Uusi-Seelanti Vienti
Kurssi
Kurssi
8,09 Mrd. NZD
Muutos +/-
-559 M NZD
Prosentuaalinen muutos
-6,46 %
Tämänhetkinen Vienti-arvo Uusi-Seelanti maassa on 8,09 Mrd. NZD. Vienti Uusi-Seelanti maassa laski arvoon 8,09 Mrd. NZD 1.6.2026 jälkeen, kun se oli 8,65 Mrd. NZD 1.5.2026. Vuosien 1.1.1951 ja 1.6.2026 välillä BKT:n keskiarvo Uusi-Seelanti maassa oli 1,81 Mrd. NZD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.5.2026 arvolla 8,65 Mrd. NZD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.1954 arvolla 19,68 M NZD.
The current value of Vienti in Uusi-Seelanti is 8,09 Mrd.NZD. Vienti in Uusi-Seelanti decreased to 8,09 Mrd.NZD from 8,65 Mrd.NZD.Vienti in Uusi-Seelanti averaged 1,81 Mrd.NZD from 1.1.1951 until 1.6.2026.The all-time high was 8,65 Mrd.NZD (1.5.2026)and the record low was 19,68 MNZD (1.8.1954).
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 8,09 Mrd. NZD | |
| 8,65 Mrd. NZD | |
| 8,25 Mrd. NZD | |
| 7,67 Mrd. NZD | |
| 6,5 Mrd. NZD | |
| 6,09 Mrd. NZD | |
| 7,5 Mrd. NZD | |
| 6,79 Mrd. NZD | |
| 6,44 Mrd. NZD | |
| 5,76 Mrd. NZD |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti
Aseiden myynti
Vuosittain
Globaali maidontuotannon kauppahintojen indeksi
frequency_weekly
Kauppaehdot
Vuosineljännes
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Matkailutuotot
Vuosineljännes
Pääomavirrat
Vuosineljännes
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Tuonti
Kuukaittain
Turistien saapumiset
Kuukaittain
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Vuosineljännes
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Uuden-Seelannin talous on suurelta osin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Se on perinteisesti perustunut erittäin tehokkaaseen maatalousjärjestelmään. Maa vie pääasiassa maitotuotteita, linnunmunia, luonnonhunajaa, eläinperäisiä syötäviä tuotteita (24 prosenttia kokonaisviennistä), lihaa ja syötäviä teurastustuotteita (14 prosenttia), puuta ja puutuotteita (7 prosenttia), hedelmiä ja pähkinöitä, sitrushedelmien tai meloneiden kuoria (5 prosenttia) sekä juomia, alkoholijuomia ja etikkaa (4 prosenttia). Tärkeimmät vientikumppanit ovat Kiina (18 prosenttia kokonaisviennistä), Australia (17 prosenttia), Yhdysvallat (12 prosenttia), Japani (6 prosenttia), Iso-Britannia ja Etelä-Korea (kukin 3 prosenttia).
Makrosivut muille maille Oseania
Mikä on Vienti?
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.
Vienti Uusi-Seelanti — FAQ
What is the current Vienti in Uusi-Seelanti?
The current Vienti in Uusi-Seelanti is 8,09 Mrd.NZD as of 1.6.2026.
How has the Vienti in Uusi-Seelanti changed recently?
The Vienti in Uusi-Seelanti decreased from 8,65 Mrd.NZD (1.5.2026) to 8,09 Mrd.NZD (1.6.2026).
What is the all-time high for Vienti in Uusi-Seelanti?
The all-time high for Vienti in Uusi-Seelanti was 8,65 Mrd.NZD, recorded on 1.5.2026.
What is the all-time low for Vienti in Uusi-Seelanti?
The all-time low for Vienti in Uusi-Seelanti was 19,68 MNZD, recorded on 1.8.1954.
What is the historical average of Vienti in Uusi-Seelanti?
The historical average of Vienti in Uusi-Seelanti is 1,81 Mrd.NZD, calculated over the period from 1.1.1951 to 1.6.2026.
Where does the Vienti data for Uusi-Seelanti come from?
The Vienti data for Uusi-Seelanti is sourced from Statistics New Zealand and published on Eulerpool.
Key Figures
Muut makrotaloudelliset indikaattorit maalle Uusi-Seelanti
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Kaikki neljännesvuositulokset yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Market Sentiment Indicator
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset