Tee elämäsi parhaat sijoitukset
fair value · 20 million securities worldwide · 50 year history · 10 year estimates · leading business news

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇩🇴

Dominikaaninen tasavalta Julkiset menot

Osakekurssi

90,997 miljardia DOP
Muutos +/-
-4,113 miljardia DOP
Muutos %
-4,42 %

Tämänhetkinen arvo Julkiset menot Dominikaaninen tasavalta on 90,997 miljardia DOP. Julkiset menot Dominikaaninen tasavalta laski 90,997 miljardia DOP 1.5.2024 jälkeen, kun se oli 95,109 miljardia DOP 1.4.2024. Välillä 1.1.1992 ja 1.6.2024, bruttokansantuotteen keskiarvo Dominikaaninen tasavalta oli 28,18 miljardia DOP. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2023 147,71 miljardia DOP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.1992 918,00 milj. DOP.

Lähde: Central Bank of Dominican Republic

Julkiset menot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Valtionmenot

Julkiset menot Historia

PäivämääräArvo
1.5.202490,997 miljardia DOP
1.4.202495,109 miljardia DOP
1.3.202497,889 miljardia DOP
1.2.2024107,573 miljardia DOP
1.1.2024102,519 miljardia DOP
1.12.2023147,714 miljardia DOP
1.11.2023100,777 miljardia DOP
1.10.202389,115 miljardia DOP
1.9.202391,849 miljardia DOP
1.8.202396,906 miljardia DOP
1
2
3
4
5
...
39

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Julkiset menot

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇩🇴
Korruptioindeksi
35 Points32 PointsVuosittain
🇩🇴
Korruptioranking
108 123 Vuosittain
🇩🇴
Sotilasmenot
893,2 milj. USD760,8 milj. USDVuosittain
🇩🇴
Valtion budjetti
−3,25 % of GDP−3,25 % of GDPVuosittain
🇩🇴
Valtion tulot
85,744 miljardia DOP92,968 miljardia DOPKuukausittain
🇩🇴
Valtionmenot
262,069 miljardia DOP166,953 miljardia DOPKvartaali
🇩🇴
Valtiontalouden arvo
24,432 miljardia DOP−9,559 miljardia DOPKuukausittain
🇩🇴
Valtionvelka
73,419 miljardia USD72,781 miljardia USDKuukausittain
🇩🇴
Valtionvelka suhteessa BKT:hen
58,88 % of GDP58,56 % of GDPVuosittain

