Tee elämäsi parhaat sijoitukset fair value · 20 million securities worldwide · 50 year history · 10 year estimates · leading business news
Alkaen 2 euroa Burundi Julkiset menot
Osakekurssi
Tämänhetkinen arvo Julkiset menot Burundi on 343,527 miljardia BIF. Julkiset menot Burundi nousi 343,527 miljardia BIF 1.3.2024, kun se oli 145,52 miljardia BIF 1.2.2024. Vuosien 1.1.2005 ja 1.4.2024 välillä keskimääräinen BKT Burundi oli 93,91 miljardia BIF. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2020 arvolla 412,97 miljardia BIF, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2007 arvolla 18,69 miljardia BIF.
Julkiset menot ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Valtionmenot | |
---|---|
1.1.2005 | 19,52 miljardia BIF |
1.2.2005 | 21,66 miljardia BIF |
1.3.2005 | 20,19 miljardia BIF |
1.4.2005 | 22,05 miljardia BIF |
1.5.2005 | 23,50 miljardia BIF |
1.6.2005 | 27,64 miljardia BIF |
1.7.2005 | 24,34 miljardia BIF |
1.8.2005 | 32,84 miljardia BIF |
1.9.2005 | 20,23 miljardia BIF |
1.10.2005 | 22,17 miljardia BIF |
1.11.2005 | 22,83 miljardia BIF |
1.12.2005 | 45,63 miljardia BIF |
1.1.2006 | 28,47 miljardia BIF |
1.2.2006 | 24,44 miljardia BIF |
1.3.2006 | 19,83 miljardia BIF |
1.4.2006 | 28,40 miljardia BIF |
1.5.2006 | 21,89 miljardia BIF |
1.6.2006 | 23,93 miljardia BIF |
1.7.2006 | 38,07 miljardia BIF |
1.8.2006 | 20,76 miljardia BIF |
1.9.2006 | 25,07 miljardia BIF |
1.10.2006 | 21,06 miljardia BIF |
1.11.2006 | 32,47 miljardia BIF |
1.12.2006 | 30,93 miljardia BIF |
1.1.2007 | 34,39 miljardia BIF |
1.2.2007 | 21,19 miljardia BIF |
1.3.2007 | 44,27 miljardia BIF |
1.4.2007 | 40,03 miljardia BIF |
1.5.2007 | 32,25 miljardia BIF |
1.6.2007 | 30,13 miljardia BIF |
1.7.2007 | 29,49 miljardia BIF |
1.8.2007 | 28,53 miljardia BIF |
1.9.2007 | 18,69 miljardia BIF |
1.10.2007 | 31,78 miljardia BIF |
1.11.2007 | 39,00 miljardia BIF |
1.12.2007 | 40,02 miljardia BIF |
1.1.2008 | 28,30 miljardia BIF |
1.2.2008 | 32,55 miljardia BIF |
1.3.2008 | 31,89 miljardia BIF |
1.4.2008 | 36,04 miljardia BIF |
1.5.2008 | 30,61 miljardia BIF |
1.6.2008 | 28,26 miljardia BIF |
1.7.2008 | 40,00 miljardia BIF |
1.8.2008 | 25,42 miljardia BIF |
1.9.2008 | 47,47 miljardia BIF |
1.10.2008 | 41,79 miljardia BIF |
1.11.2008 | 40,39 miljardia BIF |
1.12.2008 | 53,88 miljardia BIF |
1.1.2009 | 37,87 miljardia BIF |
1.2.2009 | 31,15 miljardia BIF |
1.3.2009 | 40,35 miljardia BIF |
1.4.2009 | 40,31 miljardia BIF |
1.5.2009 | 32,67 miljardia BIF |
1.6.2009 | 46,58 miljardia BIF |
1.7.2009 | 46,19 miljardia BIF |
1.8.2009 | 26,50 miljardia BIF |
1.9.2009 | 38,45 miljardia BIF |
1.10.2009 | 49,67 miljardia BIF |
