Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Yhdistynyt kuningaskunta Julkisen sektorin nettoluotonotto
Osakekurssi
Tämänhetkinen arvo Julkisen sektorin nettoluotonotto Yhdistynyt kuningaskuntassa on 9,541 miljardia GBP. Julkisen sektorin nettoluotonotto Yhdistynyt kuningaskuntassa nousi arvoon 9,541 miljardia GBP 1.1.2023, kun se oli 571 milj. GBP 1.7.2022. Vuosien 1.1.1993 ja 1.8.2024 välisenä aikana BKT:n keskiarvo Yhdistynyt kuningaskuntassa oli −5,63 miljardia GBP. Korkein arvo saavutettiin 1.1.2024 16,64 miljardia GBP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.5.2020 −50,64 miljardia GBP.
Julkisen sektorin nettoluotonotto ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Julkisen sektorin nettoluotonotto | |
---|---|
1.1.1993 | 1,37 miljardia GBP |
1.1.1994 | 1,07 miljardia GBP |
1.1.1995 | 2,48 miljardia GBP |
1.10.1995 | 548,00 milj. GBP |
1.1.1996 | 3,69 miljardia GBP |
1.10.1996 | 3,34 miljardia GBP |
1.1.1997 | 5,20 miljardia GBP |
1.10.1997 | 1,60 miljardia GBP |
1.11.1997 | 1,69 miljardia GBP |
1.1.1998 | 7,52 miljardia GBP |
1.7.1998 | 2,69 miljardia GBP |
1.10.1998 | 6,45 miljardia GBP |
1.1.1999 | 6,84 miljardia GBP |
1.2.1999 | 2,22 miljardia GBP |
1.7.1999 | 3,65 miljardia GBP |
1.10.1999 | 7,53 miljardia GBP |
1.1.2000 | 9,67 miljardia GBP |
1.2.2000 | 1,56 miljardia GBP |
1.3.2000 | 391,00 milj. GBP |
1.5.2000 | 9,26 miljardia GBP |
1.7.2000 | 3,83 miljardia GBP |
1.9.2000 | 4,05 miljardia GBP |
1.1.2001 | 6,86 miljardia GBP |
1.2.2001 | 3,95 miljardia GBP |
1.3.2001 | 666,00 milj. GBP |
1.4.2001 | 272,00 milj. GBP |
1.6.2001 | 584,00 milj. GBP |
1.7.2001 | 1,97 miljardia GBP |
1.8.2001 | 1,04 miljardia GBP |
1.1.2002 | 3,40 miljardia GBP |
1.2.2002 | 317,00 milj. GBP |
1.7.2002 | 679,00 milj. GBP |
1.1.2005 | 70,00 milj. GBP |
1.1.2006 | 2,33 miljardia GBP |
1.1.2007 | 4,38 miljardia GBP |
1.1.2008 | 5,43 miljardia GBP |
1.1.2011 | 866,00 milj. GBP |
1.1.2012 | 494,00 milj. GBP |
1.1.2013 | 1,33 miljardia GBP |
1.1.2014 | 277,00 milj. GBP |
1.1.2015 | 3,57 miljardia GBP |
1.1.2016 | 6,88 miljardia GBP |
1.1.2017 | 10,28 miljardia GBP |
1.2.2017 | 1,76 miljardia GBP |
1.7.2017 | 623,00 milj. GBP |
1.1.2018 | 6,43 miljardia GBP |
1.7.2018 | 3,23 miljardia GBP |
1.1.2019 | 11,05 miljardia GBP |
1.3.2019 | 783,00 milj. GBP |
1.7.2019 | 1,60 miljardia GBP |
1.1.2020 | 8,91 miljardia GBP |
1.1.2022 | 12,65 miljardia GBP |
1.7.2022 | 571,00 milj. GBP |
1.1.2023 | 9,54 miljardia GBP |
Julkisen sektorin nettoluotonotto Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2023 | 9,541 miljardia GBP |
1.7.2022 | 571 milj. GBP |
1.1.2022 | 12,651 miljardia GBP |
1.1.2020 | 8,913 miljardia GBP |
1.7.2019 | 1,599 miljardia GBP |
1.3.2019 | 783 milj. GBP |
1.1.2019 | 11,046 miljardia GBP |
1.7.2018 | 3,231 miljardia GBP |
1.1.2018 | 6,426 miljardia GBP |
1.7.2017 | 623 milj. GBP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Julkisen sektorin nettoluotonotto
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇬🇧 Korruptioindeksi | 71 Points | 73 Points | Vuosittain |
🇬🇧 Korruptioranking | 20 | 18 | Vuosittain |
🇬🇧 Sotilasmenot | 74,943 miljardia USD | 64,082 miljardia USD | Vuosittain |
🇬🇧 Turvapaikkahakemukset | 17 101 persons | 26 366 persons | Kvartaali |
🇬🇧 Valtion budjetti | −4,4 % of GDP | −5 % of GDP | Vuosittain |
🇬🇧 Valtion nettovelka suhteessa BKT:hen | 99,5 % of GDP | 99,1 % of GDP | Kuukausittain |
🇬🇧 Valtion tulot | 89,37 miljardia GBP | 100,13 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Valtion velan korkomaksut | 8,03 miljardia GBP | 9,221 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Valtionmenot | 105,888 miljardia GBP | 102,11 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Valtionmenot | 135,192 miljardia GBP | 133,714 miljardia GBP | Kvartaali |
🇬🇧 Valtionmenot suhteessa BKT:hen | 44,5 % of GDP | 45,3 % of GDP | Vuosittain |
🇬🇧 Valtiontalouden arvo | −13,734 miljardia GBP | −3,095 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Valtionvelka | 2,768 Bio. GBP | 2,744 Bio. GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 97,6 % of GDP | 95,6 % of GDP | Vuosittain |
🇬🇧 Verotulot | 61,027 miljardia GBP | 71,583 miljardia GBP | Kuukausittain |
Isossa-Britanniassa julkisen sektorin nettovelkaantuminen mittaa julkisen sektorin kertyvän nettofinanssivelan muutosta. Tämä edustaa rahoitustilin tasapainoa: eroa rahoitusvarallisuuden nettohankinnan ja velkojen nettokasvun välillä. Julkisen sektorin nettovelkaantuminen (PSNB) tunnetaan usein kommentaattoreiden keskuudessa "vajeena".
