Kiina Kultavarannot
Kurssi
Nykyinen arvo Kultavarannot in Kiina on 2 313,46 tonnia. Kultavarannot in Kiina nousi 2 313,46 tonnia on 1.3.2026, kun se oli 2 306,3 tonnia on 1.12.2025. Välillä 1.3.2000 ja 1.3.2026, keskimääräinen BKT in Kiina oli 1 268,48 tonnia. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2026 2 313,46 tonnia, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2000 395,01 tonnia.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Kultavarannot
Kultavarannot
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Kultavarannot Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 2 313,46 tonnia | |
| 2 306,3 tonnia | |
| 2 303,5 tonnia | |
| 2 298,53 tonnia | |
| 2 292,31 tonnia | |
| 2 279,56 tonnia | |
| 2 264,32 tonnia | |
| 2 264,32 tonnia | |
| 2 262,45 tonnia | |
| 2 235,39 tonnia |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Kultavarannot
Aseiden myynti
Vuosittain
Autojen vienti
Kuukaittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Pääomavirrat
Vuosineljännes
Palvelutase
Vuosineljännes
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Rahdin liikenteen siviililentotoiminta
Kuukaittain
Rautateiden tavaraliikenne
Kuukaittain
Sähköajoneuvojen vienti
Kuukaittain
Sisävesiväylien tavaraliikenteen kuljetus
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset investoinnit YoY
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Kuukaittain
Suorien sijoitusten velat
Vuosineljännes
Tavaraliikenteen kuljetus
Kuukaittain
Tavaraliikenteen moottoritieliikenne
Kuukaittain
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Tuonti
Kuukaittain
Tuonti YoY
Kuukaittain
Turistien saapumiset
Vuosittain
Ulkomainen velka
Vuosittain
Vaihtotase
Vuosineljännes
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vaihtotaseen tavarat
Vuosineljännes
Vienti
Kuukaittain
Vienti vuodesta vuoteen
Kuukaittain
Kultavarannot
Kultavarannot ovat keskuspankin hallussa tai hallinnoimia maan kultavarantoja.
Makrosivut muille maille Aasia
Mikä on Kultavarannot?
Kultareservit ovat keskeinen osa monien maiden taloudellista ja makrotaloudellista strategiaa. Ne ovat historiallisesti edustaneet luotettavaa taloudellista turvavälinettä, joka tarjoaa suojaa taloudellisilta epävakauksilta, inflaatiolta ja valuuttariskeiltä. Tämän teksti käsittelee syvemmin kultareservien merkitystä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden arvokkaiden varojen hallintaan ja säilyttämiseen. Verkkosivustomme, eulerpool, tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, ja haluamme tarjota syvällisen analyysin ja ymmärryksen kultareserveistä osana tätä laajempaa palveluamme. Kultareservit edustavat valtion omaisuutta fyysisten kultaharkkojen tai talletusten muodossa. Nämä reservit sijaitsevat tyypillisesti keskuspankkien holveissa ja ovat tärkeä osa maan kansainvälistä reservivarantoa. Kultareservien hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa kansallinen ja taloudellinen vakaus. Historiallisesti kulta on ollut pitkään käytössä valuuttana ja mittana arvon säilyttämiseksi. Vaikka kullan rooli rahajärjestelmässä on muuttunut ajan myötä, se ei ole menettänyt merkitystään taloudellisessa kontekstissa. Kultareservit voidaan nähdä myös kansainvälisenä valuuttavarantona, joka tukee maan valuuttaa ja tarjoaa likviditeettiä hätätilanteissa. Keskuspankit käyttävät kultareservejään osana rahapolitiikkaansa varmistaakseen rahoitusjärjestelmän vakauden. Kulta, toisin kuin monet muut varat, ei ole alttiina luottoriskille ja on erittäin likvidi omaisuuserä, mikä tekee siitä houkuttelevan taloudellisen turvavälineen. Monet maat, kuten Yhdysvallat, Saksa, Italia ja Ranska, pitävät merkittäviä määriä kultaa varannoissaan. Maailman kultareservien suurin omistaja on Yhdysvallat, jonka hallussa on yli 8 000 tonnia kultaa. Euroopan keskuspankit ovat myös merkittäviä kultaomistajia. Näiden maiden korkeat reservitasot heijastavat kullan jatkuvaa merkitystä maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien hallinta edellyttää tarkkaa suunnittelua ja strategiaa. Keskuspankit arvioivat