1.11.2009 | 47,47 miljardia BIF |
1.12.2009 | 102,39 miljardia BIF |
1.1.2010 | 61,89 miljardia BIF |
1.2.2010 | 35,35 miljardia BIF |
1.3.2010 | 45,07 miljardia BIF |
1.4.2010 | 37,66 miljardia BIF |
1.5.2010 | 37,65 miljardia BIF |
1.6.2010 | 69,59 miljardia BIF |
1.7.2010 | 56,26 miljardia BIF |
1.8.2010 | 68,69 miljardia BIF |
1.9.2010 | 41,33 miljardia BIF |
1.10.2010 | 49,44 miljardia BIF |
1.11.2010 | 45,53 miljardia BIF |
1.12.2010 | 61,82 miljardia BIF |
1.1.2011 | 43,52 miljardia BIF |
1.2.2011 | 47,52 miljardia BIF |
1.3.2011 | 71,97 miljardia BIF |
1.4.2011 | 66,51 miljardia BIF |
1.5.2011 | 55,07 miljardia BIF |
1.6.2011 | 66,69 miljardia BIF |
1.7.2011 | 76,73 miljardia BIF |
1.8.2011 | 37,42 miljardia BIF |
1.9.2011 | 62,65 miljardia BIF |
1.10.2011 | 82,38 miljardia BIF |
1.11.2011 | 54,41 miljardia BIF |
1.12.2011 | 95,86 miljardia BIF |
1.1.2012 | 51,88 miljardia BIF |
1.2.2012 | 55,51 miljardia BIF |
1.3.2012 | 56,57 miljardia BIF |
1.4.2012 | 61,15 miljardia BIF |
1.5.2012 | 75,97 miljardia BIF |
1.6.2012 | 53,80 miljardia BIF |
1.7.2012 | 76,94 miljardia BIF |
1.8.2012 | 61,06 miljardia BIF |
1.9.2012 | 80,68 miljardia BIF |
1.10.2012 | 71,48 miljardia BIF |
1.11.2012 | 106,18 miljardia BIF |
1.12.2012 | 67,15 miljardia BIF |
1.1.2013 | 46,20 miljardia BIF |
1.2.2013 | 69,01 miljardia BIF |
1.3.2013 | 67,96 miljardia BIF |
1.4.2013 | 102,76 miljardia BIF |
1.5.2013 | 61,38 miljardia BIF |
1.6.2013 | 65,06 miljardia BIF |
1.7.2013 | 98,18 miljardia BIF |
1.8.2013 | 78,07 miljardia BIF |
1.9.2013 | 75,29 miljardia BIF |
1.10.2013 | 71,35 miljardia BIF |
1.11.2013 | 97,28 miljardia BIF |
1.12.2013 | 119,89 miljardia BIF |
1.1.2014 | 59,85 miljardia BIF |
1.2.2014 | 113,10 miljardia BIF |
1.3.2014 | 95,91 miljardia BIF |
1.4.2014 | 79,33 miljardia BIF |
1.5.2014 | 86,99 miljardia BIF |
1.6.2014 | 71,92 miljardia BIF |
1.7.2014 | 96,63 miljardia BIF |
1.8.2014 | 89,22 miljardia BIF |
1.9.2014 | 95,49 miljardia BIF |
1.10.2014 | 74,50 miljardia BIF |
1.11.2014 | 76,99 miljardia BIF |
1.12.2014 | 90,73 miljardia BIF |
1.1.2015 | 78,98 miljardia BIF |
1.2.2015 | 165,70 miljardia BIF |
1.3.2015 | 96,78 miljardia BIF |
1.4.2015 | 77,19 miljardia BIF |
1.5.2015 | 88,70 miljardia BIF |
1.6.2015 | 86,50 miljardia BIF |
1.7.2015 | 101,30 miljardia BIF |
1.8.2015 | 53,37 miljardia BIF |
1.9.2015 | 69,87 miljardia BIF |
1.10.2015 | 125,39 miljardia BIF |
1.11.2015 | 92,15 miljardia BIF |
1.12.2015 | 58,24 miljardia BIF |
1.1.2016 | 63,76 miljardia BIF |
1.2.2016 | 63,01 miljardia BIF |
1.3.2016 | 97,50 miljardia BIF |
1.4.2016 | 94,07 miljardia BIF |
1.5.2016 | 87,10 miljardia BIF |
1.6.2016 | 76,17 miljardia BIF |
