Legendaariset sijoittajat luottavat Eulerpooliin

Trusted by leading companies and financial institutions

BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
🇮🇪

Irlanti Palkat

Osakekurssi

Osakekurssi
1 003,81 EUR/Week
1.9.2025
Muutos +/-
-3,77 EUR/Week
Muutos %
-0,37 %

Nykyinen arvo Palkat Irlanti on 1 003,81 EUR/Week. Palkat Irlanti laski 1 003,81 EUR/Week 1.9.2025, kun se oli 1 007,58 EUR/Week 1.6.2025. Välillä 1.3.2008 ja 1.9.2025, keskimääräinen BKT Irlanti oli 773,83 EUR/Week. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2025 1 029,81 EUR/Week, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2014 676,58 EUR/Week.

Lähde: Central Statistics Office Ireland

Palkat

Palkat

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Palkat

Palkat Historia

PäivämääräArvo
1.9.20251 003,81 EUR/Week
1.6.20251 007,58 EUR/Week
1.3.20251 029,81 EUR/Week
1.12.2024981,45 EUR/Week
1.9.2024956,56 EUR/Week
1.6.2024964,54 EUR/Week
1.3.2024972,2 EUR/Week
1.12.2023927,98 EUR/Week
1.9.2023907,1 EUR/Week
1.6.2023912,12 EUR/Week
1
2
3
4
5
...
8

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Palkat

🇮🇪

Eläkeikä naiset

Vuosittain

Tällä hetkellä
66 Years
Edellinen
66 Years
🇮🇪

Eläkeikäiset miehet

Vuosittain

Tällä hetkellä
66 Years
Edellinen
66 Years
🇮🇪

Hakemukset työttömyysavustukseen

Kuukausittain

Tällä hetkellä
18 111 Persons
Edellinen
14 041 Persons
🇮🇪

Keskimääräinen tuntiansio

Kvartaali

Tällä hetkellä
30,48 EUR
Edellinen
30,79 EUR
🇮🇪

Keskimääräiset viikkotyötunnit

Kvartaali

Tällä hetkellä
32,9 Hours
Edellinen
32,7 Hours
🇮🇪

kokopäivätyö

Kvartaali

Tällä hetkellä
2,244 milj.
Edellinen
2,236 milj.
🇮🇪

nuorisotyöttömyysaste

Kuukausittain

Tällä hetkellä
14 %
Edellinen
13,7 %
🇮🇪

Osa-aikatyö

Kvartaali

Tällä hetkellä
581 600
Edellinen
582 000
🇮🇪

Ostoaste

Kvartaali

Tällä hetkellä
66,5 %
Edellinen
66,4 %
🇮🇪

Palkkakasvu

Kvartaali

Tällä hetkellä
4,9 %
Edellinen
4,5 %
🇮🇪

Pitkäaikaistyöttömyysaste

Kvartaali

Tällä hetkellä
1,2 %
Edellinen
1,1 %
🇮🇪

Tuottavuus

Kvartaali

Tällä hetkellä
144,707 points
Edellinen
145,295 points
🇮🇪

Työkustannukset

Kvartaali

Tällä hetkellä
116,57 points
Edellinen
112,23 points
🇮🇪

Työllisyysaste

Kvartaali

Tällä hetkellä
74,7 %
Edellinen
74,7 %
🇮🇪

Työllisyysmuutos

Kvartaali

Tällä hetkellä
0,1 %
Edellinen
0 %
🇮🇪

Työpaikkatarjousaste

Kvartaali

Tällä hetkellä
1,3 %
Edellinen
1,3 %
🇮🇪

Työssäkäyvät

Kvartaali

Tällä hetkellä
2,826 milj.
Edellinen
2,818 milj.
🇮🇪

Työttömät henkilöt

Kuukausittain

Tällä hetkellä
148 700
Edellinen
147 300
🇮🇪

Työttömyysaste

Kuukausittain

Tällä hetkellä
5 %
Edellinen
5 %
🇮🇪

Työttömyysasteen muutos

Kuukausittain

Tällä hetkellä
−2 700 Persons
Edellinen
−1 800 Persons
🇮🇪

väestö

Vuosittain

Tällä hetkellä
5,44 milj.
Edellinen
5,352 milj.
🇮🇪

Vähimmäispalkat

Vuosittain

Tällä hetkellä
14,15 EUR/Hour
Edellinen
13,5 EUR/Hour
🇮🇪

Valmistuksen palkat

Kvartaali

Tällä hetkellä
1 097,5 EUR/Week
Edellinen
1 105,75 EUR/Week

Irlannissa keskimääräiset viikkotulot lasketaan jakamalla neljänneksen kokonaistulot neljänneksen aikana keskimäärin työllisten henkilöiden määrällä ja tämän jälkeen jakamalla tulos 13:lla (neljänneksen viikkojen lukumäärä).

