1.7.2010	2,6 %
1.6.2010	1,7 %
1.5.2010	1,2 %
1.3.2010	1,8 %
1.4.2009	1,8 %
1.1.2009	4,5 %
1.12.2008	3,3 %
1.11.2008	5,1 %
1.10.2008	8 %
1.9.2008	7 %
1.8.2008	6,3 %
1.7.2008	6,7 %
1.6.2008	7,2 %
1.5.2008	8,5 %
1.4.2008	7,9 %
1.3.2008	9,3 %
1.2.2008	9,5 %
1.1.2008	7,7 %
1.12.2007	9,7 %
1.11.2007	7,9 %
1.10.2007	5,7 %
1.9.2007	3,9 %
1.8.2007	6,7 %
1.7.2007	4 %
1.6.2007	4,7 %
1.5.2007	6,3 %
1.4.2007	6,1 %
1.3.2007	6,4 %
1.2.2007	5,6 %
1.1.2007	3,9 %
1.12.2006	5,4 %
1.11.2006	5 %
1.10.2006	4,9 %
1.9.2006	3,5 %
1.8.2006	4,5 %
1.7.2006	4 %
1.6.2006	7,4 %
1.5.2006	2,8 %
1.4.2006	2,8 %
1.3.2006	3,4 %
1.2.2006	5,3 %
1.1.2006	5,5 %
1.12.2005	3,5 %
1.11.2005	5,2 %
1.10.2005	4,3 %
1.9.2005	8,1 %
1.8.2005	4,9 %
1.7.2005	4,4 %
1.6.2005	3,4 %
1.5.2005	4,2 %
1.4.2005	5,2 %
1.3.2005	5,4 %
1.2.2005	5,1 %
1.1.2005	4,6 %
1.12.2004	3,8 %
1.11.2004	4,9 %
1.10.2004	4,6 %
1.9.2004	4,5 %
1.8.2004	3,7 %
1.7.2004	5,2 %
1.6.2004	3,6 %
1.5.2004	2,9 %
1.4.2004	4,3 %
1.3.2004	6,5 %
1.2.2004	3,8 %
1.1.2004	5 %
1.12.2003	3,9 %
1.11.2003	2,3 %
1.10.2003	4,9 %
1.9.2003	4,6 %
1.8.2003	3,5 %
1.7.2003	3,4 %
1.6.2003	4 %
1.5.2003	3,8 %
1.4.2003	5,2 %
1.3.2003	1,3 %
1.2.2003	4 %
1.1.2003	3,5 %
1.12.2002	5,1 %
1.11.2002	3,5 %
1.10.2002	2,7 %
1.9.2002	3,9 %
1.8.2002	2,9 %
1.7.2002	4,7 %
1.6.2002	2,6 %
1.5.2002	5,4 %
1.4.2002	2,8 %
1.3.2002	4 %
1.2.2002	2 %
1.1.2002	5 %
1.12.2001	4,5 %
1.11.2001	6,2 %
1.10.2001	6,8 %
1.9.2001	4,8 %
1.8.2001	7,7 %
1.7.2001	5,9 %
1.6.2001	7,2 %
1.5.2001	7,5 %
1.4.2001	8,4 %
1.3.2001	8,1 %
1.2.2001	9,1 %
1.1.2001	7,2 %
1.12.2000	6 %
1.11.2000	7,4 %
1.10.2000	6,4 %
1.9.2000	8,4 %
1.8.2000	6,6 %
1.7.2000	4,7 %
1.6.2000	10,4 %
1.5.2000	6,4 %
1.4.2000	5,8 %
1.3.2000	6,5 %
1.2.2000	6,4 %
1.1.2000	5,9 %
1.12.1999	3,4 %
1.11.1999	5,2 %
1.10.1999	5,1 %
1.9.1999	5,1 %
1.8.1999	4,9 %
1.7.1999	5,3 %
1.6.1999	5,2 %
1.5.1999	4,9 %
1.4.1999	2,8 %
1.3.1999	7,4 %
1.2.1999	4,6 %
1.1.1999	4 %
1.12.1998	9,1 %
1.11.1998	7 %
1.10.1998	6,5 %
1.9.1998	6,6 %
1.8.1998	6,2 %
1.7.1998	8,3 %
1.6.1998	6,8 %
1.5.1998	6,8 %
1.4.1998	10,6 %
1.3.1998	7,8 %
1.2.1998	7,2 %
1.1.1998	6,6 %
1.12.1997	5,9 %
1.11.1997	3,8 %
1.10.1997	5,6 %
1.9.1997	7,4 %
1.8.1997	5,9 %
1.7.1997	8,1 %
1.6.1997	3,5 %
1.5.1997	5,7 %
1.4.1997	5 %
1.3.1997	5,1 %
1.2.1997	5,5 %
1.1.1997	6,2 %
1.12.1996	6,2 %
1.11.1996	5,8 %
1.10.1996	6,6 %
1.9.1996	3,2 %
1.8.1996	6,5 %
1.7.1996	6,5 %
1.6.1996	3,9 %
1.5.1996	5,9 %
1.4.1996	6,9 %
1.3.1996	9,3 %
1.2.1996	7,2 %
1.1.1996	6,8 %