1.7.2016 | 71,99 miljardia BIF |
1.8.2016 | 73,29 miljardia BIF |
1.9.2016 | 100,83 miljardia BIF |
1.10.2016 | 102,97 miljardia BIF |
1.11.2016 | 101,56 miljardia BIF |
1.12.2016 | 110,35 miljardia BIF |
1.1.2017 | 66,20 miljardia BIF |
1.2.2017 | 89,60 miljardia BIF |
1.3.2017 | 87,95 miljardia BIF |
1.4.2017 | 98,14 miljardia BIF |
1.5.2017 | 88,15 miljardia BIF |
1.6.2017 | 91,50 miljardia BIF |
1.7.2017 | 87,55 miljardia BIF |
1.8.2017 | 113,41 miljardia BIF |
1.9.2017 | 82,67 miljardia BIF |
1.10.2017 | 126,87 miljardia BIF |
1.11.2017 | 81,97 miljardia BIF |
1.12.2017 | 130,96 miljardia BIF |
1.1.2018 | 72,55 miljardia BIF |
1.2.2018 | 128,52 miljardia BIF |
1.3.2018 | 112,51 miljardia BIF |
1.4.2018 | 102,75 miljardia BIF |
1.5.2018 | 119,67 miljardia BIF |
1.6.2018 | 162,73 miljardia BIF |
1.7.2018 | 79,06 miljardia BIF |
1.8.2018 | 102,78 miljardia BIF |
1.9.2018 | 97,41 miljardia BIF |
1.10.2018 | 120,93 miljardia BIF |
1.11.2018 | 85,93 miljardia BIF |
1.12.2018 | 126,95 miljardia BIF |
1.1.2019 | 137,43 miljardia BIF |
1.2.2019 | 116,92 miljardia BIF |
1.3.2019 | 95,85 miljardia BIF |
1.4.2019 | 152,31 miljardia BIF |
1.5.2019 | 129,77 miljardia BIF |
1.6.2019 | 116,69 miljardia BIF |
1.7.2019 | 130,00 miljardia BIF |
1.8.2019 | 105,70 miljardia BIF |
1.9.2019 | 144,93 miljardia BIF |
1.10.2019 | 151,67 miljardia BIF |
1.11.2019 | 133,11 miljardia BIF |
1.12.2019 | 100,15 miljardia BIF |
1.1.2020 | 114,80 miljardia BIF |
1.2.2020 | 109,21 miljardia BIF |
1.3.2020 | 121,44 miljardia BIF |
1.4.2020 | 107,32 miljardia BIF |
1.5.2020 | 92,72 miljardia BIF |
1.6.2020 | 130,55 miljardia BIF |
1.7.2020 | 118,15 miljardia BIF |
1.8.2020 | 151,67 miljardia BIF |
1.9.2020 | 412,97 miljardia BIF |
1.10.2020 | 112,64 miljardia BIF |
1.11.2020 | 134,55 miljardia BIF |
1.12.2020 | 111,28 miljardia BIF |
1.1.2021 | 110,74 miljardia BIF |
1.2.2021 | 123,44 miljardia BIF |
1.3.2021 | 140,09 miljardia BIF |
1.4.2021 | 129,97 miljardia BIF |
1.5.2021 | 144,17 miljardia BIF |
1.6.2021 | 234,73 miljardia BIF |
1.7.2021 | 146,82 miljardia BIF |
1.8.2021 | 155,15 miljardia BIF |
1.9.2021 | 129,79 miljardia BIF |
1.10.2021 | 125,65 miljardia BIF |
1.11.2021 | 110,45 miljardia BIF |
1.12.2021 | 145,58 miljardia BIF |
1.1.2022 | 284,63 miljardia BIF |
1.2.2022 | 156,14 miljardia BIF |
1.3.2022 | 136,84 miljardia BIF |
1.4.2022 | 198,61 miljardia BIF |
1.5.2022 | 146,07 miljardia BIF |
1.6.2022 | 344,00 miljardia BIF |
1.7.2022 | 182,73 miljardia BIF |
1.8.2022 | 186,38 miljardia BIF |
1.9.2022 | 158,39 miljardia BIF |
1.10.2022 | 131,08 miljardia BIF |
1.11.2022 | 175,48 miljardia BIF |