Mikä on Palkat

Palkat ovat keskeinen elementti makrotaloudessa, ja niiden tarkastelu ja analysointi on olennaista sekä taloustieteilijöille että päätöksentekijöille. Eulerpool-verkkosivustolla tarjoamme kattavaa makrotaloudellista dataa, mukaan lukien palkkatietoja, jotka auttavat ymmärtämään palkkakehityksen vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, kulutukseen ja työmarkkinoihin. Suomessa palkkojen määräytyminen on monimutkainen prosessi, joka pitää sisällään useita tekijöitä, kuten työehtosopimukset, markkinavoimat, työnantajien ja työntekijöiden väliset neuvottelut sekä valtion sääntely. Työehtosopimukset ovat erityisen merkittäviä, sillä ne kattavat suuren osan suomalaisista työntekijöistä ja määrittelevät minimipalkat, työajat ja muut työsuhteen ehdot. Työnantajat ja työntekijät neuvottelevat usein yleissitovien työehtosopimusten pohjalta, mikä varmistaa, että tiettyjä alakohtaisia minimiehdotuksia noudatetaan laajasti. Palkkakehitys heijastaa usein talouden yleistä tilaa. Taloudellisesti vahvoina aikoina yritykset voivat palkata enemmän työntekijöitä ja tarjota korkeampia palkkoja, mikä kasvattaa kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja tukee kulutusta. Toisaalta, talouskriisien aikana yritykset voivat joutua leikkaamaan kulujaan, mikä voi johtaa palkkojen laskuun tai ainakin palkkakehityksen hidastumiseen. Normaalisti inflaatio vaikuttaa myös palkkakehitykseen, ja monissa työehtosopimuksissa sovitaan inflaatiokorotuksista, jotka turvaavat työntekijöiden ostovoiman. Suomessa on viime vuosina ollut monia keskusteluja ja poliittisia päätöksiä, jotka koskevat palkkoja ja niiden kehitystä. Keskustelut yleissitovien työehtosopimusten merkityksestä ja kilpailukykysopimukset ovat esimerkkejä aiheista, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua. Kilpailukykysopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2016, oli keskeinen toimi pyrittäessä parantamaan Suomen kilpailukykyä ja vastaamaan talouskriisin haasteisiin. Sopimus sisälsi muun muassa työajan pidentämisen ja sosiaaliturvamaksujen siirtämisen työnantajilta työntekijöille, mikä vaikutti suoraan ja epäsuorasti palkkakehitykseen. Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset vaikuttavat myös palkkojen kehitykseen. Globalisaatio, teknologinen kehitys ja työvoiman liikkuvuus ovat tekijöitä, jotka muokkaavat työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Esimerkiksi digitalisaatio ja automatisaatio ovat muuttaneet monia toimialoja ja johtaneet tiettyjen taitojen ja osaamisalueiden kysynnän kasvuun samalla, kun muut perinteiset työpaikat ovat hävinneet tai muuttuneet vähemmän houkutteleviksi. Tämä voi synnyttää polarisaatiota palkoissa, jossa korkeasti koulutetut ja osaavat työntekijät voivat neuvotella korkeampia palkkoja, kun taas matalamman koulutustason työpaikoilla palkkakehitys voi olla vaimeampaa. Palkat ovat myös eriarvoisuuden mittari. Vaikka Suomi tunnetaan melko tasaisesta tulonjaostaan, palkkaeroista ja palkkatasa-arvosta käydään jatkuvaa keskustelua. Sukupuolten välinen palkkaero on yksi merkittävimmistä tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä, ja sen kaventamiseen on pyritty erilaisin toimenpitein, kuten läpinäkyvyyden lisäämisellä ja palkkakartoituksilla. Lisäksi alueelliset erot ja eri toimialojen palkkatasot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka tasaisesti talouden hedelmät jakautuvat eri väestöryhmien kesken. Palkkojen roolia makrotaloudessa korostaa myös niiden vaikutus säästämiseen ja investointeihin. Korkeat palkat voivat lisätä kotitalouksien säästämisastetta, mikä puolestaan voi vaikuttaa investointien määrään ja talouden pitkän aikavälin kasvuun. Toisaalta liian suuret palkkakustannukset voivat heikentää yritysten kilpailukykyä, mikä voi johtaa tuotannon supistamiseen ja työpaikkojen menetykseen. Eulerpool-verkkosivustolla tarjoamme yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa palkoista eri sektoreilla ja maantieteellisillä alueilla. Tämä data tarjoaa arvokasta tietoa taloudellisista trendeistä, jotka auttavat käyttäjiämme tekemään perusteltuja päätöksiä. Palkkatiedot voivat olla erityisen hyödyllisiä taloussuunnittelussa, ennusteiden laatimisessa ja politiikkasuositusten kehittämisessä. Ymmärtämällä palkkojen kehitystä ja sen taustalla olevia tekijöitä, voimme saada syvällisemmän käsityksen talouden dynamiikasta ja tunnistaa mahdollisuudet ja haasteet, joita tulevaisuus tuo tullessaan. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota käyttäjilleen laadukasta ja luotettavaa dataa, joka tukee heidän taloudellista analyysiään ja päätöksentekoaan. Palkat ovat yksi tärkeimmistä indikaattoreista talouden terveydestä ja kehityksestä, ja niiden seuranta ja analysointi on keskeinen osa makrotaloudellista tutkimusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että palkat ovat monipuolinen ja monisyinen ilmiö, joka heijastaa talouden yleistä tilaa ja vaikuttaa suoraan talouden toimintaan ja hyvinvointiin. Eulerpoolin tarjoama kattava palkkadatan analyysi auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin tätä keskeistä taloudellista ilmiötä ja tekemään perusteltuja päätöksiä niin liiketoiminnan, tutkimuksen kuin talouspolitiikankin saralla.