Tee elämäsi parhaat sijoitukset
fair value · 20 million securities worldwide · 50 year history · 10 year estimates · leading business news

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇬🇷

Kreikka Tuonti

Osakekurssi

6,695 miljardia EUR
Muutos +/-
-324,3 milj. EUR
Muutos %
-4,73 %

Tämänhetkinen arvo Tuonti Kreikka on 6,695 miljardia EUR. Tuonti Kreikka laski 6,695 miljardia EUR 1.3.2024, kun se oli 7,019 miljardia EUR 1.2.2024. Välillä 1.6.2001 ja 1.4.2024, keskimääräinen BKT Kreikka oli 4,42 miljardia EUR. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.10.2022 8,95 miljardia EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.2001 1,92 miljardia EUR.

Lähde: National Statistical Service of Greece

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Tuonnit

Tuonti Historia

PäivämääräArvo
1.3.20246,695 miljardia EUR
1.2.20247,019 miljardia EUR
1.1.20246,588 miljardia EUR
1.12.20237,061 miljardia EUR
1.11.20236,954 miljardia EUR
1.10.20237,233 miljardia EUR
1.9.20237,011 miljardia EUR
1.8.20236,432 miljardia EUR
1.7.20236,866 miljardia EUR
1.6.20236,778 miljardia EUR
1
2
3
4
5
...
28

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Tuonti

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇬🇷
Asekauppa
7 milj. SIPRI TIV7 milj. SIPRI TIVVuosittain
🇬🇷
Kauppatase
−3,013 miljardia EUR−2,411 miljardia EURKuukausittain
🇬🇷
Kultavarannot
114,4 Tonnes114,4 TonnesKvartaali
🇬🇷
Maakaasuimporit
54 123,661 Terajoule55 508,706 TerajouleKuukausittain
🇬🇷
Matkailijoiden saapumiset
874 000 721 000 Kuukausittain
🇬🇷
Matkailutulot
1,935 miljardia EUR844,51 milj. EURKuukausittain
🇬🇷
Pääomavirrat
−2,198 miljardia EUR−2,56 miljardia EURKuukausittain
🇬🇷
Terrorisminiindeksi
3,028 Points4,793 PointsVuosittain
🇬🇷
Tilisiirrot
140,846 milj. EUR156,611 milj. EURKuukausittain
🇬🇷
Ulkomaan suorat sijoitukset
103,6 milj. EUR316,9 milj. EURKuukausittain
🇬🇷
Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen
247 % of GDP251 % of GDPKvartaali
🇬🇷
Ulkomainen velka
550,07 miljardia EUR552,828 miljardia EURKvartaali
🇬🇷
Vaihtotase
−2,352 miljardia EUR−2,688 miljardia EURKuukausittain
🇬🇷
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
−6,3 % of GDP−10,3 % of GDPVuosittain
🇬🇷
Vienti
4,467 miljardia EUR4,283 miljardia EURKuukausittain

Kreikan tärkeimmät tuontitavarat ovat raakaöljy (15 prosenttia kokonaisviennistä), alukset, veneet ja kelluvat rakenteet (6 prosenttia), öljytuotteet (6 prosenttia), lääkkeet (5 prosenttia), moottoriajoneuvot (2 prosenttia) ja maakaasu (2 prosenttia). Tärkeimmät tuontikumppanit ovat: Saksa (11 prosenttia kokonaisviennistä), Italia (8 prosenttia), Venäjä (7 prosenttia), Etelä-Korea (6 prosenttia) ja Irak (6 prosenttia).

Mikä on Tuonti

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.