Uusi-Seelanti Palkat
Kurssi
Kurssi
44,72 NZD/Hour
Muutos +/-
+0,52 NZD/Hour
Prosentuaalinen muutos
+1,18 %
Tämänhetkinen arvo Palkat Uusi-Seelantissä on 44,72 NZD/Hour. Palkat Uusi-Seelantissä nousi 44,72 NZD/Hour 1.6.2026, kun se oli ollut 44,2 NZD/Hour 1.3.2026. Välillä 1.3.1989 - 1.6.2026 keskimääräinen BKT Uusi-Seelantissä oli 24,56 NZD/Hour. Korkein arvo saavutettiin 1.6.2026 44,72 NZD/Hour, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.3.1989 13,03 NZD/Hour.
The current value of Palkat in Uusi-Seelanti is 44,72NZD/Hour. Palkat in Uusi-Seelanti increased to 44,72NZD/Hour from 44,2NZD/Hour.Palkat in Uusi-Seelanti averaged 24,56NZD/Hour from 1.3.1989 until 1.6.2026.The all-time high was 44,72NZD/Hour (1.6.2026)and the record low was 13,03NZD/Hour (1.3.1989).
Palkat
Palkat
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Palkat Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 44,72 NZD/Hour | |
| 44,2 NZD/Hour | |
| 44,08 NZD/Hour | |
| 43,68 NZD/Hour | |
| 43,47 NZD/Hour | |
| 42,85 NZD/Hour | |
| 42,64 NZD/Hour | |
| 42,06 NZD/Hour | |
| 41,61 NZD/Hour | |
| 41,03 NZD/Hour |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Palkat
Avoimet työpaikat
Vuosineljännes
Eläkeikä miehet
Vuosittain
Kokopäivätyöllisyys
Vuosineljännes
Minimitulot
Vuosittain
Naisten eläkkeelle jäämisen ikä
Vuosittain
nuorisotyöttömyysaste
Vuosineljännes
Osa-aikatyö
Vuosineljännes
Palkat valmistuksessa
Vuosineljännes
Palkkakasvu
Vuosineljännes
Tuottavuus
Vuosineljännes
Työlliset henkilöt
Vuosineljännes
Työllisyysaste
Vuosineljännes
Työllisyysmuutos
Vuosineljännes
Työttömät henkilöt
Vuosineljännes
Työttömyysaste
Vuosineljännes
Työväestön osallistumisaste
Vuosineljännes
Työvoiman kustannukset
Vuosineljännes
Väestö
Vuosittain
Palkat
Uudessa-Seelannissa palkkoja mitataan käyttämällä keskimääräisiä tuntipalkkoja vertailukohtana.
Makrosivut muille maille Oseania
Mikä on Palkat?
Palkat ovat keskeinen elementti makrotaloudessa, ja niiden tarkastelu ja analysointi on olennaista sekä taloustieteilijöille että päätöksentekijöille. Eulerpool-verkkosivustolla tarjoamme kattavaa makrotaloudellista dataa, mukaan lukien palkkatietoja, jotka auttavat ymmärtämään palkkakehityksen vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, kulutukseen ja työmarkkinoihin. Suomessa palkkojen määräytyminen on monimutkainen prosessi, joka pitää sisällään useita tekijöitä, kuten työehtosopimukset, markkinavoimat, työnantajien ja työntekijöiden väliset neuvottelut sekä valtion sääntely. Työehtosopimukset ovat erityisen merkittäviä, sillä ne kattavat suuren osan suomalaisista työntekijöistä ja määrittelevät minimipalkat, työajat ja muut työsuhteen ehdot. Työnantajat ja työntekijät neuvottelevat usein yleissitovien työehtosopimusten pohjalta, mikä varmistaa, että tiettyjä alakohtaisia minimiehdotuksia noudatetaan laajasti. Palkkakehitys heijastaa usein talouden yleistä tilaa. Taloudellisesti vahvoina aikoina yritykset voivat palkata enemmän työntekijöitä ja tarjota korkeampia palkkoja, mikä kasvattaa kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja tukee kulutusta. Toisaalta, talouskriisien aikana yritykset voivat joutua leikkaamaan kulujaan, mikä voi johtaa palkkojen laskuun tai ainakin palkkakehityksen hidastumiseen. Normaalisti inflaatio vaikuttaa myös palkkakehitykseen, ja monissa työehtosopimuksissa sovitaan inflaatiokorotuksista, jotka turvaavat työntekijöiden ostovoiman. Suomessa on viime vuosina ollut monia keskusteluja ja poliittisia päätöksiä, jotka koskevat palkkoja ja niiden kehitystä. Keskustelut yleissitovien työehtosopimusten merkityksestä ja kilpailukykysopimukset ovat esimerkkejä aiheista, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua. Kilpailukykysopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2016, oli keskeinen toimi pyrittäessä parantamaan Suomen kilpailukykyä ja vastaamaan talouskriisin haasteisiin. Sopimus sisälsi muun muassa työajan pidentämisen ja sosiaaliturvamaksujen siirtämisen työnantajilta työntekijöille, mikä vaikutti suoraan ja epäsuorasti palkkakehitykseen. Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset vaikuttavat myös palkkojen kehitykseen. Globalisaatio, teknologinen kehitys ja työvoiman liikkuvuus ovat tekijöitä, jotka muokkaavat työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Esimerkiksi digitalisaatio ja automatisaatio ovat muuttaneet monia toimialoja ja johtaneet tiettyjen taitojen ja osaamisalueiden kysynnän kasvuun samalla, kun muut perinteiset työpaikat ovat hävinneet tai muuttuneet vähemmän houkutteleviksi. Tämä voi synnyttää polarisaatiota palkoissa, jossa korkeasti koulutetut ja osaavat työntekijät voivat neuvotella korkeampia palkkoja, kun taas matalamman koulutustason työpaikoilla palkkakehitys voi olla vaimeampaa. Palkat ovat myös eriarvoisuuden mittari. Vaikka Suomi tunnetaan melko tasaisesta tulonjaostaan, palkkaeroista ja palkkatasa-arvosta käydään jatkuvaa keskustelua. Sukupuolten välinen palkkaero on yksi merkittävimmistä tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä, ja sen kaventamiseen on pyritty erilaisin toimenpitein, kuten läpinäkyvyyden lisäämisellä ja palkkakartoituksilla. Lisäksi alueelliset erot ja eri toimialojen palkkatasot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka tasaisesti talouden hedelmät jakautuvat eri väestöryhmien kesken. Palkkojen roolia makrotaloudessa korostaa myös niiden vaikutus säästämiseen ja investointeihin. Korkeat palkat voivat lisätä kotitalouksien säästämisastetta, mikä puolestaan voi vaikuttaa investointien määrään ja talouden pitkän aikavälin kasvuun. Toisaalta liian suuret palkkakustannukset voivat heikentää yritysten kilpailukykyä, mikä voi johtaa tuotannon supistamiseen ja työpaikkojen menetykseen. Eulerpool-verkkosivustolla tarjoamme yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa palkoista eri sektoreilla ja maantieteellisillä alueilla. Tämä data tarjoaa arvokasta tietoa taloudellisista trendeistä, jotka auttavat käyttäjiämme tekemään perusteltuja päätöksiä. Palkkatiedot voivat olla erityisen hyödyllisiä taloussuunnittelussa, ennusteiden laatimisessa ja politiikkasuositusten kehittämisessä. Ymmärtämällä palkkojen kehitystä ja sen taustalla olevia tekijöitä, voimme saada syvällisemmän käsityksen talouden dynamiikasta ja tunnistaa mahdollisuudet ja haasteet, joita tulevaisuus tuo tullessaan. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota käyttäjilleen laadukasta ja luotettavaa dataa, joka tukee heidän taloudellista analyysiään ja päätöksentekoaan. Palkat ovat yksi tärkeimmistä indikaattoreista talouden terveydestä ja kehityksestä, ja niiden seuranta ja analysointi on keskeinen osa makrotaloudellista tutkimusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että palkat ovat monipuolinen ja monisyinen ilmiö, joka heijastaa talouden yleistä tilaa ja vaikuttaa suoraan talouden toimintaan ja hyvinvointiin. Eulerpoolin tarjoama kattava palkkadatan analyysi auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin tätä keskeistä taloudellista ilmiötä ja tekemään perusteltuja päätöksiä niin liiketoiminnan, tutkimuksen kuin talouspolitiikankin saralla.
Palkat Uusi-Seelanti — FAQ
What is the current Palkat in Uusi-Seelanti?
The current Palkat in Uusi-Seelanti is 44,72NZD/Hour as of 1.6.2026.
How has the Palkat in Uusi-Seelanti changed recently?
The Palkat in Uusi-Seelanti increased from 44,2NZD/Hour (1.3.2026) to 44,72NZD/Hour (1.6.2026).
What is the all-time high for Palkat in Uusi-Seelanti?
The all-time high for Palkat in Uusi-Seelanti was 44,72NZD/Hour, recorded on 1.6.2026.
What is the all-time low for Palkat in Uusi-Seelanti?
The all-time low for Palkat in Uusi-Seelanti was 13,03NZD/Hour, recorded on 1.3.1989.
What is the historical average of Palkat in Uusi-Seelanti?
The historical average of Palkat in Uusi-Seelanti is 24,56NZD/Hour, calculated over the period from 1.3.1989 to 1.6.2026.
Where does the Palkat data for Uusi-Seelanti come from?
The Palkat data for Uusi-Seelanti is sourced from Statistics New Zealand and published on Eulerpool.
Key Figures
Muut makrotaloudelliset indikaattorit maalle Uusi-Seelanti
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Kaikki neljännesvuositulokset yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Market Sentiment Indicator
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset