Irlanti Vienti
Kurssi
Nykyinen arvo Vienti Irlanti on 16,177 Mrd. EUR. Vienti Irlanti nousi arvoon 16,177 Mrd. EUR 1.1.2026, kun se oli 15,813 Mrd. EUR 1.12.2025. Vuosien 1.1.1970 ja 1.11.2025 välisenä aikana keskimääräinen BKT Irlanti oli 5,48 Mrd. EUR. Korkein arvo saavutettiin 1.3.2025 arvolla 37,58 Mrd. EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.1970 arvolla 44,89 M EUR.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 16,177 Mrd. EUR | |
| 15,813 Mrd. EUR | |
| 16,465 Mrd. EUR | |
| 16,883 Mrd. EUR | |
| 28,761 Mrd. EUR | |
| 16,183 Mrd. EUR | |
| 17,136 Mrd. EUR | |
| 17,276 Mrd. EUR | |
| 23,713 Mrd. EUR | |
| 21,324 Mrd. EUR |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Pääomavirrat
Vuosineljännes
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Tuonti
Kuukaittain
Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen
Vuosineljännes
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Vuosineljännes
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Vienti on edelleen Irlannin kasvun päämoottori. Vuonna 2017 vienti saavutti kaikkien aikojen ennätyksen, 122 miljardia euroa. Maan viennistä suurin osa koostui kemikaaleista ja niihin liittyvistä tuotteista (55 prosenttia kokonaisviennistä), pääasiassa lääkkeistä ja farmaseuttisista tuotteista (29 prosenttia), orgaanisista kemikaaleista (16 prosenttia) sekä eteerisistä öljyistä, parfyymiaineista, WC- ja puhdistusaineista (6 prosenttia). Muita vietyjä tuotteita olivat: koneet ja kuljetusvälineet (17 prosenttia), joista sähköiset koneet, laitteet ja tarvikkeet (5 prosenttia) ja muut kuljetusvälineet, mukaan lukien lentokoneet (5 prosenttia); sekalaista teollisuustuotteet (12 prosenttia); sekä elintarvikkeet ja elävät eläimet (9 prosenttia). Tärkeimpiä vientikumppaneita olivat: Yhdysvallat (27 prosenttia kokonaisviennistä); Yhdistynyt kuningaskunta (13 prosenttia); Belgia (11 prosenttia); Saksa (8 prosenttia); Sveitsi ja Alankomaat (5 prosenttia kukin), Ranska ja Kiina (4 prosenttia kukin).
Mikä on Vienti?
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.
Vienti Irlanti — FAQ
What is the current Vienti in Irlanti?
The current Vienti in Irlanti is 16,177 Mrd.EUR as of 1.1.2026.
How has the Vienti in Irlanti changed recently?
The Vienti in Irlanti increased from 15,813 Mrd.EUR (1.12.2025) to 16,177 Mrd.EUR (1.1.2026).
What is the all-time high for Vienti in Irlanti?
The all-time high for Vienti in Irlanti was 37,58 Mrd.EUR, recorded on 1.3.2025.
What is the all-time low for Vienti in Irlanti?
The all-time low for Vienti in Irlanti was 44,89 MEUR, recorded on 1.8.1970.
What is the historical average of Vienti in Irlanti?
The historical average of Vienti in Irlanti is 5,48 Mrd.EUR, calculated over the period from 1.1.1970 to 1.11.2025.
Where does the Vienti data for Irlanti come from?
The Vienti data for Irlanti is sourced from Central Statistics Office Ireland and published on Eulerpool.