1.12.2022 | 156,22 miljardia BIF |
1.1.2023 | 203,95 miljardia BIF |
1.2.2023 | 115,61 miljardia BIF |
1.3.2023 | 264,45 miljardia BIF |
1.4.2023 | 175,71 miljardia BIF |
1.5.2023 | 249,77 miljardia BIF |
1.6.2023 | 367,78 miljardia BIF |
1.7.2023 | 170,12 miljardia BIF |
1.8.2023 | 226,88 miljardia BIF |
1.9.2023 | 330,77 miljardia BIF |
1.10.2023 | 196,77 miljardia BIF |
1.11.2023 | 281,79 miljardia BIF |
1.12.2023 | 331,35 miljardia BIF |
1.1.2024 | 207,80 miljardia BIF |
1.2.2024 | 145,52 miljardia BIF |
1.3.2024 | 343,53 miljardia BIF |
Julkiset menot Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 343,527 miljardia BIF |
1.2.2024 | 145,52 miljardia BIF |
1.1.2024 | 207,804 miljardia BIF |
1.12.2023 | 331,347 miljardia BIF |
1.11.2023 | 281,795 miljardia BIF |
1.10.2023 | 196,768 miljardia BIF |
1.9.2023 | 330,766 miljardia BIF |
1.8.2023 | 226,881 miljardia BIF |
1.7.2023 | 170,115 miljardia BIF |
1.6.2023 | 367,785 miljardia BIF |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Julkiset menot
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇮 Korruptioindeksi | 20 Points | 17 Points | Vuosittain |
🇧🇮 Korruptioranking | 162 | 171 | Vuosittain |
🇧🇮 Sotilasmenot | 147,3 milj. USD | 101,4 milj. USD | Vuosittain |
🇧🇮 Valtion budjetti | −9,2 % of GDP | −8,5 % of GDP | Vuosittain |
🇧🇮 Valtion tulot | 164,888 miljardia BIF | 350,96 miljardia BIF | Kuukausittain |
🇧🇮 Valtiontalouden arvo | 7,433 miljardia BIF | 20,888 miljardia BIF | Kuukausittain |
🇧🇮 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 15,9 % of GDP | 14,5 % of GDP | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Afrikka
- 🇩🇿Algeria
- 🇦🇴Angola
- 🇧🇯Benin
- 🇧🇼Botswana
- 🇧🇫Burkina Faso
- 🇨🇲Kamerun
- 🇨🇻Kap Verde
- 🇨🇫Keski-Afrikan tasavalta
- 🇹🇩Tšad
- 🇰🇲Komorit
- 🇨🇬Kongo
- 🇿🇦Etelä-Afrikka
- 🇩🇯Djibouti
- 🇪🇬Egypti
- 🇬🇶Päiväntasaajan Guinea
- 🇪🇷Eritrea
- 🇪🇹Etiopian
- 🇬🇦Gabon
- 🇬🇲Gambia
- 🇬🇭Ghana
- 🇬🇳Guinea
- 🇬🇼Guinea-Bissau
- 🇨🇮Norsunluurannikko
- 🇰🇪Kenia
- 🇱🇸Lesotho
- 🇱🇷Liberia
- 🇱🇾Libya
- 🇲🇬Madagaskar
- 🇲🇼Malawi
- 🇲🇱Mali
- 🇲🇷Mauritania
- 🇲🇺Mauritius
- 🇲🇦Marokko
- 🇲🇿Mosambik
- 🇳🇦Namibia
- 🇳🇪Niger
- 🇳🇬Nigeria
- 🇷🇼Ruanda
- 🇸🇹São Tomé ja Príncipe
- 🇸🇳Senegal
- 🇸🇨Seyschellit
- 🇸🇱Sierra Leone
- 🇸🇴Somalia
- Etelä-Sudan
- 🇸🇩Sudan
- 🇸🇿Swazimaa
- 🇹🇿Tansania
- 🇹🇬Togo
- 🇹🇳Tunisia
- 🇺🇬Uganda
- 🇿🇲Sambia
- 🇿🇼Simbabwen
Mikä on Julkiset menot
