Kultavarannot Turkki

Uusin Kultavarannot-luku maalle Turkki

Kurssi

530,62 tonnia

Muutos +/-

-4,23 tonnia

Prosentuaalinen muutos

-0,79 %

Keskiarvo

283,25 tonnia

Kaikkien aikojen korkein

641,28 tonnia

1.9.2025

Kaikkien aikojen matalin

116,04 tonnia

1.3.2001

Nykyinen arvo Kultavarannot Turkki on 530,62 tonnia. Kultavarannot Turkki laski 530,62 tonnia 1.6.2026, kun se oli 534,85 tonnia 1.3.2026. Vuosien 1.3.2000 ja 1.6.2026 välillä keskimääräinen BKT Turkki oli 283,25 tonnia. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2025 641,28 tonnia, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2001 116,04 tonnia.

Lähde: World Gold Council

Kultavarannot maassa Turkki laski 1.6.2026 päivänä arvosta 534,85 tonnia 1.3.2026 päivällä arvoon 530,62 tonnia. Kultavarannot maassa Turkki oli keskimäärin 283,25 tonnia aikavälillä 1.3.2000–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 641,28 tonnia 1.9.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 116,04 tonnia 1.3.2001 päivällä.

Kultavarannot

Kultavarannot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Kultavarannot
Päivämäärä
Kultavarannot
9.1.2024
595,37 Tonnes
12.1.2024
614,97 Tonnes
3.1.2025
623,92 Tonnes
6.1.2025
634,76 Tonnes
9.1.2025
641,28 Tonnes
12.1.2025
613,70 Tonnes
3.1.2026
534,85 Tonnes
6.1.2026
530,62 Tonnes

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Kultavarannot Historia

Kultavarannot — Historia
PäivämääräArvo
530,62 tonnia
534,85 tonnia
613,7 tonnia
641,28 tonnia
634,76 tonnia
623,92 tonnia
614,97 tonnia
595,37 tonnia
584,93 tonnia
570,3 tonnia
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Kultavarannot

Kultavarannot

Kultareservit ovat maan kultavarantoja, joita keskuspankki hallussaan pitää tai kontrolloi.

Mikä on Kultavarannot?

Kultareservit ovat keskeinen osa monien maiden taloudellista ja makrotaloudellista strategiaa. Ne ovat historiallisesti edustaneet luotettavaa taloudellista turvavälinettä, joka tarjoaa suojaa taloudellisilta epävakauksilta, inflaatiolta ja valuuttariskeiltä. Tämän teksti käsittelee syvemmin kultareservien merkitystä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden arvokkaiden varojen hallintaan ja säilyttämiseen. Verkkosivustomme, eulerpool, tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, ja haluamme tarjota syvällisen analyysin ja ymmärryksen kultareserveistä osana tätä laajempaa palveluamme. Kultareservit edustavat valtion omaisuutta fyysisten kultaharkkojen tai talletusten muodossa. Nämä reservit sijaitsevat tyypillisesti keskuspankkien holveissa ja ovat tärkeä osa maan kansainvälistä reservivarantoa. Kultareservien hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa kansallinen ja taloudellinen vakaus. Historiallisesti kulta on ollut pitkään käytössä valuuttana ja mittana arvon säilyttämiseksi. Vaikka kullan rooli rahajärjestelmässä on muuttunut ajan myötä, se ei ole menettänyt merkitystään taloudellisessa kontekstissa. Kultareservit voidaan nähdä myös kansainvälisenä valuuttavarantona, joka tukee maan valuuttaa ja tarjoaa likviditeettiä hätätilanteissa. Keskuspankit käyttävät kultareservejään osana rahapolitiikkaansa varmistaakseen rahoitusjärjestelmän vakauden. Kulta, toisin kuin monet muut varat, ei ole alttiina luottoriskille ja on erittäin likvidi omaisuuserä, mikä tekee siitä houkuttelevan taloudellisen turvavälineen. Monet maat, kuten Yhdysvallat, Saksa, Italia ja Ranska, pitävät merkittäviä määriä kultaa varannoissaan. Maailman kultareservien suurin omistaja on Yhdysvallat, jonka hallussa on yli 8 000 tonnia kultaa. Euroopan keskuspankit ovat myös merkittäviä kultaomistajia. Näiden maiden korkeat reservitasot heijastavat kullan jatkuvaa merkitystä maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien hallinta edellyttää tarkkaa suunnittelua ja strategiaa. Keskuspankit arvioivat jatkuvasti, milloin on oikea aika hankkia tai myydä kultaa olettaen, että globaalit markkinat ja taloudellinen tilanne muuttuvat jatkuvasti. Kultareservien arvon vaihtelulla on suora vaikutus maan taloudelliseen vakauteen ja kykyyn vastata taloudellisiin kriiseihin. Kalaumento ja inflaatio ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kullan hintaan ja siten kultareservien arvoon. Epävarmoina aikoina sijoittajat usein turvautuvat kultaan, mikä nostaa sen hintaa. Tämän vuoksi keskuspankit seuraavat tarkkaan globaalin talouden tilaa ja reagoivat sen mukaisesti hallinnoimalla kultavarantojaan strategisesti. Kultareservit vaikuttavat myös maan kykyyn lainata rahaa kansainvälisiltä markkinoilta. Suuret kultareservit lisäävät maan luottokelpoisuutta ja luottamusta. Sijoittajat ja muut valtiot näkevät maan, jolla on merkittävät kultareservit, luotettavampana ja vähemmän riskialttiina sijoituskohteena. Historiallisesti kulta on ollut myös merkittävässä roolissa kauppakumppaneiden välisten suhteiden ylläpitämisessä. Ennen nykyisten valuuttajärjestelmien kehittämistä, kullan käyttö valuuttana oli yleistä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Vaikka nykyään käydään kauppaa pääasiassa valuutoilla, kullan rooli on säilynyt symbolisesti ja strategisesti tärkeänä elementtinä. Monet modernit rahataloudelliset teoriat ja käytännöt edelleen pitävät kultaa arvossa. Vaikka kultakanta itsessään on historiaa, kultareservien pitäminen on säilynyt yleisenä käytäntönä monissa maissa. Tämä osoittaa, että kullan pysyvä arvo ja sen rooli turvavälineenä on edelleen merkityksellinen maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien merkitys ulottuu myös geopoliittisiin tekijöihin. Valtiot voivat käyttää kultareservejään vahvistaakseen asemaansa kansainvälisillä areenoilla. Esimerkiksi konflikteissa tai kauppasodissa maat, joilla on suuremmat kultareservit, voivat käyttää niitä neuvotteluvoimanaan ja säilyttää taloudellista itsenäisyyttään paremmin. Teknologian kehittymisen myötä keskuspankit ja muut taloudelliset toimijat kykenevät nyt hallinnoimaan kultavarojaan entistä tehokkaammin ja avoimemmin. Digitalisaatio mahdollistaa tarkemman seurannan ja analyysin, mikä puolestaan parantaa päätöksenteon laatua ja nopeutta. Website Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden seurata ja analysoida kultareservejä liittyen useisiin eri taloudellisiin muuttujirn. Tämä tieto voi auttaa sijoittajia ja talouden ammattilaisia tekemään valistuneempia päätöksiä markkinoiden dynamiikasta ymmärryksen kautta. Kultareservit ovat vain yksi osa laajempaa makrotaloudellista kokonaiskuvaa, mutta niiden vaikutus ja merkitys ovat kiistattomat. Kokonaisuudessaan kultareservit ovat olennainen osa maailman taloudellista infrastruktuuria. Ne toimivat vakauttavana tekijänä, luottamuksen lähteenä ja hätävarantona monille maille. Eulerpoolin tarjoama kattava data- ja analytiikkapalvelu tukee käyttäjiä ymmärtämään näiden arvokkaiden varojen roolin ja vaikutuksen paremmin. Kultareservien arvon merkitys on säilynyt vuosisatojen ajan, ja niiden hallinta on edelleen kriittinen osa valtioiden taloudellista suunnittelua ja strategiaa.

Kultavarannot Turkki — FAQ

Mikä on nykyinen Kultavarannot maassa Turkki?

Nykyinen Kultavarannot maassa Turkki on 530,62 tonnia (1.6.2026).

Miten Kultavarannot maassa Turkki on muuttunut äskettäin?

Kultavarannot maassa Turkki laski arvosta 534,85 tonnia (1.3.2026) arvoon 530,62 tonnia (1.6.2026).

Mikä on Kultavarannot:n ennätyskorkea maassa Turkki?

Ennätyskorkea Kultavarannot maassa Turkki oli 641,28 tonnia (1.9.2025).

Mikä on Kultavarannot:n ennätysmatala maassa Turkki?

Ennätysmatala Kultavarannot maassa Turkki oli 116,04 tonnia (1.3.2001).

Mikä on Kultavarannot:n historiallinen keskiarvo maassa Turkki?

Historiallinen keskiarvo Kultavarannot maassa Turkki on 283,25 tonnia välillä 1.3.2000–1.6.2026.

Mistä Kultavarannot-tiedot maalle Turkki ovat peräisin?

Kultavarannot-tiedot maalle Turkki ovat peräisin lähteestä World Gold Council ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.