Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Uusi-Seelanti Osa-aikatyö
Osakekurssi
Osa-aikatyön nykyarvo Uusi-Seelanti on 577 000 . Osa-aikatyö Uusi-Seelanti nousi 577 000 1.9.2023, kun se oli 576 000 1.6.2023. Vuosina 1.3.1986 - 1.12.2023 BKT:n keskiarvo Uusi-Seelanti oli 436 026,32 . Korkein arvo saavutettiin 1.9.2023 577 000,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1986 264 000,00 .
Osa-aikatyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Osa-aikatyö | |
---|---|
1.3.1986 | 264 000,00 |
1.6.1986 | 270 000,00 |
1.9.1986 | 278 000,00 |
1.12.1986 | 284 000,00 |
1.3.1987 | 286 000,00 |
1.6.1987 | 289 000,00 |
1.9.1987 | 291 000,00 |
1.12.1987 | 287 000,00 |
1.3.1988 | 288 000,00 |
1.6.1988 | 291 000,00 |
1.9.1988 | 287 000,00 |
1.12.1988 | 302 000,00 |
1.3.1989 | 294 000,00 |
1.6.1989 | 284 000,00 |
1.9.1989 | 288 000,00 |
1.12.1989 | 285 000,00 |
1.3.1990 | 294 000,00 |
1.6.1990 | 318 000,00 |
1.9.1990 | 308 000,00 |
1.12.1990 | 311 000,00 |
1.3.1991 | 312 000,00 |
1.6.1991 | 320 000,00 |
1.9.1991 | 323 000,00 |
1.12.1991 | 320 000,00 |
1.3.1992 | 332 000,00 |
1.6.1992 | 323 000,00 |
1.9.1992 | 323 000,00 |
1.12.1992 | 328 000,00 |
1.3.1993 | 322 000,00 |
1.6.1993 | 324 000,00 |
1.9.1993 | 327 000,00 |
1.12.1993 | 334 000,00 |
1.3.1994 | 340 000,00 |
1.6.1994 | 348 000,00 |
1.9.1994 | 347 000,00 |
1.12.1994 | 350 000,00 |
1.3.1995 | 358 000,00 |
1.6.1995 | 353 000,00 |
1.9.1995 | 361 000,00 |
1.12.1995 | 368 000,00 |
1.3.1996 | 376 000,00 |
1.6.1996 | 378 000,00 |
1.9.1996 | 405 000,00 |
1.12.1996 | 385 000,00 |
1.3.1997 | 387 000,00 |
1.6.1997 | 392 000,00 |
1.9.1997 | 402 000,00 |
1.12.1997 | 396 000,00 |
1.3.1998 | 392 000,00 |
1.6.1998 | 398 000,00 |
1.9.1998 | 402 000,00 |
1.12.1998 | 407 000,00 |
1.3.1999 | 421 000,00 |
1.6.1999 | 414 000,00 |
1.9.1999 | 399 000,00 |
1.12.1999 | 410 000,00 |
1.3.2000 | 403 000,00 |
1.6.2000 | 404 000,00 |
1.9.2000 | 405 000,00 |
1.12.2000 | 410 000,00 |
1.3.2001 | 400 000,00 |
1.6.2001 | 417 000,00 |
1.9.2001 | 423 000,00 |
1.12.2001 | 426 000,00 |
1.3.2002 | 437 000,00 |
1.6.2002 | 434 000,00 |
1.9.2002 | 434 000,00 |
1.12.2002 | 430 000,00 |
1.3.2003 | 433 000,00 |
1.6.2003 | 436 000,00 |
1.9.2003 | 445 000,00 |
1.12.2003 | 433 000,00 |
1.3.2004 | 434 000,00 |
1.6.2004 | 440 000,00 |
1.9.2004 | 443 000,00 |
1.12.2004 | 463 000,00 |
1.3.2005 | 447 000,00 |
1.6.2005 | 450 000,00 |
1.9.2005 | 453 000,00 |
1.12.2005 | 461 000,00 |
1.3.2006 | 460 000,00 |
1.6.2006 | 455 000,00 |
1.9.2006 | 453 000,00 |
1.12.2006 | 459 000,00 |
1.3.2007 | 473 000,00 |
1.6.2007 | 479 000,00 |
1.9.2007 | 487 000,00 |
1.12.2007 | 483 000,00 |
1.3.2008 | 487 000,00 |
1.6.2008 | 490 000,00 |
1.9.2008 | 484 000,00 |
1.12.2008 | 496 000,00 |
1.3.2009 | 479 000,00 |
1.6.2009 | 493 000,00 |
1.9.2009 | 484 000,00 |
1.12.2009 | 488 000,00 |
1.3.2010 | 478 000,00 |
1.6.2010 | 475 000,00 |