Mikä on Julkiset menot

**Valtionmenot: Makrotaloudellinen Katsaus** Valtionmenot (fiscal expenditure) ovat keskeinen osa kansantaloustieteen tutkimusalueita, ja ne muodostavat merkittävän osan julkisen talouden hallinnasta. Valtionmenot kuvaavat hallituksen suorittamia rahallisia kustannuksia, jotka kohdistuvat erilaisiin julkisiin palveluihin, investointeihin ja sosiaalisiin etuuksiin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme kattavan ja ajantasaisen tiedon julkisista menoista, joka auttaa asiantuntijoita, taloustieteilijöitä ja päättäjiä ymmärtämään ja analysoimaan taloudellisia suuntauksia tarkemmin. Valtionmenot voidaan jakaa useisiin eri kategorioihin, mukaan lukien infrastruktuuri-investoinnit, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Näiden menojen tarkastelu antaa syväluotaavan kuvan talouspolitiikan painopisteistä ja valtion roolista talouden tasapainon ylläpitäjänä. Esimerkiksi infrastruktuuri-investoinnit parantavat pitkällä aikavälillä talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, kun taas sosiaaliturvamenoilla pyritään tasoittamaan tuloeroja ja vähentämään köyhyyttä. Valtionmenoilla on myös merkittävä rooli suhdannepolitiikassa. Elvyttävä talouspolitiikka, jossa valtio lisää menojaan talouden elvyttämiseksi, on keskeinen työkalu taantuman torjunnassa. Tämä voidaan nähdä esimerkiksi julkisten hankkeiden lisääntymisenä, mikä luo työpaikkoja ja lisää kokonaiskysyntää. Toisaalta, talouden ylikuumenemisen uhatessa valtio voi pyrkiä hillitsemään menojaan ja näin ehkäistä inflaation kiihtymistä. Tätä kautta valtionmenoilla on suora vaikutus bruttokansantuotteeseen (BKT) ja yleiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Valtionmenojen rahoitus tapahtuu pääasiassa verotulojen, lainanoton sekä mahdollisten valtion omaisuuden myyntien kautta. Verotulot muodostavat suurimman osan rahoituksesta, ja ne voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin veroihin. Välittömät verot, kuten tulovero, koskettavat suoraan yksilöitä ja yrityksiä, kun taas välilliset verot, kuten arvonlisävero, peritään tavaroiden ja palveluiden kulutuksen yhteydessä. Lainanotto puolestaan lisää valtion velkataakkaa, mutta se voi olla välttämätöntä, erityisesti kriisitilanteissa tai suurissa infrastruktuurihankkeissa. Kehittyneissä talouksissa valtionmenojen osuuden BKT:stä sanotaan yleensä olevan korkeampi kuin kehittyvissä talouksissa. Tämä johtuu siitä, että kehittyneillä talouksilla on mahdollisuus panostaa laajempiin julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaverkkoihin. Toisaalta, kehittyvillä talouksilla resurssit ovat usein rajallisempia, ja painopiste voi olla talouden perustarpeiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, takaamisessa. Valtionmenoihin liittyy myös poliittisia haasteita. Päätökset menosuunnitelmista ovat usein poliittisten ihanteiden ja suuntausten tulosta, ja ne voivat siksi olla kiistanalaisia. Esimerkiksi päätös lisätä varoja puolustusbudjettiin saattaa olla vastaanotettu eri tavalla kuin päätös panostaa terveydenhuoltoon. Näiden poliittisten päätösten vaikutus näkyy taloudessa erilaisten eturyhmien kautta, mikä tekee julkisesta taloudesta monimutkaisen hallinnonalan. Julkisten menojen tehokkuus on toinen keskeinen kysymys. Ovatko menot kohdistettu tehokkaasti ja tuottavatko ne toivottua taloudellista tai sosiaalista hyötyä? Tämä kysymys on erityisen relevantti budjettikriisien ja säästötoimenpiteiden aikana, jolloin tehoton meno voi johtaa tarpeettomaan velkaantumiseen ja taloudellisiin ongelmiin. Tehokkuuden parantaminen edellyttää usein laajempaa julkisen sektorin reformia, mikä voi sisältää parannuksia hallinnon läpinäkyvyydessä, tuottavuudessa ja vastuullisuudessa. Myös valtion ja paikallishallinnon välinen työnjako on merkittävä tekijä valtionmenoissa. Keskushallinto vastaa yleensä maanlaajuisista palveluista ja politiikoista, kun taas paikallishallinnot toteuttavat ja hallinnoivat näitä politiikoita paikallisesti. Tämä jako voi vaikuttaa menojen kohdentamiseen, erityisesti kun otetaan huomioon paikallisten tarpeiden ja resurssien erilaisuudet. Toinen katsantokanta valtionmenoihin on kansainvälinen vertailu. Eri maiden julkisten menojen vertailu voi antaa arvokasta tietoa siitä, miten eri maat priorisoivat menonsa ja mitä vaikutuksia näillä päätöksillä on ollut niiden taloudelliselle kehitykselle. Esimerkiksi Pohjoismaissa on tunnetusti suuret julkiset menot suhteessa BKT:hen, ja ne ovat menestyneet hyvin monilla talouden ja hyvinvoinnin mittareilla. Tämä vertailupohja voi auttaa päätöksentekijöitä muissa maissa harkitsemaan mahdollisia uudistuksia. Eulerpoolin sivustolla voimme tarjota yksityiskohtaista ja reaaliaikaista tietoa valtionmenoista, mikä on korvaamatonta talousanalyysien ja päätöksenteon tukena. Meidän tietokannastamme löytyvät tiedot auttavat käyttäjiämme tekemään tarkempia ja perustelummin valintoja, oli kyse sitten investointipäätöksistä, tutkimuksista tai politiikan muotoilusta. Näiden tietojen avulla voimme antaa kokonaisvaltaisen kuvan valtionmenojen vaikutuksista ja niiden roolista talouden tasapainon säilyttäjänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtionmenot ovat monimuotoinen ja dynaaminen osa kansantaloutta, joka vaikuttaa suoraan ja välillisesti talouden eri osa-alueisiin. Niiden tarkastelu ja analysointi antavat arvokasta tietoa ja työkaluja taloudenhallinnan, politiikan suunnittelun ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Eulerpoolin tarjoamat tiedot ja analyysit auttavat näin käyttäjiään ymmärtämään ja hyödyntämään näitä kompleksisia taloudellisia ilmiöitä parhaalla mahdollisella tavalla.