...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Palkkojen kasvu

🇫🇮

Avoimet työpaikat

Kuukaittain

Avointen työpaikkojen osuus

Vuosineljännes

Eläkeikä miehet

Vuosittain

Kokopäivätyöllisyys

Vuosineljännes

Naisten eläkkeelle jäämisen ikä

Vuosittain

nuorisotyöttömyysaste

Kuukaittain

Osa-aikatyö

Vuosineljännes

Palkat

Vuosineljännes

Palkat valmistuksessa

Vuosineljännes

Pitkäaikaisen työttömyyden osuus

Vuosineljännes

Tuottavuus

Vuosineljännes

Työlliset henkilöt

Kuukaittain

Työllisyysaste

Kuukaittain

Työllisyysmuutos

Vuosineljännes

Työttömät henkilöt

Kuukaittain

Työttömyysaste

Kuukaittain

Työväestön osallistumisaste

Kuukaittain

Työvoiman kustannukset

Vuosineljännes

Väestö

Vuosittain

Palkkojen kasvu

Suomessa palkkojen kasvu viittaa koko talouden palkkojen vuosikasvuun.

Mikä on Palkkojen kasvu?

Palkkakasvu on merkittävä osatekijä makrotaloudessa, ja sen tarkastelu tarjoaa syvällistä ymmärrystä taloudellisesta kehityksestä sekä yksilötasolla että kansantalouden laajemmassa mittakaavassa. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavaa ja ajantasaista tietoa palkkakasvun trendeistä, jotta käyttäjät voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida taloudellisia suuntauksia tarkasti. Palkkakasvu, joka usein määritellään keskimääräisen palkkatason nousuna tietyllä aikavälillä, on olennaisen tärkeä indikaattori talouden terveyden arvioinnissa. Se heijastaa voimakkaasti sekä yritysten että työntekijöiden tilannetta ja toimii signaalina talouden yleisestä suorituskyvystä. Kun palkat nousevat, lisääntyy myös kuluttajien ostovoima, mikä puolestaan voi kannustaa talouskasvua ja parantaa elämänlaatua. Makrotaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna palkkakasvua voivat ohjata monet tekijät. Talouden kasvu ja työvoiman kysyntä ovat perinteisesti olleet keskeisiä ajureita palkkojen nousulle. Kun talous kasvaa ja yritykset menestyvät, ne pystyvät maksamaan korkeampia palkkoja houkutellakseen ja pitääkseen parhaita työntekijöitä. Lisäksi, työvoiman kysynnän kasvaessa työntekijöiden neuvotteluvoima paranee, mikä voi johtaa palkankorotuksiin. Inflaatio on toinen olennainen tekijä, joka vaikuttaa palkkakasvuun. Inflaation ollessa korkealla työntekijät vaativat tyypillisesti korkeampia palkkoja kompensoidakseen elinkustannusten nousua. Tämän takia keskuspankit ja muut talouspolitiikan päättäjät seuraavatkin tarkkaavaisesti palkkakehitystä osana inflaation hallintaa. Tuottavuuden kasvu on myös keskeinen palkkakasvun katalyytti. Kun työntekijöiden tuottavuus paranee – esimerkiksi teknologisten edistysaskelten tai tehokkuusparannusten kautta – yritykset kykenevät maksamaan korkeampia palkkoja ilman, että niiden kannattavuus kärsii. Tämä synnyttää positiivisen kierteen, jossa sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät talouskasvusta. Työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät voivat lisäksi vaikuttaa palkkakasvutrendeihin. Esimerkiksi ammattiliittojen neuvotteluvoima voi merkittävästi nostaa palkkatasoa tietyillä aloilla. Myös työn tarjonnan ja kysynnän epätasapaino – esimerkiksi tilanteissa, joissa tietyn alan tai alueen työvoimapula on suurta – voi johtaa palkkakasvuun. Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet merkittävästi palkkakasvun dynamiikkaa. Globalisaation myötä yritykset ovat kyenneet siirtämään tuotantoaan maihin, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisemmat, mikä on hillinnyt palkkojen nousupaineita kehittyneissä maissa. Toisaalta teknologinen kehitys, kuten automaatio ja digitalisaatio, on muuttanut työmarkkinoiden rakennetta ja vaikuttanut tietyillä aloilla sekä palkkakehitykseen että työllisyystilanteeseen. Poliittiset ja institutionaaliset tekijät näyttelevät myös merkittävää roolia palkkakasvussa. Hallitusten päätökset – kuten minimipalkalain muutokset, veropolitiikka ja hyvinvointivaltion tukitoimet – voivat kaikki vaikuttaa palkkakehitykseen. Esimerkiksi minimipalkkojen korottaminen voi suoraan nostaa pienten palkkojen työntekijöiden ansioita, kun taas muut veropolitiikan muutokset voivat epäsuorasti vaikuttaa yritysten kannustimiin ja kykyyn maksaa korkeampia palkkoja. Makrotaloudelliset seuraukset palkkakasvusta voivat olla monitahoisia. Palkkojen nousu, erityisesti kun se tapahtuu kohtuullisesti ja tasaisesti, voi auttaa stabiloimaan taloutta ja tukemaan kestäviä kasvunäkymiä. Se voi myös vähentää tuloeroja ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toisaalta liian nopea palkkakasvu, joka ei synnytä vastaavaa tuottavuuden kasvua, voi johtaa inflaatioon ja talouden epätasapainotiloihin. Eulerpool-sivustomme toimii arvokkaana resurssina kaikille, jotka ovat kiinnostuneita makrotaloudellisista trendeistä ja erityisesti palkkakasvusta. Tarjoamme käyttäjille mahdollisuuden tarkastella yksityiskohtaisia ja ajankohtaisia palkkakasvudata, analysoida trendejä ja saada syvällistä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat palkkatason kehitykseen. Tämän tiedon avulla päätöksentekijät, taloustieteilijät ja liiketoiminta-ammattilaiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja strategioita. Yhteenvetona voidaan todeta, että palkkakasvu on keskeinen makrotaloudellinen ilmiö, joka kytkeytyy moniin muihin taloudellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Sen dynamiikan ymmärtäminen vaatii laaja-alaista ja monitieteistä lähestymistapaa, ja tämän ymmärryksen saavuttamiseksi Eulerpool-sivusto tarjoaa korvaamattoman tietopankin ja analyysityökaluja. Talouden ja työmarkkinoiden jatkuvassa muutoksessa palkkakasvun seuraaminen ja analysointi ovat elintärkeitä toimia talouden vakauden ja kasvun edistämiseksi.

