🇨🇳

Kiina Vienti

Kurssi

Kurssi
359,44 Mrd. USD
Muutos +/-
+38,41 Mrd. USD
Prosentuaalinen muutos
+11,96 %

Nykyinen arvo Vienti Kiina on 359,44 Mrd. USD. Vienti Kiina nousi arvoon 359,44 Mrd. USD 1.4.2026, kun se oli 321,03 Mrd. USD 1.3.2026. Vuosien 1.1.1981 ja 1.4.2026 välisenä aikana keskimääräinen BKT Kiina oli 96,12 Mrd. USD. Korkein arvo saavutettiin 1.4.2026 arvolla 359,44 Mrd. USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.1983 arvolla 1,25 Mrd. USD.

Lähde: General Administration of Customs

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Vienti
Date
Vienti
1.1.1981
1,59 Mrd. USD
2.1.1981
1,3 Mrd. USD
3.1.1981
1,66 Mrd. USD
4.1.1981
1,7 Mrd. USD
5.1.1981
1,31 Mrd. USD
6.1.1981
1,87 Mrd. USD
7.1.1981
1,97 Mrd. USD
8.1.1981
1,98 Mrd. USD
9.1.1981
2,03 Mrd. USD
10.1.1981
2,14 Mrd. USD
11.1.1981
1,99 Mrd. USD
12.1.1981
2,47 Mrd. USD
1.1.1982
1,73 Mrd. USD
2.1.1982
1,6 Mrd. USD
3.1.1982
1,86 Mrd. USD
Access this data via the Eulerpool API

Vienti Historia

Vienti — Historia
PäivämääräArvo
359,44 Mrd. USD
321,03 Mrd. USD
299,88 Mrd. USD
356,7 Mrd. USD
357,38 Mrd. USD
330,04 Mrd. USD
304,95 Mrd. USD
328,17 Mrd. USD
321,33 Mrd. USD
321,25 Mrd. USD
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti

🇨🇳

Aseiden myynti

Vuosittain

Nykyinen
1,131 Mrd. SIPRI TIV
Edellinen
2,982 Mrd. SIPRI TIV
🇨🇳

Autojen vienti

Kuukaittain

Nykyinen
652 009
Edellinen
627 151
🇨🇳

Kauppaehdot

Kuukaittain

Nykyinen
89,6 points
Edellinen
94,2 points
🇨🇳

Kauppatasapainon

Kuukaittain

Nykyinen
84,82 Mrd. USD
Edellinen
51,13 Mrd. USD
🇨🇳

Kultavarannot

Vuosineljännes

Nykyinen
2 313,46 Tonnes
Edellinen
2 306,3 Tonnes
🇨🇳

Pääomavirrat

Vuosineljännes

Nykyinen
−184,1 Mrd. USD
Edellinen
−234,812 Mrd. USD
🇨🇳

Palvelutase

Vuosineljännes

Nykyinen
−59,6 Mrd. USD
Edellinen
−48,521 Mrd. USD
🇨🇳

Raakaöljyn tuotanto

Kuukaittain

Nykyinen
4 420 BBL/D/1K
Edellinen
4 190 BBL/D/1K
🇨🇳

Rahdin liikenteen siviililentotoiminta

Kuukaittain

Nykyinen
854 000 Ton
Edellinen
851 000 Ton
🇨🇳

Rautateiden tavaraliikenne

Kuukaittain

Nykyinen
446,17 M Ton
Edellinen
460,36 M Ton
🇨🇳

Sähköajoneuvojen vienti

Kuukaittain

Nykyinen
206 777
Edellinen
196 073
🇨🇳

Sisävesiväylien tavaraliikenteen kuljetus

Kuukaittain

Nykyinen
720,79 M Ton
Edellinen
696,52 M Ton
🇨🇳

Suorat ulkomaiset investoinnit YoY

Kuukaittain

Nykyinen
−10,3 %
Edellinen
−7,3 %
🇨🇳

Suorat ulkomaiset sijoitukset

Kuukaittain

Nykyinen
42 Mrd. USD
Edellinen
36,5 Mrd. USD
🇨🇳

Suorien sijoitusten velat

Vuosineljännes

Nykyinen
34,3 Mrd. USD
Edellinen
46,354 Mrd. USD
🇨🇳

Tavaraliikenteen kuljetus

Kuukaittain

Nykyinen
4,976 Mrd. Ton
Edellinen
4,888 Mrd. Ton
🇨🇳

Tavaraliikenteen moottoritieliikenne

Kuukaittain

Nykyinen
3,808 Mrd. Ton
Edellinen
3,731 Mrd. Ton
🇨🇳

Terrorismin indeksi

Vuosittain

Nykyinen
1,311 Points
Edellinen
1,863 Points
🇨🇳

Tuonti

Kuukaittain

Nykyinen
274,62 Mrd. USD
Edellinen
269,9 Mrd. USD
🇨🇳

Tuonti YoY

Kuukaittain

Nykyinen
25,3 %
Edellinen
27,8 %
🇨🇳

Turistien saapumiset

Vuosittain

Nykyinen
35,17 M
Edellinen
26,94 M
🇨🇳

Ulkomainen velka

Vuosittain

Nykyinen
2,329 T USD
Edellinen
2,42 T USD
🇨🇳

Vaihtotase

Vuosineljännes

Nykyinen
184,1 Mrd. USD
Edellinen
243,821 Mrd. USD
🇨🇳

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Vuosittain

Nykyinen
3,7 % of GDP
Edellinen
2,2 % of GDP
🇨🇳

Vaihtotaseen tavarat

Vuosineljännes

Nykyinen
247,4 Mrd. USD
Edellinen
310,275 Mrd. USD
🇨🇳

Vienti vuodesta vuoteen

Kuukaittain

Nykyinen
14,1 %
Edellinen
2,5 %

Vienti

Vienti on ollut merkittävä tekijä Kiinan nopean talouskasvun tukemisessa. Viime vuosina koneet ja kuljetusvälineet ovat muodostaneet lähes puolet kokonaisviennistä, erityisesti sähkökoneet, laitteet ja laitteistot (14 prosenttia), televiestintä- ja äänentallennus- ja toistolaitteet (12 prosenttia), toimistokoneet ja automaattisen tietojenkäsittelyn koneet (8 prosenttia) sekä yleiset teollisuuskoneet ja laitteet sekä konenosat (5 prosenttia). Muita merkittäviä vientiluokkia olivat: erilaiset valmistetut tuotteet (23 prosenttia), pääasiassa materiaalin mukaan luokitellut valmistetut tavarat (16 prosenttia) kuten tekstiililangat, kankaat, valmisteet (5 prosenttia), metallituotteet (4 prosenttia) sekä rauta ja teräs (2 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (6 prosenttia); sekä elintarvikkeet ja elävät eläimet (3 prosenttia). EU ja USA olivat Kiinan suurimmat vientikohteet, muodostaen yli 15 prosenttia, ja niitä seuraavat Hongkong, Japani, Etelä-Korea, Vietnam, Saksa, Intia ja Alankomaat (3 prosenttia).

Makrosivut muille maille Aasia

Mikä on Vienti?

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

Vienti Kiina — FAQ

What is the current Vienti in Kiina?

The current Vienti in Kiina is 359,44 Mrd.USD as of 1.4.2026.

How has the Vienti in Kiina changed recently?

The Vienti in Kiina increased from 321,03 Mrd.USD (1.3.2026) to 359,44 Mrd.USD (1.4.2026).

What is the all-time high for Vienti in Kiina?

The all-time high for Vienti in Kiina was 359,44 Mrd.USD, recorded on 1.4.2026.

What is the all-time low for Vienti in Kiina?

The all-time low for Vienti in Kiina was 1,25 Mrd.USD, recorded on 1.2.1983.

What is the historical average of Vienti in Kiina?

The historical average of Vienti in Kiina is 96,12 Mrd.USD, calculated over the period from 1.1.1981 to 1.4.2026.

Where does the Vienti data for Kiina come from?

The Vienti data for Kiina is sourced from General Administration of Customs and published on Eulerpool.