Hinta-vuokrasuhde Suomi

Uusin Hinta-vuokrasuhde-luku maalle Suomi

Kurssi

81,8

Muutos +/-

-0,9

Prosentuaalinen muutos

-1,09 %

Keskiarvo

85,40

Kaikkien aikojen korkein

118,40

1.3.1989

Kaikkien aikojen matalin

56,30

1.3.1979

Nykyinen Hinta-vuokrasuhde -arvo Suomissa on 81,8 . Hinta-vuokrasuhde Suomissa laski arvoon 81,8 1.6.2026, kun se oli 82,7 1.3.2026. Vuosien 1.3.1970 ja 1.6.2026 välillä, keskimääräinen BKT Suomissa oli 85,40 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.1989 arvoltaan 118,40 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1979 arvoltaan 56,30 .

Lähde: OECD

Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi laski 1.6.2026 päivänä arvosta 82,7 1.3.2026 päivällä arvoon 81,8. Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi oli keskimäärin 85,40 aikavälillä 1.3.1970–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 118,40 1.3.1989 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 56,30 1.3.1979 päivällä.

Hinta-vuokrasuhde

Hinta-vuokrasuhde

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Hinta-vuokra-suhde
Päivämäärä
Hinta-vuokra-suhde
9.1.2024
86,20 base
12.1.2024
85,40 base
3.1.2025
84,40 base
6.1.2025
84,10 base
9.1.2025
83,10 base
12.1.2025
83,00 base
3.1.2026
82,70 base
6.1.2026
81,80 base

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Hinta-vuokrasuhde Historia

Hinta-vuokrasuhde — Historia
PäivämääräArvo
81,8
82,7
83
83,1
84,1
84,4
85,4
86,2
86,5
87,8
...

Hinta-vuokrasuhde

Hintasuhde Suomessa mittaa nimellisen asuntohintaindeksin ja vuokra-asuntojen hintaindeksin suhteen.

Mikä on Hinta-vuokrasuhde?