Palkkojen kasvu Suomi — FAQ

What is the current Palkkojen kasvu in Suomi?

The current Palkkojen kasvu in Suomi is 3,1% as of 1.1.2026.

How has the Palkkojen kasvu in Suomi changed recently?

The Palkkojen kasvu in Suomi increased from 1,5% (1.12.2025) to 3,1% (1.1.2026).

What is the all-time high for Palkkojen kasvu in Suomi?

The all-time high for Palkkojen kasvu in Suomi was 10,6%, recorded on 1.4.1998.

What is the all-time low for Palkkojen kasvu in Suomi?

The all-time low for Palkkojen kasvu in Suomi was −5,7%, recorded on 1.5.2020.

What is the historical average of Palkkojen kasvu in Suomi?

The historical average of Palkkojen kasvu in Suomi is 3,89%, calculated over the period from 1.1.1996 to 1.1.2026.

Where does the Palkkojen kasvu data for Suomi come from?

The Palkkojen kasvu data for Suomi is sourced from Statistics Finland and published on Eulerpool.

Key Figures

Maa

Suomi

Manneri

Eurooppa

Korkein arvo

10,6

Alin arvo

−5,7

Keskiarvo

3,89

Tietoedun, joka maksaa itsensä takaisin.

Palkkojen kasvu

Palkkojen kasvu

Palkkojen kasvu Historia

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Palkkojen kasvu

Avoimet työpaikat

Avointen työpaikkojen osuus

Eläkeikä miehet

Kokopäivätyöllisyys

Naisten eläkkeelle jäämisen ikä

nuorisotyöttömyysaste

Osa-aikatyö

Palkat

Palkat valmistuksessa

Pitkäaikaisen työttömyyden osuus

Tuottavuus

Työlliset henkilöt

Työllisyysaste

Työllisyysmuutos

Työttömät henkilöt

Työttömyysaste

Työväestön osallistumisaste

Työvoiman kustannukset

Väestö

Palkkojen kasvu

Mikä on Palkkojen kasvu?

Palkkojen kasvu Suomi — FAQ

Key Figures