**Valtionmenot: Makrotaloudellinen Katsaus** Valtionmenot (fiscal expenditure) ovat keskeinen osa kansantaloustieteen tutkimusalueita, ja ne muodostavat merkittävän osan julkisen talouden hallinnasta. Valtionmenot kuvaavat hallituksen suorittamia rahallisia kustannuksia, jotka kohdistuvat erilaisiin julkisiin palveluihin, investointeihin ja sosiaalisiin etuuksiin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme kattavan ja ajantasaisen tiedon julkisista menoista, joka auttaa asiantuntijoita, taloustieteilijöitä ja päättäjiä ymmärtämään ja analysoimaan taloudellisia suuntauksia tarkemmin. Valtionmenot voidaan jakaa useisiin eri kategorioihin, mukaan lukien infrastruktuuri-investoinnit, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Näiden menojen tarkastelu antaa syväluotaavan kuvan talouspolitiikan painopisteistä ja valtion roolista talouden tasapainon ylläpitäjänä. Esimerkiksi infrastruktuuri-investoinnit parantavat pitkällä aikavälillä talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, kun taas sosiaaliturvamenoilla pyritään tasoittamaan tuloeroja ja vähentämään köyhyyttä. Valtionmenoilla on myös merkittävä rooli suhdannepolitiikassa. Elvyttävä talouspolitiikka, jossa valtio lisää menojaan talouden elvyttämiseksi, on keskeinen työkalu taantuman torjunnassa. Tämä voidaan nähdä esimerkiksi julkisten hankkeiden lisääntymisenä, mikä luo työpaikkoja ja lisää kokonaiskysyntää. Toisaalta, talouden ylikuumenemisen uhatessa valtio voi pyrkiä hillitsemään menojaan ja näin ehkäistä inflaation kiihtymistä. Tätä kautta valtionmenoilla on suora vaikutus bruttokansantuotteeseen (BKT) ja yleiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Valtionmenojen rahoitus tapahtuu pääasiassa verotulojen, lainanoton sekä mahdollisten valtion omaisuuden myyntien kautta. Verotulot muodostavat suurimman osan rahoituksesta, ja ne voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin veroihin. Välittömät verot, kuten tulovero, koskettavat suoraan yksilöitä ja yrityksiä, kun taas välilliset verot, kuten arvonlisävero, peritään tavaroiden ja palveluiden kulutuksen yhteydessä. Lainanotto puolestaan lisää valtion velkataakkaa, mutta se voi olla välttämätöntä, erityisesti kriisitilanteissa tai suurissa infrastruktuurihankkeissa. Kehittyneissä talouksissa valtionmenojen osuuden BKT:stä sanotaan yleensä olevan korkeampi kuin kehittyvissä talouksissa. Tämä johtuu siitä, että kehittyneillä talouksilla on mahdollisuus panostaa laajempiin julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaverkkoihin. Toisaalta, kehittyvillä talouksilla resurssit ovat usein rajallisempia, ja painopiste voi olla talouden perustarpeiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, takaamisessa. Valtionmenoihin liittyy myös poliittisia haasteita. Päätökset menosuunnitelmista ovat usein poliittisten ihanteiden ja suuntausten tulosta, ja ne voivat siksi olla kiistanalaisia. Esimerkiksi päätös lisätä varoja puolustusbudjettiin saattaa olla vastaanotettu eri tavalla kuin päätös panostaa terveydenhuoltoon. Näiden poliittisten päätösten vaikutus näkyy taloudessa erilaisten eturyhmien kautta, mikä tekee julkisesta taloudesta monimutkaisen hallinnonalan. Julkisten menojen tehokkuus on toinen keskeinen kysymys. Ovatko menot kohdistettu tehokkaasti ja tuottavatko ne toivottua taloudellista tai sosiaalista hyötyä? Tämä kysymys on erityisen relevantti budjettikriisien ja säästötoimenpiteiden aikana, jolloin tehoton meno voi johtaa tarpeettomaan velkaantumiseen ja taloudellisiin ongelmiin. Tehokkuuden parantaminen edellyttää usein laajempaa julkisen sektorin reformia, mikä voi sisältää parannuksia hallinnon läpinäkyvyydessä, tuottavuudessa ja vastuullisuudessa. Myös valtion ja paikallishallinnon välinen työnjako on merkittävä tekijä valtionmenoissa. Keskushallinto vastaa yleensä maanlaajuisista palveluista ja politiikoista, kun taas paikallishallinnot toteuttavat ja hallinnoivat näitä politiikoita paikallisesti. Tämä jako voi vaikuttaa menojen kohdentamiseen, erityisesti kun otetaan huomioon paikallisten tarpeiden ja resurssien erilaisuudet. Toinen katsantokanta valtionmenoihin on kansainvälinen vertailu. Eri maiden julkisten menojen vertailu voi antaa arvokasta tietoa siitä, miten eri maat priorisoivat menonsa ja mitä vaikutuksia näillä päätöksillä on ollut niiden taloudelliselle kehitykselle. Esimerkiksi Pohjoismaissa on tunnetusti suuret julkiset menot suhteessa BKT:hen, ja ne ovat menestyneet hyvin monilla talouden ja hyvinvoinnin mittareilla. Tämä vertailupohja voi auttaa päätöksentekijöitä muissa maissa harkitsemaan mahdollisia uudistuksia. Eulerpoolin sivustolla voimme tarjota yksityiskohtaista ja reaaliaikaista tietoa valtionmenoista, mikä on korvaamatonta talousanalyysien ja päätöksenteon tukena. Meidän tietokannastamme löytyvät tiedot auttavat käyttäjiämme tekemään tarkempia ja perustelummin valintoja, oli kyse sitten investointipäätöksistä, tutkimuksista tai politiikan muotoilusta. Näiden tietojen avulla voimme antaa kokonaisvaltaisen kuvan valtionmenojen vaikutuksista ja niiden roolista talouden tasapainon säilyttäjänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtionmenot ovat monimuotoinen ja dynaaminen osa kansantaloutta, joka vaikuttaa suoraan ja välillisesti talouden eri osa-alueisiin. Niiden tarkastelu ja analysointi antavat arvokasta tietoa ja työkaluja taloudenhallinnan, politiikan suunnittelun ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Eulerpoolin tarjoamat tiedot ja analyysit auttavat näin käyttäjiään ymmärtämään ja hyödyntämään näitä kompleksisia taloudellisia ilmiöitä parhaalla mahdollisella tavalla.