Hintahinta-suhdeluku (Price to Rent Ratio) on merkittävä talouden mittari, joka tarjoaa arvokkaita näkemyksiä asuntomarkkinoiden tilasta ja niiden kehityksestä. Tämä mittari on erityisen hyödyllinen sijoittajille, talouden tutkijoille ja asunnon ostajille, sillä se auttaa arvioimaan, onko asuntojen hinnoittelu verrattuna vuokrien tasoon järkevä ja kestävällä pohjalla. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot tarjoavat syvällisen ymmärryksen tämän keskeisen indikaattorin merkityksestä ja soveltamisesta. Hintahinta-suhdeluku lasketaan jakamalla asuntojen keskihinta vuotuiseen vuokratuottoon. Tämä suhdeluku mittaa asunnon hinnan suhteessa sen tuottamaan vuokratuottoon, ja se antaa selkeän kuvan siitä, kuinka nopeasti asunnon osto voi maksaa itsensä takaisin vuokratulojen muodossa. Esimerkiksi, jos asunnon keskihinta on 300,000 € ja vuotuinen vuokratuotto on 15,000 €, hintahinta-suhdeluku on 20. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kestää 20 vuotta, ennen kuin asunnon hinta on kokonaan katettu vuokratuotoilla. Hintahinta-suhdelukua voidaan käyttää eri tavoin riippuen tarkastelukulmasta. Sijoittajat voivat hyödyntää tätä lukua arvioidessaan, kannattaako asuntoja hankkia sijoitusmielessä tietyltä alueelta. Korkea hintahinta-suhdeluku voi viitata siihen, että asuntojen hinnat ovat ylittäneet järkevän tason verrattuna vuokratuottoihin, mikä tekee sijoituksesta vähemmän kannattavan. Toisaalta matala hintahinta-suhdeluku saattaa merkitä hyviä ostopaikkoja, sillä suhteellisen alhaisilla hinnoilla saadaan kohtuullisen korkeat vuokratuotot. Talonostajille hintahinta-suhdeluku tarjoaa vertailukohdan asuntomarkkinoiden arviointiin. Mikäli vuokralla asuminen on huomattavasti halvempaa kuin asunnon omistaminen, voi olla järkevää harkita vuokralla asumista oman asunnon hankkimisen sijaan. Tämä ei ole ainoastaan taloudellisesti järkevää, vaan auttaa myös välttämään mahdollisia riskejä, jotka liittyvät asuntojen hintojen laskuun talouden taantuman aikana. Makrotalouden tutkijoille hintahinta-suhdeluku on arvokas indikaattori asuntomarkkinoiden terveyden ja kestävyyden arvioimiseen. Pitkään korkealla pysytellyt hintahinta-suhdeluku saattaa olla merkki asuntomarkkinoiden hintakuplasta, jossa hinnat ovat irrallaan perustavanlaatuisista taloudellisista tekijöistä, kuten vuokratuloista ja kotitalouksien tuloista. Toisaalta historiallisesti matala hintahinta-suhdeluku voi viitata markkinoiden alihinnoitteluun, mahdollistaen korjausliikkeen tulevien vuosien aikana. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot tuovat lisäarvoa hintahinta-suhdeluvun tarkasteluun tarjoamalla syvällisen analyysin niin alueellisista kuin ajallisista vaihteluista. Näiden tietojen avulla käyttäjät voivat paitsi tarkastella nykytilannetta, myös tehdä ennusteita tulevasta kehityksestä. Yksityiskohtaiset historiatiedot hintahinta-suhdeluvusta auttavat havaitsemaan markkinoiden trendit ja sen, miten eri tekijät, kuten korkotaso ja inflaatio, ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoiden dynamiikkaan. Hintahinta-suhdelukuun vaikuttaa moni tekijä, joista ehkä merkittävin on korkotaso. Alhaiset korot tekevät asuntolainojen ottamisesta edullisempaa, mikä lisää asuntokysyntää ja voi nostaa asuntojen hintoja nopeammin kuin vuokria. Korkeat korot taas vähentävät asuntokysyntää, mikä voi johtaa hintojen laskuun tai ainakin niiden nousun hidastumiseen. Näin ollen hintahinta-suhdeluvun seuranta yhdessä korkotason kanssa voi tarjota arvokkaita vihjeitä siitä, miten talouden makrotason muutokset voivat vaikuttaa asuntomarkkinoihin. Hintahinta-suhdeluku ei ole ainoa mittari, jota tulisi tarkastella asuntomarkkinoiden tilaa arvioitaessa, mutta se on kuitenkin yksi keskeisimmistä. Yhdistämällä hintahinta-suhdeluku muihin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten palkkatasoon, työllisyystilanteeseen ja inflaatioon, voidaan muodostaa kattavampi kuva asuntomarkkinoiden ja koko talouden terveydestä. Eulerpoolin laaja ja kattava datakanta mahdollistaa tämän tyyppisen monipuolisen analyysin, tarjoten käyttäjilleen arvokkaita työkaluja taloudellisten päätösten tueksi. Monissa maissa hintahinta-suhdelukua käytetään myös kaupunkien välisten asuntomarkkinoiden vertailuun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat ovat perinteisesti korkeat, voi hintahinta-suhdeluku olla selvästi korkeampi kuin muualla maassa. Tämä voi olla merkki joko yliarvostetuista asuntohinnoista tai yksinkertaisesti siitä, että pääkaupunkiseudulla vuokrat eivät kasva samassa tahdissa kuin asuntojen hinnat. Tiivistettynä hintahinta-suhdeluku on monipuolinen ja tärkeä työkalu, jolla on merkittävä rooli makrotalouden analyysissä ja päätöksenteossa. Eulerpoolin käyttäjät voivat hyödyntää näitä tietoja monin tavoin, olipa kyseessä sijoitusten suunnittelu, asunnon hankinta tai talouden yleisen tilan arviointi. Hintahinta-suhdeluvun tarkka seuranta ja ymmärtäminen voi tarjota merkittäviä etuja ja auttaa tekemään perusteltuja ja tietoon pohjautuvia päätöksiä asuntomarkkinoilla.

Hinta-vuokrasuhde Suomi — FAQ

Mikä on nykyinen Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi?

Nykyinen Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi on 81,8 (1.6.2026).

Miten Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi on muuttunut äskettäin?

Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi laski arvosta 82,7 (1.3.2026) arvoon 81,8 (1.6.2026).

Mikä on Hinta-vuokrasuhde:n ennätyskorkea maassa Suomi?

Ennätyskorkea Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi oli 118,40 (1.3.1989).

Mikä on Hinta-vuokrasuhde:n ennätysmatala maassa Suomi?

Ennätysmatala Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi oli 56,30 (1.3.1979).

Mikä on Hinta-vuokrasuhde:n historiallinen keskiarvo maassa Suomi?

Historiallinen keskiarvo Hinta-vuokrasuhde maassa Suomi on 85,40 välillä 1.3.1970–1.6.2026.

Mistä Hinta-vuokrasuhde-tiedot maalle Suomi ovat peräisin?

Hinta-vuokrasuhde-tiedot maalle Suomi ovat peräisin lähteestä OECD ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.