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Julkisen sektorin nettoluotonotto
Public Sector Net Borrowing (PSNB), eli julkisen sektorin nettovelkaantuminen, on keskeinen makrotalouden mittari, joka kuvaa julkisen sektorin velkaantumisen nettomäärää tietyn ajanjakson aikana. Tämä indikaattori on merkittävä, koska se tarjoaa arvokasta tietoa julkisen talouden tilasta ja antaa kattavan käsityksen hallituksen rahoitustasapainosta. Eulerpool-sivustolla tarjoamme tarkkaa ja ajan tasalla olevaa makrotaloudellista dataa, joten julkisen sektorin nettovelkaantumisen ymmärtäminen on tärkeä osa kokonaisvaltaista taloudellista analyysiä. Julkisen sektorin nettovelkaantuminen kuvaa alijäämäisyyttä tai ylijäämäisyyttä, joka syntyy, kun julkisen sektorin menot ylittävät tulot tai päinvastoin. PSNB voi olla positiivinen tai negatiivinen, ja se vaikuttaa suoraan valtion velkaantumiseen tai säästöihin. Konkreettisesti PSNB koostuu valtion budjettivajeesta tai -ylijäämästä, johon sisältyvät sekä keskushallinnon että paikallishallinnon rahavirrat. Talousanalyytikot ja politiikantekijät käyttävät tätä mittaria arvioidakseen hallituksen rahapolitiikan tehokkuutta, julkisen sektorin kestokykyä, ja taloudellista vakautta. Näin ollen, PSNB on kriittinen indikaattori talouden terveydentilan arvioinnissa ja budjettipolitiikan suunnittelussa. Vaikka julkisen sektorin lainanoton lisääntyminen saattaa lyhyellä aikavälillä auttaa investointeihin ja julkisiin projekteihin, pitkällä aikavälillä jatkuva velkaantuminen voi johtaa korkeampaan velanhoitokustannukseen ja talouden rakenteellisiin ongelmiin. Korkea julkisen sektorin velkaantuminen voi myös lisätä inflaatiopaineita ja vähentää talouden joustoa ulkoisiin shokkeihin, kuten talouskriiseihin tai luonnonkatastrofeihin. Eulerpoolin tarjoama julkisen sektorin nettovelkaantumisen data mahdollistaa taloudellisten trendien ja riskien arvioinnin sekä politiikan vaikutusten analysoinnin. Esimerkiksi, julkisen sektorin nettovelkaantumisen trendit voivat heijastaa taloudellista elpymistä tai taantumaa, riippuen siitä, miten valtion tulot ja menot kehittyvät. PSNB data voi myös auttaa vertailemaan eri maiden taloudellista terveyttä ja politiikkatoimia. Analysoimalla julkisen sektorin nettovelkaantumisen mittareita, talousanalyytikot voivat saada syvällistä tietoa veropolitiikan, julkisten menojen ja investointistrategioiden vaikutuksista. Tämä analyysi on kriittinen pitkän aikavälin taloudellisen suunnittelun ja vakauden kannalta. Tulevaisuuden talouspolitiikan suunnittelussa nettovelkaantumisen data auttaa päätöksentekijöitä kehittämään kestäviä ja tehokkaita budjettistrategioita, jotka tukevat talouden kasvua ja vakautta. Tietojen avoimuus on myös keskeinen tekijä julkisen sektorin rahoitusaseman arvioinnissa. Kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja luottoluokituslaitoksia kiinnostaa erityisesti eri maiden julkisen sektorin nettovelkaantumisen taso, sillä se vaikuttaa suoraan maan luottoluokitukseen ja sijoittajien luottamukseen. Korkea nettovelkaantuminen saattaa johtaa luottoluokituksen laskuun ja lisätä valtion lainakustannuksia, kun taas alhainen nettovelkaantuminen voi parantaa luottoluokitusta ja houkutella investointeja. Lisäksi, julkisen sektorin nettovelkaantumisen tila heijastaa demografisia ja rakenteellisia muutoksia taloudessa. Esimerkiksi, väestön ikääntyminen voi lisätä julkisen sektorin kuluja eläkepalkkojen ja terveydenhuoltomenojen muodossa, mikä taas vaikuttaa nettovelkaantumiseen. Vastaavasti, talouden rakenteelliset muutokset, kuten teollisuuden rakennemuutos tai digitalisaatio, voivat vaikuttaa verotuloihin ja siten julkisen sektorin talouden tasapainoon. Yhteenvetona, julkisen sektorin nettovelkaantuminen on kriittinen indikaattori, joka tarjoaa kattavan kuvan valtion taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden hallinnan tehokkuudesta. Eulerpoolin tarkka ja kattava data auttaa talousanalyytikoita ja politiikantekijöitä tekemään hyvin informoituja päätöksiä ja kehittämään strategioita, jotka edistävät taloudellista kasvua ja vakautta. Ymmärtämällä julkisen sektorin nettovelkaantumisen mittarit ja niiden merkityksen, voimme paremmin arvioida talouden tilaa ja suojautua potentiaalisilta taloudellisilta riskeiltä.