1.9.2010 | 486 000,00 |
1.12.2010 | 465 000,00 |
1.3.2011 | 489 000,00 |
1.6.2011 | 488 000,00 |
1.9.2011 | 484 000,00 |
1.12.2011 | 496 000,00 |
1.3.2012 | 510 000,00 |
1.6.2012 | 497 000,00 |
1.9.2012 | 503 000,00 |
1.12.2012 | 491 000,00 |
1.3.2013 | 479 000,00 |
1.6.2013 | 487 000,00 |
1.9.2013 | 493 000,00 |
1.12.2013 | 505 000,00 |
1.3.2014 | 501 000,00 |
1.6.2014 | 506 000,00 |
1.9.2014 | 500 000,00 |
1.12.2014 | 516 000,00 |
1.3.2015 | 515 000,00 |
1.6.2015 | 523 000,00 |
1.9.2015 | 498 000,00 |
1.12.2015 | 517 000,00 |
1.3.2016 | 521 000,00 |
1.6.2016 | 524 000,00 |
1.9.2016 | 536 000,00 |
1.12.2016 | 532 000,00 |
1.3.2017 | 546 000,00 |
1.6.2017 | 538 000,00 |
1.9.2017 | 549 000,00 |
1.12.2017 | 554 000,00 |
1.3.2018 | 555 000,00 |
1.6.2018 | 546 000,00 |
1.9.2018 | 553 000,00 |
1.12.2018 | 544 000,00 |
1.3.2019 | 529 000,00 |
1.6.2019 | 537 000,00 |
1.9.2019 | 524 000,00 |
1.12.2019 | 527 000,00 |
1.3.2020 | 539 000,00 |
1.6.2020 | 544 000,00 |
1.9.2020 | 543 000,00 |
1.12.2020 | 535 000,00 |
1.3.2021 | 555 000,00 |
1.6.2021 | 565 000,00 |
1.9.2021 | 558 000,00 |
1.12.2021 | 563 000,00 |
1.3.2022 | 544 000,00 |
1.6.2022 | 527 000,00 |
1.9.2022 | 554 000,00 |
1.12.2022 | 556 000,00 |
1.3.2023 | 561 000,00 |
1.6.2023 | 576 000,00 |
1.9.2023 | 577 000,00 |
Osa-aikatyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.9.2023 | 577 000 |
1.6.2023 | 576 000 |
1.3.2023 | 561 000 |
1.12.2022 | 556 000 |
1.9.2022 | 554 000 |
1.6.2022 | 527 000 |
1.3.2022 | 544 000 |
1.12.2021 | 563 000 |
1.9.2021 | 558 000 |
1.6.2021 | 565 000 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Osa-aikatyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇿 Avoimet työpaikat | 172,546 index points | 185,4 index points | Kvartaali |
🇳🇿 Eläkeikä naiset | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇳🇿 Eläkeikäiset miehet | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇳🇿 kokopäivätyö | 2,365 milj. | 2,348 milj. | Kvartaali |
🇳🇿 nuorisotyöttömyysaste | 12,4 % | 12,1 % | Kvartaali |
🇳🇿 Ostoaste | 71,5 % | 71,9 % | Kvartaali |
🇳🇿 Palkat | 41,03 NZD/Hour | 40,9 NZD/Hour | Kvartaali |
🇳🇿 Palkkakasvu | 3,8 % | 3,9 % | Kvartaali |
🇳🇿 Tuottavuus | 126,288 points | 126,807 points | Kvartaali |
🇳🇿 Työkustannukset | 1 373 points | 1 360 points | Kvartaali |
🇳🇿 Työllisyysaste | 69 % | 69,2 % | Kvartaali |
🇳🇿 Työllisyysmuutos | −0,2 % | 0,4 % | Kvartaali |
🇳🇿 Työssäkäyvät | 2,939 milj. | 2,927 milj. | Kvartaali |
🇳🇿 Työttömät henkilöt | 122 000 | 119 000 | Kvartaali |
🇳🇿 Työttömyysaste | 4,3 % | 4 % | Kvartaali |
🇳🇿 väestö | 5,306 milj. | 5,161 milj. | Vuosittain |
🇳🇿 Vähimmäispalkat | 23,15 NZD/Hour | 22,7 NZD/Hour | Vuosittain |
🇳🇿 Valmistuksen palkat | 37,76 NZD/Hour | 38,24 NZD/Hour | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Australia
Mikä on Osa-aikatyö
Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.