Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Suomi Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Suomi on 2,763 miljardia EUR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Suomi laski arvoon 2,763 miljardia EUR 1.12.2023, kun se oli 2,834 miljardia EUR 1.9.2023. Välillä 1.3.1990 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Suomi oli 2,89 miljardia EUR. Korkein arvo saavutettiin 1.3.1990 arvolla 3,78 miljardia EUR, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.12.1995 arvolla 2,07 miljardia EUR.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.1990 | 3,78 miljardia EUR |
1.6.1990 | 3,62 miljardia EUR |
1.9.1990 | 3,52 miljardia EUR |
1.12.1990 | 3,50 miljardia EUR |
1.3.1991 | 3,37 miljardia EUR |
1.6.1991 | 3,31 miljardia EUR |
1.9.1991 | 3,14 miljardia EUR |
1.12.1991 | 3,15 miljardia EUR |
1.3.1992 | 3,13 miljardia EUR |
1.6.1992 | 3,03 miljardia EUR |
1.9.1992 | 2,96 miljardia EUR |
1.12.1992 | 2,76 miljardia EUR |
1.3.1993 | 2,69 miljardia EUR |
1.6.1993 | 2,65 miljardia EUR |
1.9.1993 | 2,63 miljardia EUR |
1.12.1993 | 2,63 miljardia EUR |
1.3.1994 | 2,42 miljardia EUR |
1.6.1994 | 2,43 miljardia EUR |
1.9.1994 | 2,46 miljardia EUR |
1.12.1994 | 2,26 miljardia EUR |
1.3.1995 | 2,25 miljardia EUR |
1.6.1995 | 2,17 miljardia EUR |
1.9.1995 | 2,08 miljardia EUR |
1.12.1995 | 2,07 miljardia EUR |
1.3.1996 | 2,36 miljardia EUR |
1.6.1996 | 2,36 miljardia EUR |
1.9.1996 | 2,39 miljardia EUR |
1.12.1996 | 2,49 miljardia EUR |
1.3.1997 | 2,48 miljardia EUR |
1.6.1997 | 2,56 miljardia EUR |
1.9.1997 | 2,58 miljardia EUR |
1.12.1997 | 2,83 miljardia EUR |
1.3.1998 | 2,67 miljardia EUR |
1.6.1998 | 2,64 miljardia EUR |
1.9.1998 | 2,84 miljardia EUR |
1.12.1998 | 2,86 miljardia EUR |
1.3.1999 | 2,71 miljardia EUR |
1.6.1999 | 2,73 miljardia EUR |
1.9.1999 | 2,66 miljardia EUR |
1.12.1999 | 2,55 miljardia EUR |
1.3.2000 | 2,73 miljardia EUR |
1.6.2000 | 2,67 miljardia EUR |
1.9.2000 | 2,64 miljardia EUR |
1.12.2000 | 2,66 miljardia EUR |
1.3.2001 | 2,52 miljardia EUR |
1.6.2001 | 2,47 miljardia EUR |
1.9.2001 | 2,44 miljardia EUR |
1.12.2001 | 2,39 miljardia EUR |
1.3.2002 | 2,47 miljardia EUR |
1.6.2002 | 2,49 miljardia EUR |
1.9.2002 | 2,48 miljardia EUR |
1.12.2002 | 2,52 miljardia EUR |
1.3.2003 | 2,56 miljardia EUR |
1.6.2003 | 2,60 miljardia EUR |
1.9.2003 | 2,69 miljardia EUR |
1.12.2003 | 2,68 miljardia EUR |
1.3.2004 | 2,74 miljardia EUR |
1.6.2004 | 2,80 miljardia EUR |
1.9.2004 | 2,77 miljardia EUR |
1.12.2004 | 2,83 miljardia EUR |
1.3.2005 | 2,79 miljardia EUR |
1.6.2005 | 2,90 miljardia EUR |
1.9.2005 | 2,95 miljardia EUR |
1.12.2005 | 3,06 miljardia EUR |
1.3.2006 | 3,04 miljardia EUR |
1.6.2006 | 2,99 miljardia EUR |
1.9.2006 | 3,01 miljardia EUR |
1.12.2006 | 3,01 miljardia EUR |
1.3.2007 | 3,10 miljardia EUR |
1.6.2007 | 3,10 miljardia EUR |
1.9.2007 | 3,15 miljardia EUR |
1.12.2007 | 3,15 miljardia EUR |
1.3.2008 | 3,13 miljardia EUR |
1.6.2008 | 3,11 miljardia EUR |
1.9.2008 | 3,04 miljardia EUR |
1.12.2008 | 2,92 miljardia EUR |
1.3.2009 | 2,95 miljardia EUR |
1.6.2009 | 2,82 miljardia EUR |
1.9.2009 | 2,75 miljardia EUR |
1.12.2009 | 2,72 miljardia EUR |
1.3.2010 | 3,01 miljardia EUR |
1.6.2010 | 3,14 miljardia EUR |
1.9.2010 | 3,19 miljardia EUR |
1.12.2010 | 3,21 miljardia EUR |
1.3.2011 | 3,22 miljardia EUR |
1.6.2011 | 3,17 miljardia EUR |
1.9.2011 | 3,19 miljardia EUR |
1.12.2011 | 3,21 miljardia EUR |
1.3.2012 | 3,09 miljardia EUR |
1.6.2012 | 3,06 miljardia EUR |
1.9.2012 | 3,04 miljardia EUR |
1.12.2012 | 3,01 miljardia EUR |
1.3.2013 | 3,00 miljardia EUR |
1.6.2013 | 2,99 miljardia EUR |
1.9.2013 | 3,00 miljardia EUR |
1.12.2013 | 2,96 miljardia EUR |
1.3.2014 | 2,93 miljardia EUR |
1.6.2014 | 2,91 miljardia EUR |
1.9.2014 | 2,87 miljardia EUR |
1.12.2014 | 2,85 miljardia EUR |
1.3.2015 | 2,91 miljardia EUR |
1.6.2015 | 2,96 miljardia EUR |
1.9.2015 | 2,99 miljardia EUR |
1.12.2015 | 3,04 miljardia EUR |
1.3.2016 | 3,06 miljardia EUR |
1.6.2016 | 3,08 miljardia EUR |
1.9.2016 | 3,14 miljardia EUR |
1.12.2016 | 3,19 miljardia EUR |
1.3.2017 | 3,17 miljardia EUR |
1.6.2017 | 3,21 miljardia EUR |
1.9.2017 | 3,21 miljardia EUR |
1.12.2017 | 3,17 miljardia EUR |
1.3.2018 | 3,25 miljardia EUR |
1.6.2018 | 3,26 miljardia EUR |
1.9.2018 | 3,24 miljardia EUR |
1.12.2018 | 3,22 miljardia EUR |
1.3.2019 | 3,16 miljardia EUR |
1.6.2019 | 3,10 miljardia EUR |
1.9.2019 | 3,05 miljardia EUR |
1.12.2019 | 3,00 miljardia EUR |
1.3.2020 | 3,07 miljardia EUR |
1.6.2020 | 3,04 miljardia EUR |
1.9.2020 | 3,04 miljardia EUR |
1.12.2020 | 3,10 miljardia EUR |
1.3.2021 | 2,97 miljardia EUR |
1.6.2021 | 3,03 miljardia EUR |
1.9.2021 | 3,07 miljardia EUR |
1.12.2021 | 3,10 miljardia EUR |
1.3.2022 | 3,21 miljardia EUR |
1.6.2022 | 3,18 miljardia EUR |
1.9.2022 | 3,13 miljardia EUR |
1.12.2022 | 3,06 miljardia EUR |
1.3.2023 | 3,02 miljardia EUR |
1.6.2023 | 2,92 miljardia EUR |
1.9.2023 | 2,83 miljardia EUR |
1.12.2023 | 2,76 miljardia EUR |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 2,763 miljardia EUR |
1.9.2023 | 2,834 miljardia EUR |
1.6.2023 | 2,922 miljardia EUR |
1.3.2023 | 3,021 miljardia EUR |
1.12.2022 | 3,061 miljardia EUR |
1.9.2022 | 3,134 miljardia EUR |
1.6.2022 | 3,179 miljardia EUR |
1.3.2022 | 3,206 miljardia EUR |
1.12.2021 | 3,099 miljardia EUR |
1.9.2021 | 3,071 miljardia EUR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇫🇮 BKT | 300,19 miljardia USD | 281,89 miljardia USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT henkeä kohti | 45 939,29 USD | 46 655,17 USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 57 505,51 USD | 58 401,62 USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT vakiohinnoin | 57,353 miljardia EUR | 57,261 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 BKT:n kasvuvauhti | 0,2 % | −0,8 % | Kvartaali |
🇫🇮 BKT:n vuosikasvu | −1 % | 1,3 % | Vuosittain |
🇫🇮 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 12,145 miljardia EUR | 12,762 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Bruttokansantulo | 56,949 miljardia EUR | 56,655 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Julkishallinnon BKT | 9,781 miljardia EUR | 9,695 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Kuukausittainen BKT YoY | 1,5 % | −2,4 % | Kuukausittain |
🇫🇮 Liikennealan BKT | 1,97 miljardia EUR | 1,935 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Maatalouden BKT | 1,358 miljardia EUR | 1,311 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Palveluiden BKT | 36,833 miljardia EUR | 36,609 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Palveluyritysten BKT | 1,633 miljardia EUR | 1,658 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Valmistavan teollisuuden BKT | 7,799 miljardia EUR | 7,805 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | −1,2 % | −1,5 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.