jatkuvasti, milloin on oikea aika hankkia tai myydä kultaa olettaen, että globaalit markkinat ja taloudellinen tilanne muuttuvat jatkuvasti. Kultareservien arvon vaihtelulla on suora vaikutus maan taloudelliseen vakauteen ja kykyyn vastata taloudellisiin kriiseihin. Kalaumento ja inflaatio ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kullan hintaan ja siten kultareservien arvoon. Epävarmoina aikoina sijoittajat usein turvautuvat kultaan, mikä nostaa sen hintaa. Tämän vuoksi keskuspankit seuraavat tarkkaan globaalin talouden tilaa ja reagoivat sen mukaisesti hallinnoimalla kultavarantojaan strategisesti. Kultareservit vaikuttavat myös maan kykyyn lainata rahaa kansainvälisiltä markkinoilta. Suuret kultareservit lisäävät maan luottokelpoisuutta ja luottamusta. Sijoittajat ja muut valtiot näkevät maan, jolla on merkittävät kultareservit, luotettavampana ja vähemmän riskialttiina sijoituskohteena. Historiallisesti kulta on ollut myös merkittävässä roolissa kauppakumppaneiden välisten suhteiden ylläpitämisessä. Ennen nykyisten valuuttajärjestelmien kehittämistä, kullan käyttö valuuttana oli yleistä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Vaikka nykyään käydään kauppaa pääasiassa valuutoilla, kullan rooli on säilynyt symbolisesti ja strategisesti tärkeänä elementtinä. Monet modernit rahataloudelliset teoriat ja käytännöt edelleen pitävät kultaa arvossa. Vaikka kultakanta itsessään on historiaa, kultareservien pitäminen on säilynyt yleisenä käytäntönä monissa maissa. Tämä osoittaa, että kullan pysyvä arvo ja sen rooli turvavälineenä on edelleen merkityksellinen maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien merkitys ulottuu myös geopoliittisiin tekijöihin. Valtiot voivat käyttää kultareservejään vahvistaakseen asemaansa kansainvälisillä areenoilla. Esimerkiksi konflikteissa tai kauppasodissa maat, joilla on suuremmat kultareservit, voivat käyttää niitä neuvotteluvoimanaan ja säilyttää taloudellista itsenäisyyttään paremmin. Teknologian kehittymisen myötä keskuspankit ja muut taloudelliset toimijat kykenevät nyt hallinnoimaan kultavarojaan entistä tehokkaammin ja avoimemmin. Digitalisaatio mahdollistaa tarkemman seurannan ja analyysin, mikä puolestaan parantaa päätöksenteon laatua ja nopeutta. Website Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden seurata ja analysoida kultareservejä liittyen useisiin eri taloudellisiin muuttujirn. Tämä tieto voi auttaa sijoittajia ja talouden ammattilaisia tekemään valistuneempia päätöksiä markkinoiden dynamiikasta ymmärryksen kautta. Kultareservit ovat vain yksi osa laajempaa makrotaloudellista kokonaiskuvaa, mutta niiden vaikutus ja merkitys ovat kiistattomat. Kokonaisuudessaan kultareservit ovat olennainen osa maailman taloudellista infrastruktuuria. Ne toimivat vakauttavana tekijänä, luottamuksen lähteenä ja hätävarantona monille maille. Eulerpoolin tarjoama kattava data- ja analytiikkapalvelu tukee käyttäjiä ymmärtämään näiden arvokkaiden varojen roolin ja vaikutuksen paremmin. Kultareservien arvon merkitys on säilynyt vuosisatojen ajan, ja niiden hallinta on edelleen kriittinen osa valtioiden taloudellista suunnittelua ja strategiaa.
Kultavarannot Kiina — FAQ
What is the current Kultavarannot in Kiina?
The current Kultavarannot in Kiina is 2 313,46 tonnia as of 1.3.2026.
How has the Kultavarannot in Kiina changed recently?
The Kultavarannot in Kiina increased from 2 306,3 tonnia (1.12.2025) to 2 313,46 tonnia (1.3.2026).
What is the all-time high for Kultavarannot in Kiina?
The all-time high for Kultavarannot in Kiina was 2 313,46 tonnia, recorded on 1.3.2026.
What is the all-time low for Kultavarannot in Kiina?
The all-time low for Kultavarannot in Kiina was 395,01 tonnia, recorded on 1.3.2000.
What is the historical average of Kultavarannot in Kiina?
The historical average of Kultavarannot in Kiina is 1 268,48 tonnia, calculated over the period from 1.3.2000 to 1.3.2026.
Where does the Kultavarannot data for Kiina come from?
The Kultavarannot data for Kiina is sourced from World Gold Council and published on Eulerpool.